Surullinen olo itsenäisyyspäivänä, muita?
Surettaa todella paljon se, mihin suuntaan Suomi on mennyt ja mihin se on menossa.
Vielä n. 10 vuotta sitten olin niin ylpeä tästä maasta mutta enää en.
Olen enää ylpeä vain veteraaneista jotka taistelivat sodassa.
Kommentit (160)
Itse mietin kuinka itsenäinen Suomi enää on?
Se tästä tekee surullisen, koska kyllähän itsenäisen Suomen kohtalo on aikalailla vaakalaudalla ja tulevaisuus on epävarmaa. Muutenkin tässä maassa on nykyään ihan hällä väliä -meininki.
Orpon hallitus on vienyt ilon elämästä ja jakanut kansan. Pelottelee vielä ääriliikkeillä kunnon ihmisiä "Jos ette tyydy saneluumme niin täältä pesee".
Eihän Suomi ole ollut itsenäinen 29 vuoteen.
Viimeiset 40 vuotta on viety maata suohon.
Sama, mutta en ole ylpeä edes veteraaneista, kuten järkevä ihminen ei olekaan. Ei tappaja ole kummallakaan puolella oikein.
Älä tapa.
Viherpunikit ja muslimit näkevät kovasti vaivaa tuhotakseen Suomen.
Mikään ei ole pysyvämpää kuin muutos, ei mikään.
Välillä pohjamudista voi olla suunta myös ylöspäin.
Ajattele hetki: "Entä jos et olisi kymmeneen vuoteen lukenut yhtään uutista tai somepäivitystä?
Media pois, sytytä kuudelta kynttilät, käy hautausmaalla kävelyllä. Siten näet että kaikki on ihan hyvin ja edelleen voi olla ylpeä ja kiitollinen Suomesta. Media tämän kaiken negatiivisuuden ja kiittämättömyyden ilmapiirin luo kun mikään ei muka ole hyvin. Täällä on asiat edelleen todella hyvin. Ei tarvitse mennä mukaan median ja muiden ihmisten negatiivisuuteen.
Ensin EU, nyt Nato. Mitä seuraavaksi? Ja mikä itsenäisyys?
Kuinka moni veteraani olisi taistellut jos olisi tietänyt, millainen tästä maasta tulee ja kuinka paljon heidän taisteluja tultaisiin nykypäivänä arvostamaan :(
Woketuksen saavuttua Suomeen, alkoi kunnon alamäki välittömästi.
Vierailija kirjoitti:
Viimeiset 40 vuotta on viety maata suohon.
Suomi on suossa ja syvällä. Hetkeen ei tästä nousta.
Vierailija kirjoitti:
Sama, mutta en ole ylpeä edes veteraaneista, kuten järkevä ihminen ei olekaan. Ei tappaja ole kummallakaan puolella oikein.
Älä tapa.
Sotilas joka puolustaa siviilejä hyökkääjältä tappamalla heitä, on kaiken kunnian ansainnut. Kiitos suomalaisille sotilaille, puolustajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama, mutta en ole ylpeä edes veteraaneista, kuten järkevä ihminen ei olekaan. Ei tappaja ole kummallakaan puolella oikein.
Älä tapa.
Sotilas joka puolustaa siviilejä hyökkääjältä tappamalla heitä, on kaiken kunnian ansainnut. Kiitos suomalaisille sotilaille, puolustajille.
Tappamalla siis hyökkääjiä.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole pysyvämpää kuin muutos, ei mikään.
Välillä pohjamudista voi olla suunta myös ylöspäin.
Ajattele hetki: "Entä jos et olisi kymmeneen vuoteen lukenut yhtään uutista tai somepäivitystä?
Tällä komppaan sitä että ihmiset ovat liian vieraantuneita luonnosta ja viettävät aivan liikaa aikaa eri medioiden parissa.
Karrikoiden sanoen: Jo pieni lapsikin ahdistuu liiasta sisätiloista ja liiasta ihmisväestä.
Lapset tuntevat asiat herkemmin ja aikuiset vain turruttavat nämä tunteet erilaisilla lääkkeillä, alkoholilla tai huumeilla.
Onhan tämä nyt ihan sairas tilanne että suomesta on tehty korporaatioiden ja kelaturistien temmellyskenttä. Maa jolla ei ole rajoja ja saa tulla miten vaan ja saa saman tien kansalaisoikeudet ei ole itsenäinen.
Saisi sota alkaa jo että pääsee miehet tosi toimiin.
1. Suomalaisten veteraanien (lotat ja sotaveteraanit) tekojen arvo on mittaamattomissa. Ei yksinkertaisesti ole olemassa keinoa, joilla heidän uhrauksiaan voisi arvottaa tai kunnioittaa tarvittavalla arvokkuudella. Silti tätä usein yritetään, mikä herättää lähinnä myötähäpeää.
2. Paraatit ja muut ovat typerää hupia ja propagandaa. Näiden sijasta tulisi keskittyä siihen että maa jossa eletään olisi kaikin tavoin puolustamisen arvoinen. Nykysuomi ja suomalaiset eivät sitä todellakaan ole, vaan tämä pikku-EU on huono vitsi, jonka hävitys pikemminkin toivottava asia.
Suomelle sopisi nykyään paremmin juhlapäiväksi Eurooppa-päivä tai Thanksgiving.
Ei muuta sanottavaa enää.
Juhlana väritön, mutta tänä vuonna on erittäin outo fiilis.