Kuuluuko teidän perheessä tai suvussa pakollinen hautausmaakäynti jouluaattoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudenperheessäni kuului. Äitini oli kuin perseelle ammuttu karhu raadettuaan jouluvalmisteluja (yksin pitää kaikki tehdä eikä kukaan auta, yhyy), ja jouluaattona hän määräsi että nyt lähdetään hakemaan joulutunnelmaa hautausmaalta ja hautausmaan kappelissa pidetystä hartaushetkestä.

Kun sain omia lapsia, jouluumme ei kuulunut haudoilla käyntiä, sillä asuimme jo Helsingissä ja sukulaisten haudat olivat kaukana muilla paikkakunnalla.

Nyt toinen lapsistani on kuollut, ja käyn hänen haudallaan täysin vapaaehtoisesti joka päivä. Kynttilä palaa hänen haudallaan lokakuusta huhtikuuhun.

Hauska. Toisille sitä ei tule ymmärrystä, vaikka napsahtaisi omalle kohdalle.

Niinpä, ei se kokemus kaikkia kasvata.

Ei meidän perheessä. En tunne sukulaisia.

Mummuille ja apelle viemme kynttilät,  jos aikatauluihin sopii. Nykyään sopii, kun ajelemme aattoaamuna maalle kolme hautausmaan ohi.

Ei. Ei käydä koskaan haudoilla muutenkaan.

Ingen i släkten är begraven i landet som man bor i, så svaret är nej och det gäller alla högtider. Man hade helt glömt den fördelen då det finns så många andra från förut.

Turha tekopyhäillä. Ei se marttyyrin kruunu kiillä yhtään sen paremmin vaikka täällä kuinka pätee ja yrittää pakottaa muita omaan muottiinsa. En käy koskaan hautausmaalla. Esim. Kun mummoni kuoli niin hänen toive oli ettei mitään kynttilöitä tai krääsää haudalle kun puhdas lumi on niin kaunista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudenperheessäni kuului. Äitini oli kuin perseelle ammuttu karhu raadettuaan jouluvalmisteluja (yksin pitää kaikki tehdä eikä kukaan auta, yhyy), ja jouluaattona hän määräsi että nyt lähdetään hakemaan joulutunnelmaa hautausmaalta ja hautausmaan kappelissa pidetystä hartaushetkestä.

Kun sain omia lapsia, jouluumme ei kuulunut haudoilla käyntiä, sillä asuimme jo Helsingissä ja sukulaisten haudat olivat kaukana muilla paikkakunnalla.

Nyt toinen lapsistani on kuollut, ja käyn hänen haudallaan täysin vapaaehtoisesti joka päivä. Kynttilä palaa hänen haudallaan lokakuusta huhtikuuhun.

Hauska. Toisille sitä ei tule ymmärrystä, vaikka napsahtaisi omalle kohdalle.

Mitä ymmärrystä tuosta nyt pitäisi sitten tulla? Jollakin hsudalla halutaan käydä toisella ei?

Ei. Itseäni ei yhtään kiinnosta hautausmaalla käynti, enkä halua lähteä kesken aaton minnekään. Jos miehen vanhemmat on meillä niin mies ja vanhemmat lähtee käymään hautausmaalla ja minä jään kotiin lasten kanssa. Ekoina vuosina tästä tuli aika paljon sanomista, koska heidän suvussa tämä on kuulemma ihan itsestäänselvyys. Itselleni taas koko homma on ihan vieras. Ymmärrän toki että jotkut haluaa käydä, mutta en ymmärrä miksi pitää yrittää painostaa mukaan niitä jotka eivät halua.

Me on nykyään käyty joulupäivän iltana haudoilla, kyllästyin siihen aaton ruuhkaan, autoa ei saa mihinkään ja joku meinaa ajaa kylkeen yms. Joulupäivänä kynttilämeri palaa ja on paljon rauhallisempaa.

Ei ole ikinä kuulunut. Isovanhemmat kävivät hautausmaalla ja isoisä laski paljonko kynttilöitä on kenenkin tutun haudalla.

Yrittivät pakottaa tohon sontaa lapsena ja nuorena, mä en vieläkään tajua, mitä sillä käynnillä haetaan...kylmään ihailemaan hautakynttilöitä...

Ei se mikään pakollinen ole, mutta tulee siellä käytyä. Ei tee meillä tiukkaa edes teineille. Heidän isänsä eli minun mieheni kuoli muutama vuosi sitten. En ymmärrä mikä stressi ja vaikeus tuossakin muka on. Mutta jos ei halua, niin eihän sinne tarvitse mennä. Meillä ei joulu ole mitään suurta suorittamista ja pakollista sitä sun tätä. Jokunen lahja ja hyvää ruokaa. Miehen vanhemmat tulee yleensä aatoksi ja joulupäiväksi ainoiden lastenlastensa luokse. Rentoa yhdessäoloa.

Ei ole aiemmin kuulunut, lapsena/nuorena omat vanhemmat veivät aatonaattona tai aattoaamuna kynttilät vanhempiensa haudoille, mutta ei me koko porukalla ikinä menty. Tämä on eka joulu ilman isää, en tiedä, kuinka käydään haudalla.

Mitä niitä hautoja sitten laitetaan ollenkaan. Sellaiset jotka eivät viitsi koskaan käydä haudoilla, paras sitten polttohautaus ja tuhkat sirotellaan jonnekin muistolaaksoon. Minä kävin aikoinani haudoilla ja minusta siellä oli kaunista ja tapasi tuttujakin. Isä ja äiti halusivatkin tuhkat muistolaaksoon joten on vain enää isovanhempien haudat jotka ovat minulle muutaman tuhannen kilometrin päässä. Sytytän heille kynttilät terassilleni. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä niitä hautoja sitten laitetaan ollenkaan. Sellaiset jotka eivät viitsi koskaan käydä haudoilla, paras sitten polttohautaus ja tuhkat sirotellaan jonnekin muistolaaksoon. Minä kävin aikoinani haudoilla ja minusta siellä oli kaunista ja tapasi tuttujakin. Isä ja äiti halusivatkin tuhkat muistolaaksoon joten on vain enää isovanhempien haudat jotka ovat minulle muutaman tuhannen kilometrin päässä. Sytytän heille kynttilät terassilleni. 

Itse en ole vielä laittanut yhtäkään hautaa. Käyn toki silloin tällöin haudalla.

Jos ja kun vanhemmat ovat laittaneet esim. sisarukselleni haudan olisko se pitänyt kieltää siksi että minä en koe tarvetta jouluaattoa hänen haudallaa käydä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudenperheessäni kuului. Äitini oli kuin perseelle ammuttu karhu raadettuaan jouluvalmisteluja (yksin pitää kaikki tehdä eikä kukaan auta, yhyy), ja jouluaattona hän määräsi että nyt lähdetään hakemaan joulutunnelmaa hautausmaalta ja hautausmaan kappelissa pidetystä hartaushetkestä.

Kun sain omia lapsia, jouluumme ei kuulunut haudoilla käyntiä, sillä asuimme jo Helsingissä ja sukulaisten haudat olivat kaukana muilla paikkakunnalla.

Nyt toinen lapsistani on kuollut, ja käyn hänen haudallaan täysin vapaaehtoisesti joka päivä. Kynttilä palaa hänen haudallaan lokakuusta huhtikuuhun.

Hauska. Toisille sitä ei tule ymmärrystä, vaikka napsahtaisi omalle kohdalle.

Mitä ymmärrystä tuosta nyt pitäisi sitten tulla? Jollakin hsudalla halutaan käydä toisella ei?

Ei taida vielä aikuisenakaan ymmärtää äitiään, joka olisi varmaankin  halunnut rauhoittua hautojen ääressä edes jouluna, kuten kirjoittaja lokakuusta-huhtikuuhun kynttilöineen. Voisi seuraavan kerran haudalla käydessään miettiä, että äitikin olisi ehkä halunnut tehdä näin. Mutta useihin Oma kaipuu on tärkeämpi ja suurempi kuin muiden.

Ei lähdetä jouluaattona sinkoilemaan minnekään. Ollaan yleensä käyty joulupäivänä viemässä kynttilät haudoille, mutta muutkin ovat ottaneet tämän tavan käyttöön viime vuosina. Ehkä jatkossa mennään tapanina.

Vierailija kirjoitti:

Mitä niitä hautoja sitten laitetaan ollenkaan. Sellaiset jotka eivät viitsi koskaan käydä haudoilla, paras sitten polttohautaus ja tuhkat sirotellaan jonnekin muistolaaksoon. Minä kävin aikoinani haudoilla ja minusta siellä oli kaunista ja tapasi tuttujakin. Isä ja äiti halusivatkin tuhkat muistolaaksoon joten on vain enää isovanhempien haudat jotka ovat minulle muutaman tuhannen kilometrin päässä. Sytytän heille kynttilät terassilleni. 

Harvoinpa sitä yksin saa päättää, laitetaanko haita vai ei. Olin ainoa kuudesta, joka olisi halunnut että äiti tuhkataan, mutta kukaan muu ei halunnut. Joten haita laitettiin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei lähdetä jouluaattona sinkoilemaan minnekään. Ollaan yleensä käyty joulupäivänä viemässä kynttilät haudoille, mutta muutkin ovat ottaneet tämän tavan käyttöön viime vuosina. Ehkä jatkossa mennään tapanina.

Miksi edes pitäisi sinkoilla? Voihan sitä ihan rauhallisestikin käydä. Ei siellä mitään jupksupakkpa ole. Outo ajatuskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lähdetä jouluaattona sinkoilemaan minnekään. Ollaan yleensä käyty joulupäivänä viemässä kynttilät haudoille, mutta muutkin ovat ottaneet tämän tavan käyttöön viime vuosina. Ehkä jatkossa mennään tapanina.

Miksi edes pitäisi sinkoilla? Voihan sitä ihan rauhallisestikin käydä. Ei siellä mitään jupksupakkpa ole. Outo ajatuskin.

Haluan aattona vain rauhoittua olemaan läheisten kanssa.