Kuuluuko teidän perheessä tai suvussa pakollinen hautausmaakäynti jouluaattoon?

Ei ole mitenkään pakollinen, mutta melkein joka vuosi on tullut käytyä. Ihan vapaasta tahdosta.

Vierailija kirjoitti:

Nuoruudessani kuului, mutta nyt asun niin kaukana läheisten haudoista että ei kuulu, mutta joulu ei kyllä tunnu miltään ilman haudoilla käyntiä.

Sama täällä, mutta vien silti kynttilän läheiselle hautausmaalle. Siellä on sellainen kivi, jossa voi muistella muualla nukkuvia läheisiään ja siinä on aina kaunis kynttilämeri.

Ei. Olisi niin pitkä matka, että siinä se jouluaatto menisikin. 

Kuuluu joidenkin joulun suoritukseen. Me ollaan välillä käyty. Käydään muutenkin hautuumaalla silloin tällöin kävelemässä. 

Rankoin palstalta luettu joulun vietto on ollut, kun joku kerran kirjoitti, että aamulla puuro, sitten saunaan, sen jälkeen sitten hautuumaakieros ja sitten joulunviettokierros sukulaisissa. Melkoinen jouluaatto ja huvittavin tuo aamun pakkosauna. Tukka märkänä haudoille. 

Isäpuoleni Dracula itse asiassa asuu haudassa. Nousee sieltä öisin ja vain öisin. 

Kuuluu. Mä löysin rajani ja kerroin pari vuotta sitten että en lähde enää hautausmaalle, teen täällä teille sillä aikaa kuumat glögit. Ei heitetty ulos suvusta. Suosittelen.

Ei välttämättä käydä aattona. Joskus käydään jo päivää tai paria ennen joulua. Nykyiset kynttilät palaa pitkään. Kynttilät käydään kyllä aina jouluksi sytyttämässä.

Kauneinta siellä toki on jouluyönä.

Lapsena en käynyt, kun vietimme joulut aina jossain maatilamajoituksissa, hotelleissa jne. Kun mummoni kuoli, olin esiteini ja  minun ehdotuksesta aloimme viettää joulut papan kanssa, ja hänelle hautausmaalla käynti oli tärkeää, minä lähdin seuraksi mukaan

 Lapseni sain melkoisen nuorena ja ennen lapseni syntymää hänen isä kuoli. Myös äitini kuoli vain viisikymppisenä. Joten kyllä, käymme haudoilla jouluna. Olen nyt vähän yli nelikymppinen ja monta sukulaista ja ystävää om hautausmaan mullissa.

Pidän muutenkin hautausmaalla käymisestä. Ihan vieraillakin. Niillä on aina rauhallista ja haudat kertovat paljon tarinoita.b

Käydään lähisukulaisten kanssa yhdessä ja yleensä aaton aattona hautausmaalla sytyttämässä lyhtyihin kynttilät. Minulle tulee pakollinen käynti hautausmaalle vielä joulun jälkeenkin, kun käyn korjaamassa pois muun suvun jouluna haudoillemme kantamat lasi- tai muovikuorissa olevat irtokynttilät, joita he eivät itse viitsi hoitaa pois ja tämä kyllä vähän närästää minua. Kun katsoo sitä muovi- ja lasijätteen määrää mikå syntyy jouluna ja pyhäinpäivänä hautausmaille viedyistä kynttilöista tulee mieleen, että nyt, kun nämä ympäristöasiat ja ilmastonmuutosseikat ovat muutenkin tapetilla voitaisiin kyllä hyvällä syyllä pohtia hautausmaille vietävien kynttilöiden rajoittamista lyhdyn sisälle laitettaviin ja mieluiten ilman pakkausta oleviin lyhtykynttilöihin.

Ei se mikään pakollinen käynti ole, mutta perinteisiin kuulu käydä haudalla sytyttämässä kynttilät niille perheenjäsenille, jotka eivät enää juhlaa vietä kanssamme. Kynttilät pimeällä hautausmaalla on mitä jouluisin näkymä.

Emme  harrasta jouluja!

MIKSI  KYSYT?

Mä en muuten vietä joulua mitenkään, mutta haudoilla käyn kyllä. Kai sitä siis joksikin perinteeksi voisi kutsua.

Lapsuudenperheen jouluaaton perinteisiin kuului. Omassa perheessä ei. Ei, vaikka äiti haudattiin kun lapseni olivat pieniä. Eli vaikka siellä läheisen hauta onkin, niin meidän perheen perinteisiin se ei ole kuulunut. Äidin kuolema oli niin kova paikka, etten ekaan kymmeneen vuoteen pystynyt menemään haudalle ja nyt myöhemmin olen usein käynyt ennen joulua. Aatosta kuluisi turhan paljon aikaa kun ei ihan vieressä asuta.