Lue keskustelun säännöt.
Miten opetan koiraa rauhoittumaan? Prkl.
Mun sukulainen otti rottweiler-dobermann-ajokoiramixin, ja koiran ollessa 4kk meni ja kuoli, ja koira päätyi minulle. Mulla itselläni on ollut muutama paimenkoira, jotka olleet täysin erilaisia.
Koira on nyt 1v ja edelleen riehuu ja vaahtoaa ja menee sekaisin. Omalla paikalla ei pysy kuin sekuntin, ellen vahdi vieressä ja yritän palkata siitä kun on rauhassa.
Sen kanssa harrastan jälkeä, tehdään normaalit lenkit päivisin, on kongeja, nuolumattoa, namien piilottelua, ydinluita purtavaksi.
Vaan se aina sekoaa, kun nousen ylös ja sinkoilee perässäni ja juoksee matot rullalle. Tosi raskasta. Ei eroahdistunut ainakaan varsinaisesti, jää kotiin haukkumatta ja tuhoamatta paikkoja.
Lenkille lähdöistä myös sekoaa ja juoksee innoissaan pitkin seiniä. Odotan aina, että rauhoittuu ennen hihnaa, mutta kun sekoaa jo sitä ennen ja osaa sitten istua nätisti taas hetken.
Kommentit (121)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Murise sille
Sen toinen nimi on jo Perkele! Vaikka yritän aina positiivisen kautta vahvistaa toivottuja asioita. Toiminut hyvin hihnassa kulkemiseen, peruskäskyihin yms. mutta sisällä tuo ei osaa olla ja en uskalla ajatellakaan miten kylässä menisi.
t. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murise sille
Sen toinen nimi on jo Perkele! Vaikka yritän aina positiivisen kautta vahvistaa toivottuja asioita. Toiminut hyvin hihnassa kulkemiseen, peruskäskyihin yms. mutta sisällä tuo ei osaa olla ja en uskalla ajatellakaan miten kylässä menisi.
t. Ap
Sanon oikeasti tuon murinan. Niin ne koirat kommunikoi toisilleen ja juurikin jos nuorempi koira p*rseilee niin seuraa murina ja joskus näykkäisy, tottelee heti.
Lohdutukseksi voin sanoa, että koira rauhoittuu siinä kymmenen vuoden iässä varmaankin.
Kuulostaa siltä, että teet oikeita asioita. Jatka, kunnes koira oppii. Odotat aina, että koira rauhoittuu, ennen kuin toiminta jatkuu. Kyllä se sen sitten tajuaa, että riehumalla ei tapahdu mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lohdutukseksi voin sanoa, että koira rauhoittuu siinä kymmenen vuoden iässä varmaankin.
Tätä vähän pelkäsinkin. Vaikka olen tottunut aktiivisiin työkoiriin, niin tämä on jotain ihan käsittämätöntä.
t. Ap
Vierailija kirjoitti:
Murise sille
Alapeukuttajalle tiedoksi: On ollut koiria ja kyseinen systeemi toimii. Oli täysin ap n kaltainen koira eikä millään oppinut, sitten ajattelin että puhutaan he lvetti omalla kielellään ja pistin oikein kunnon murinan. Koira pysähtyi HETI. Oppi parin kerran jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä omaa pihaa, jonne voisit laittaa sille tarhan ja lämmitettävän kopin?
Meillä on hulivili nuori koira. Puoliso teki sille ison tarhan lämmitettävine koppeineen. Juoma-astia on sulavesi-merkkinen. On aina sulaa vettä. Kopissa tykkää nukkua päikkäreitäänkin päivisin ja yöt läpeensä nukkuu siellä.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä omaa pihaa, jonne voisit laittaa sille tarhan ja lämmitettävän kopin?
Meillä on hulivili nuori koira. Puoliso teki sille ison tarhan lämmitettävine koppeineen. Juoma-astia on sulavesi-merkkinen. On aina sulaa vettä. Kopissa tykkää nukkua päikkäreitäänkin päivisin ja yöt läpeensä nukkuu siellä.
Koira on laumaeläin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän on pentu vielä. Aktiivinen. Rauhoitu itse ja näytä esimerkkiä. Mitä ne rullatut matot haittaa, tai perässä kulku kun teet vaan omiasi. Kiroilu on ikävää eikä ainakaan rauhoita, kun se ei tiedä mitä hittoa haluat. Huomiohetket sitten erikseen rauhoittuneina. Käytöskursseja on. Mikä oli edellisen omistajan tyyli?
Sehän on ihan kakara vielä! Tulet muistelemaan näitä aikoja lämmöllä sitten kun se on 14-vuotias. :D
Muistan miten yhden koiran kanssa vielä sen ollessa varmaan 10 vuotta piti tehdä pitkälle lenkille lähdön rutiinit salaa. Join vettä vessassa ja pakkasin namit salaa. Jos se hoksasi että nyt ei ole pelkkä kusetuslenkki, niin mopo karkasi käsistä ja sinkoilun lisäksi vonkui kuin mölyapina. Rasittava kuin mikä mutta ihana koira kun kaikki tekeminen ja meneminen oli sille kivaa. Ei tarvinnut motivaatiosta kantaa huolta. Kunhan sai kanavoitua sen energian johonkin muuhun kuin vonkumiseen ja riuhtomiseen.
Sitten kun se oli vanhus ja joskus harvoin vielä riehaantui, olin niin onnellinen että edelleen jaksaa.
Lopetusreissulla 14-vuotiaana se vielä veti remmissä lääkäriin kun oli kivaa mennä mihin tahansa. Pallo oli mukana ja jäi sinne koiran viereen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uroskoira? Onko kastroitu?
Yleensä ikä auttaa, kun alkaa aikuistua. Valitettavasti tuollainen iso uroskoira alkaa aikuistua vasta tossa neljän vuoden iässä. Ihan kaikilla ihmisillä ei hermot kestä odotella sitä kypsymistä...
Ootko yrittänyt pitää hetkiä, jolloin ei ole yhtään mitään virikkeitä? Teet itse jotain "passiivista", palapelin kasaamista, kudot villasukkaa, putsaat kaasarinosia keittiön pöydällä... etkä huomioi koiraa ellei ole aivan pakko. On vaikeaa saada tuollaisen koiran kallon sisään se ajatus, että ei tartte häslätä, ja silti kaikki on hyvin.
Kiusa se on pienikin kiusa
Vierailija kirjoitti:
Sehän on ihan kakara vielä! Tulet muistelemaan näitä aikoja lämmöllä sitten kun se on 14-vuotias. :D
Muistan miten yhden koiran kanssa vielä sen ollessa varmaan 10 vuotta piti tehdä pitkälle lenkille lähdön rutiinit salaa. Join vettä vessassa ja pakkasin namit salaa. Jos se hoksasi että nyt ei ole pelkkä kusetuslenkki, niin mopo karkasi käsistä ja sinkoilun lisäksi vonkui kuin mölyapina. Rasittava kuin mikä mutta ihana koira kun kaikki tekeminen ja meneminen oli sille kivaa. Ei tarvinnut motivaatiosta kantaa huolta. Kunhan sai kanavoitua sen energian johonkin muuhun kuin vonkumiseen ja riuhtomiseen.
Sitten kun se oli vanhus ja joskus harvoin vielä riehaantui, olin niin onnellinen että edelleen jaksaa.
Lopetusreissulla 14-vuotiaana se vielä veti remmissä lääkäriin kun oli kivaa mennä mihin tahansa. Pallo oli mukana ja jäi sinne koiran viereen.
Oli ihana ja liikuttava kommentti! Kiitos kun jaoit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lohdutukseksi voin sanoa, että koira rauhoittuu siinä kymmenen vuoden iässä varmaankin.
Tätä vähän pelkäsinkin. Vaikka olen tottunut aktiivisiin työkoiriin, niin tämä on jotain ihan käsittämätöntä.
t. Ap
Epätoivottuun toimintaan ei kannata reagoida. Toivottuun toimintaan aina makupala tarjottava. Makupaloja meillä on mennyt hurja määrä tuossa pennusta juniori-ikään saakka. Nyt tarvitsee vähemmän antaa makupaloja. Perusjutut on jo oppinut tällä tavalla.
Sitten jos pomppii vasten sinua, niin käske istu komennolla istumaan ja palkitse makupalalla. Omaan petiin voisit käskeä ja antaa siinä makupalan. Tätä tehtiin meillä ja se meidän hulivili menee oma-aloitteisesti juuri petiinsä jyrsimään annettua luuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä omaa pihaa, jonne voisit laittaa sille tarhan ja lämmitettävän kopin?
Meillä on hulivili nuori koira. Puoliso teki sille ison tarhan lämmitettävine koppeineen. Juoma-astia on sulavesi-merkkinen. On aina sulaa vettä. Kopissa tykkää nukkua päikkäreitäänkin päivisin ja yöt läpeensä nukkuu siellä.
Koira on laumaeläin.
Tiedän. Meillä tarha rajoittuu niihin huoneisiin, joissa oleskelemme päivät. Koiralla on näköyhteys kokoajan sisälle ja näkee mitä puuhaamme. Kuuleekin se puheen sinne tarhaan. Ja sen kanssa ollaan päivisin monta kertaa höpöttelemässä, kehumassa ja halailemassa. Yöt nukkuu kuten mekin. Villiviikaria ei voi pitää kokoajan sisällä koska junnuna sitä virtaa on niin paljon, että taulut lähtee seiniltä, verhot ikkunoista ja kaikki muukin irtoava jyrsitään. Maalaisjärjen käyttö on sallittua. Turkki sillä on paksu ja kestää ulkoilmaa. Isokokoinen kaiken lisäksi.
Mitenhän niille koireille toteutuu se laumaelämä joiden omistajat ovat säännöllisessä kokopäivätyössä?
Minulla on kokemusta siitä että koiran rauhattomuuden syy on kipu. Juuri tuollaiset suuret rodut ovat riskiryhmää nivelrikkoon ja selkä- ja lonkkavaivoihin. Voi niitä toki pienilläkin koirilla olla, mutta suurilla roduilla ovat yleisempiä ja kriittisempiä kun koirat ovat painavia. Ja vaiva voi tosiaan olla ihan nuorella koiralla tai pennulla.
Oirekirjona on ollut kauhea koheltaminen, tavaroiden pureskelu, kykenemättömyys rauhoittua, sisälle tarpeiden tekeminen, ylenmääräinen veden juominen..
Toivottavasti ap sun koiralla ei ole kipuja ja on muusta syystä hyperaktiivinen, mutta lämmin suositus että kuvautat selän ja lonkat eläinlääkärissä. Joku hermopinne ei tosin näy röntgenkuvissa, mutta nivelrikko ja esim huonot lonkat tai selkärangan virheet näkyvät.
Nivelrikkokin on niin karmivan kivulias vaiva ettei kyllä kannata jättää koiraa siitä kärsimään ilman hoitoa ja kipulääkitystä.
Tsemppiä, ap ja koira.
Onhan koirallesi puruluita ja leluja. Meidän huntalo vinguttaa parhaillaan lateksikalkkunaa, joka on 40 cm pituinen. Kuljettaa omaa vilttiänsä pitkin ja poikin.
Junnukoira, tuollaisia ne on.Kokeile namilla rauhottautumista. Rutiinin kanssa ulos ja sisälle.
En osaa vinkkejä tarjota, selvästikkin tiedät mitä teet. Sen sijaan nostan hattua sinulle kun olet antanut kodin villille kakaralle toivottavasti löytyy keinot rauhallisempaan yhteiseloon.