Ex-mies huomioi nykyistä puolisoaan paremmin.
Aikoinaan silloinen mieheni ja lasteni isä ei oikeastaan koskaan viettänyt aikaa yhdessä minun kanssani tai lasten. Ikinä ei katsottu mitään telkkaria iltaisin yhdessä sohvalla vaan mies oli omissa touhuissaan tai pelasi. Nyt jo teini-ikäiset lapsemme olivat nähneet isäänsä ja tämän nykyistä avovoimoa. Avovaimo kertoi lapsillemme kuinka he olivat katsoneet linnanjuhlia teeveestä. Aiemminkin kertonut kuinka yhdessä seuraavat jotain sarjaa.
Kommentit (41)
Telkkarin katsominen yhdessä huomioimista? Hah
Niin ap. Exäsi on löytänyt nyt tosirakkauden. Kun he saavat lapsia ne menevät kärkeen.
Vierailija kirjoitti:
Rakastaa uutta naistaan enemmän
Niin paljon enemmän, että jopa istuu hänen vieressään sohvalla. Ajatella!
Vierailija kirjoitti:
Niin ap. Exäsi on löytänyt nyt tosirakkauden. Kun he saavat lapsia ne menevät kärkeen.
Heh, ukolla sama meno jatkuu kun sinappikoneita tulee kuvioihin eli jättää kaiken naisen hoidettavaksi ja hakee seuraavaa lapsetonta. :D
Vierailija kirjoitti:
Niin ap. Exäsi on löytänyt nyt tosirakkauden. Kun he saavat lapsia ne menevät kärkeen.
Miksi aina oletetaan että kaikki olisivat hankkimassa lapsia
Ikä. Se muuttaa ihmistä ja käytöstä sekä muiden huomioimista. Näin se menee. Sillä ei lienee tekemistä rakkauden määrän kanssa vaan itsekkyyden vähenemisen kanssa.
Miten miestä muka yhtäkkiä kiinnostaa katsoa linnanjuhlia kun ei aiemminkaan ole pätkääkään kiinnostanut. Tekeekö hän sen vain miellyyttääksen toista. Mistään alkuhuumasta ei ole enää kyse. Ap
Ajatella, että ihminen ei viihdy yhtä hyvin jokaisen ihmisen seurassa tai ole aina edes kuin sama ihminen.
Niin no, siihen lienee syynsä miksi sinä olet exä ja joku toinen on nyksä.
Vierailija kirjoitti:
Miten miestä muka yhtäkkiä kiinnostaa katsoa linnanjuhlia kun ei aiemminkaan ole pätkääkään kiinnostanut. Tekeekö hän sen vain miellyyttääksen toista. Mistään alkuhuumasta ei ole enää kyse. Ap
No hän rakastaa nykyistä puolisoaan. Sinua ei rakastanut. Olit virhe valinta.
Joo kiitos sille nyxälle, että vei minulta sen 'kultakimpaleen'. Sain itselleni parempaa tilalle. Varmaan hänkin. Ap
Voi olla oppinut jotain parisuhteista. Tai sitten ei rakastanut ja arvostanut sinua samalla tavalla kuin exäänsä, koki vain ajautuneensa kanssasi suhteeseen jota ei oikeastaan halunnut ja nyt on se oikeampi tyyppi rinnalla. Vaikea näitä on mistään tietää. Tietenkin on suotava asiantila, että kumppaneiden huomioiminen ja kiintymyksen osoittaminen pikemminkin lisääntyy kuin vähenee tulevissa suhteissa. Mitä järkeä siinä nyt olisi, että exää on kohdeltu kuin lukkaa kämmenellä ja uudella pyyhitäänkin sitten hanuria? Ei kai sitä kukaan vähemmän sopivaan vaihda?
Vierailija kirjoitti:
Joo kiitos sille nyxälle, että vei minulta sen 'kultakimpaleen'. Sain itselleni parempaa tilalle. Varmaan hänkin. Ap
Pikkasen katkeralta vaikuttaa ap. Eihän hän muuten olisi tehnyt tällaista aloitusta.
No hän jätti, kun sairastuin vakavasti, mutta ei siitä sen enempää. Silloin hänen suhde ystävänaiseen lämpeni, mutta ei siitä sen enempää. Sain itselleni paremman miehen tilalle, joten minulle kävi lopulta erittäin hyvin. Lapset kertovat, että isänsä nykyinen tämä puoliso on aika suorasanainen ja töksäyttelijä. Teini vaan sanoi, että kyllä niillekin jo arki tullut selvästi. Ap
Oman lapseni isä oli yhdessä ollessamme minulle aika raskas ja jopa ikävä kumppani, romantisoi kyllä yleisesti parisuhdetta ja rakkautta, mutta ei esimerkiksi tullut kanssani synnytysvalmennukseen koska "sinähän se synnytät enkä minä" ja isyysvapaansa harrasti ja haahuili ties missä. Hoiti kyllä lastaan mutta ei ollut kumppanina tuohon aikaan kummoinen.
Nyt lapsen ollessa aikuinen miehellä on uusi mukava puoliso jolle mies on aivan ihana ja rakastava, ovat todella onnellisia yhdessä. Selvästi huomaa miten 10-15 vuotta voi muuttaa ihmistä todella paljon ja todella hyvään suuntaan. Tottakai ihminen on epäkypsempi ollessaan 25-30v kuin vaikka ollessaan 40-45v. Joillakin toki ei muutosta juuri tule.
Vierailija kirjoitti:
Ikä. Se muuttaa ihmistä ja käytöstä sekä muiden huomioimista. Näin se menee. Sillä ei lienee tekemistä rakkauden määrän kanssa vaan itsekkyyden vähenemisen kanssa.
Oma exäni alkoi vasta joitain vuosia eron jälkeen huomioida äitienpäivät ja muut jutut. Nykyään saan kukkia äitienpäivänä, koska erosta huolimatta olen yhä hänen lapsensa äiti.
Yhdessä ollessa puhuin vuosikausia siitä, miten ikävältä tuntui kun en saanut merkkipäivänä edes onnittelukorttia. Ja sain aina selityksen, ettei vaan ole sellainen ihminen, ja ettei tunnu luontevalta jne.
Niin ehkä seuraavaa suhdetta ajatellen on oppinut, millä pienillä teoilla siitä parisuhteesta pidetään huolta?
Jospa se nyksä kohtelee sitä paremmin ja riittää sillä energiaa tekemiseen, eikä murehtimiseen?
Ehkä hän on oppinut jotakin.