Tiedätkö miten esivanhempasi elivät 100 vuotta sitten?
Kommentit (22)
100000 vuotta sitten asuivat luolassa ja söivät raakaa lihaa. Näin mummu kertoi.
Tietyllä tavalla oli jo melko nykyaikaa vaikkei radiota ja sähköä aivan vielä ollut.
Tiedän. Harrastan sukututkimusta.
T: Tuntematon
100 vuotta ei edes ole kauhean pitkä aika. Omat isovanhemmat olivat yhtä lukuun ottamatta jo syntyneet ja elivät lapsuuttaan maaseutumaisissa ympäristöissä eri puolilla Suomea.
Tiedän isäni puolelta. Äitini sukutaustoja en ole vielä tutkinut.
Vuonna 1924 äidin isä oli 19 vuotias ja ajoi taksia Viipurissa. Äidin äiti oli vasta 2 vuotias ja asui maalaistalossa lähellä nykyistä kesämökkiämme Suonenjoella. Isän isä oli 13 vuotias koululainen Hankasalmella. Isän äiti oli 7 vuotias ja oli juuri mennyt kouluun Kuopiossa.
Tuollahan ne eli nykyisen Venäjän alueella. Maanviljelijöitä Kannakselta kuten Rokan Anttikin.
Tiedän. Maalla asuivat kaikki sen sukupolven esivanhemmat. Isän isän suvussa oli suurtalo maalla ja paljon varallisuutta, ikävä vaan, että se oli kannaksella. Äidin isän puolella suurtalo oli ihan nykyrajan tällä puolen, mutta se menetettiin lamassa. Äidin isän puolella oltiin punaisia, sukuun oli osunut vuoden 1919 kenttäoikeudenkäynnit pahasti. Isän äidin suvussa oltiin maalaisköyhälistöä.
Tietysti tiedän. Toiselta puolelta isoisovanhemmat olivat lapsia, toisella puolella isovanhempanikin olivat jo syntyneet. Itse asiassa isän puolen mummoni olisi täyttänyt viikko sitten 100 vuotta.
Yli 90-vuotias isäni on vielä elossa, muisti pelaa ja hän kertoilee mielellään, millaista oli vähän alle sata vuotta sitten. Isäni suku on ollut köyhää, mutta työteliästä ja neuvokasta ja sitä kaikkea on tarvittu, että on pysytty hengissä vastoinkäymisistä huolimatta.
Tiedän myös miten esihenkilöni elää, sika.
100 vuotta sitten oli v.1924. Isoisäni oli silloin 46v, oli palannut Amerikasta v.1907 oltuaan siellä neljä vuotta metsätöissä. Perusti isoäitini kanssa perheen, ostivat maatilan ja 100 vuotta sitten heillä oli kuusi lasta. Isoisä kuoli vuonna 1966.
100 v sitten mun isovanhemmat oli lapsia ja nuoria, tiedän hyvinkin tarkkaan, koska he kertoivat mulle paljon sukunsa tarinoita.
Hassu kysymys. 100 vuotta sitten eli vuonna 1924 oli vasta äsken näin vanhemman ihmisen näkökulmasta. Silloin Urho Kekkonen oli 24, oma isä myös.
Kyllä tiedän. Äidin äidin varakas ruotsia puhuva virkamiesperhe Turusta omisti isohkon talon, kesähuvilan Hangossa ja huviveneen. Oli Mandi-niminen keittäjä ja pikkupiika sekä autonkiljettaja/puutarhuri. Ei sisävessaa, mutta yksi huone muutettu kylppäriksi, minne apuporukka niska limassa kantoi kylpyvedet. Lasten koulutus oli tärkeää, joskin tytöt oppivat tyttökoulussa lähinnä kotitalous- ja kotiteollisuusaineita. Kukaan ei virkannut kauniimpia pitsejä kuin mormor.
Äidin isä oli viipurilaisen kauppiassuvun vesa, joka lähetettiin ulkomaille opiskelemaan, mutta palasi Viipuriin, joka ilmeisesti 100 vuotta sitten oli upea ja aika kansainvälinen kaupunki. Asuivat n.k. kaupunkitalossaan syksystä kevääseen, joku huvila oli Viipurin lähistöllä kesän viettoa varten. Hyvin toimeen tulevaa porukkaa hekin.
Isäni suku on Pohjois-Karjalasta, sekä isänisän että isänäidin puolelta, köyhää porukkaa, paljon lapsia ja aika ahtaat olosuhteet. Osa pojista armeijaan - oli turvattu pitkä joskin kapea leipä - ja tytöt menivät naimisiin ja yksi jäi kotiin vanhempien tueksi ja hänestä tuli eräänlainen pitokokki kylille. Palvelusväkeä ei todellakaan ollut, eikä mitään mukavuuksia. Lapset mukana pellolla, navetassa ja kotitöissä pienestä asti. Koulunkäynti vähän niin ja näin, ei tainnut kylmällä kelillä olla kenkiäkään kaikille.
Melko hyvinkin, koska äitini on 82-vuotias. Olen kuullut paljon hänen vanhemmistaan ja isovanhemmistaan.
Tiedän kyllä. Eräiden esivanhempieni (sen aatelishaaran) elämästä tiedän yli 500 vuoden päähän.
Tiedän tietenkin. Olen ollut kiinnostunut ja kuunnellut kertomuksia jo lapsena. Lisäksi historia harrastuksena.