Lapsettomuudesta kärsivät selittäisttekö: Miksi ette voi adoptoida lasta vaan käytte läpi hoitoja?
Kommentit (60)
Tahtoisin olla raskaana, kokea vauvan potkut mahassa, synnyttää. Tahtoisin voida katsella pientä vauvaamme, nähdä siinä piirteitä rakkaasta miehestäni ja itsestäni. Tahtoisin voida olla läsnä lapsemme elämässä ihan sen alusta saakka - nähdä kasvavan avuttomasta nyytistä, nähdä ensiaskeleet ja kuulla ekat sanat. Tahtoisin, että lapseni olisi jatkumoa suvuillemme, sukupolvien ketjulle, minun suomalaisille ja mieheni (ei-suomalaisille) ainutlaatuisille geeneille, jotka ovat tehneet meistä sen, mitä nyt olemme.
Ei mulla mitään adoptiota vastaan ole, eikä adoptio ole mikään poissuljettu vaihtoehto, mutta ei tällä hetkellä tunnu meille oikealta vaihtoehdolta. Jokainen tyylillään.
Vierailija:
(sinun mukaasi), se tuskin tarkoittaa, että esim. aasialaisiakin lapsia pitäisi välttää.
En minä sanonut, että mitään pitäisi välttää, mutta saattanee vaikuttaa päätökseen adoptiosta, on eri asia valmistautua vanhemmuuteen kuin saattohoitoon.
Miksi provoilet aiheella, joka on raskas ja ahdistava niin monelle. Mikä saa sinut kiusaamaan heikompiasi?
kun sanot noin, että adoptiolapsilla on hiviä, levität ennakkoluuloja ja leimaat summa mutikassa kaikki muutkin, ihan eri maanosastakin tulevat lapset. Siksi minä siihen tartuin.
Eikä hiv-positiivisuus muuten nykyään ole mikään kuolemantuomio. Ja hiv-positiivinen lapsi nyt ainakin kaipaa kotia, vanhempia ja hoitoa.
Tarkoittaako se, että hänen ei muka olisi edes pitänyt syntyä? Kaikki ihmiset eivät edes tahdo lapsia, ja jos tahtovat, niin he voivat sitten ratkaista lapsettomuusongelman omalla tavallaan. Jokaiselle niitä ongelmia tulee elämän varrella kuitenkin, eikä kukaan sitä voi estää.
Mun oma äitini sai minut lapsettomuushoidoilla, ja nyt itse kärsin lapsettomuudesta (en selittämättömästä). Ei se sitä tarkoita, että toivoisin, ettei äiti olisi saanut minua! Mulla oli ihana lapsuus ja on edelleenkin mukava elämä, josta nautin, vaikka en koskaan lapsia saisikaan.
Ihmisen evoluutio on kauan sitten kaikonnut ns. luonnonvalinnasta, kulttuurimme johdosta. Tiede on osa ihmiskulttuuria ja vaikuttaa lajimme evoluutioon muutenkin, kuin vain lapsettomuushoitojen keinoin, kuten jokainen toki tietää.
Kirjoitit että " ulkomaan adoptiossa on riskinä, että lapsella on hiv" . Silloin nimenomaan leimaat kaikki kohdemaat. Miten tuon edes voi lukea valikoiden, kun se on niin yleistävä väite?
60
ei ole varaa. :( Lapsettomuushoidot tulevat halvemmiksi, kuin ulkomaalaisen lapsen adoptio ja suomalaisia lapsia tulee niin vähän vuosittain adoptioon, ettei niitä oikeasti riitä kaikille.
Ei minulle biologisuus ole kynnyskysymys, joten jos se ei olisi rahasta kiinni niin yrittäisimme kv-adopiota. Ei kuitenkaan ole laittaa kymmeniä tuhansia euroja ko prosessiin.
ne lapset, joita on vaikea sijoittaa kotimaassa; eli erityishoitoa vaativat lapset, sairaat, vammaiset ja invalidisoituneet. Ne lapset, joiden hoito maksaisi heidän kotimaassaan niin paljon, ettei heitä voi sijoittaa niin hyvin kuin ulkomailla.
Tämä selviää kansainvälisten adoptiojärjestöjen sivuilta.
Kansainvälisen adoption eettisyys on arveluttavaa. Kiinasta saa terveitä tyttöjä, mutta onko sittenkään oikein tukea sitä, että tyttölapset kiinassa saa hylätä, koska ne voi aina antaa adoptioon ja jatkaa sitten pojan yrittämistä. Minusta se on vähintäänkin kammottavaa.
Monet niistä ns. erityislapsista kärsivät sairauksista, jotka ovat siellä kohdemaissa vakavia, mutta täällä meillä helposti hoidettavissa. Tyyliin karsastus, astma, suukitalakihalkio yms. Eli se mikä kehitysmaassa on vakava ja kallis sairaus, ei länsimaisessa hyvinvointivaltiossa sitä todellakaan ole. Venäjällä myös lapsille annetaan ihan keksittyjä diagnooseja.
Kiinan adoptiojonot ovat kasvamassa, koska Kiina panostaa nyt kotimaan adoptioon ja siellä on myös nykyään paljon perheitä, joissa on jo useampia kuin yksi lapsi.
Ja sitä tyttöjen hylkäämistä pitää katsoa myös yksilön tasolta. Yleisellä tasolla asenteita voi pyrkiä muuttamaan, mutta sen muutoksen aikana jonkun pitää huolehtia asenteiden jalkoihin jääneistä. Eli ei niitä nyt hylättyjä tyttöjä pidä uudestaan hylätä " moraalin" nimissä. Se se vasta kammottavaa on!
Vierailija:
Jos ensisijaisesti pitäisi huolehtia jo olemassa olevista lapsista, niin silloinhan kaikilta pitäisi kieltää lisääntyminen, kunnes jokaisella ei-toivotulla lapsella on koti ja huolehtivat vanhemmat. Suoraan sanoen ärsyttää tämä ihmeellinen ajattelutapa, että lapsettomien pitäisi hoitaa tämän maailman orpo-ongelma adoptoimalla. Se nyt ei vain ole meidän velvollisuutemme. Ja itsekkyydestä sen verran, että lapsi hankitaan aina itsekkyydestä, oli kyseessä sitten bio- tai adoptiolapsi. Kyllähän adoptiojonoissa näitä maailmanparantajia piisaa, jotka haluavat pelastaa pikkuorvot, mutta heidät poistetaan todella tehokkaasti adoptiojonosta. Itsekkyyttä sielläkin vaaditaan.
Jos jokaisesta ulkomaille adoptoidusta kiinalaistytöstä tulisi kiinan valtion maksaa tyttövero kansainvälisille adoptiojärjestöille, niin tyttöjen kansainvälinen adopito romahtaisi.
Kyse on poliittisista tahdoista. Suomi hyväksi käyttää kiinaa sen ongelmallisen perhepolitiikan varjolla.
Vierailija:
Ja sitä tyttöjen hylkäämistä pitää katsoa myös yksilön tasolta. Yleisellä tasolla asenteita voi pyrkiä muuttamaan, mutta sen muutoksen aikana jonkun pitää huolehtia asenteiden jalkoihin jääneistä. Eli ei niitä nyt hylättyjä tyttöjä pidä uudestaan hylätä " moraalin" nimissä. Se se vasta kammottavaa on!
Suomi on kuule niin pieni maa, että ei meidän adoptioluvut Kiinaa juuri hetkauta. Mieti nyt vähän mittasuhteita.
Ja rakenteellisiin muutoksiin on ryhdytty, kuten kirjoitin. Kiina suosii tällä hetkellä voimakkaasti kotimaista adoptiota ja kun maa vaurastuu, yhä useammalla on varaa useampaan lapseen.
66
Mikä siinä on hienoa, kun kuitenkin olet hieman silläkin linjalla, että maiden tulisi hoitaa omat lapsensa itse?
Mikä sun arvoperusta tälle adoption suosimiselle on? Mitä lapsi hyötyy enemmän siitä?
Kv. adoptioon tulevat lapset ovat kaikki sellaisia, joille on ensin yritetty löytää koti kotimaasta. Jos näin ei käy, lapsen vaihtoehto on lastenkoti tai kv. adoptio. Kv. adoptio on noista vaihtoehdoista lappsen kannalta selkeästi parempi.
66
ei vaan onnistunut. Menimme lapsettomuushoitoihin. Adoptio ei tullut kysymykseen. Ei vaan tuntunut meille sopivalta.
IVF maksoi noin 2000 euroa ja raskaus alkoi ensimmäisestä hoidosta. Vauva syntyi 11 kuukauden hoidon aloittamisen jälkeen.
Emme kannata kiinalaistyttöjen tänne tuomista. Mielestäni Kiinan pitäisi itse pysyä hoitaa tyttö ongelmansa. Ei ole mitään järkeä antaa kiinalaisille helppoa tapaa päästä eroon tyttövauvoista. Antaa niitä länsimaihin adoption kautta. Emme olleet todellakaan valmiita muutenkaan odottamaan lasta, kenties sairastakin, montaa vuotta.
Muutenkin halusimme että lapsemme saa meidän sukusolumme ja halusin kokea sen ihanan odottamisen tunteen. Nähdä vatsani kasvavan ja sen pienen sydämmen syskyttämisen kuulemisen neuvolassa. Halusin kokea lapsen syntymän ja ne ensi hetket.
Ei ei, adoptio ei todellakaan ole meidän juttu.
Vierailija:
Kv. adoptioon tulevat lapset ovat kaikki sellaisia, joille on ensin yritetty löytää koti kotimaasta. Jos näin ei käy, lapsen vaihtoehto on lastenkoti tai kv. adoptio. Kv. adoptio on noista vaihtoehdoista lappsen kannalta selkeästi parempi.66
ihan omasta mielestäsikö vai oletko seurannut adoptoitujen lasten seurantatutkimuksia, ne eivät ole yhteneväisiä sinun mielipiteesi kanssa
Ja oletko itse käynyt esimerkiksi kiinalaisessa lastenkodissa? Minä olen, kaksi kertaa.
66
mutta käyntisi orpokodissa on varmasti muovannut mielipidettäsi
tutkimukseen? Sillä ei ole paljon tekoa Suomen nykyadoptioiden kanssa. Suomessa tuore tutkimus kertoo aivan päinvastaista.
Ja jos et kerran ole koskaan edes käynyt lastenkodissa, et ehkä ole oikea ihminen niitä arvioimaan.
66
Suurempi syy minulla on se että en tosiaankaan halua levittää koko elämääni vieraiden arvioitavaksi: kirjoitella esseitä lapsuudestani, arvoistani, uskonnollisesta vakaumuksestani. Pyytää sukulaisilta ja ystäviltä kirjoitelmia itsestäni ja sopivuudestani äidiksi.
Ei lapsettomuushoidot aina ole kalliita, raskaita ja tuloksettomia. Useimmat hoidot itseasiassa onnistuvat, vähemmistössä ovat ne jotka vuosikausia turhaan yrittävät.
Pariskunta oli lapseton, monta vuotta. Hakivat adoptio-oikeutta ja parin vuoden päästä se myönnettiin, heille saapui tyttövauva. Ihme kyllä äiti tuli raskaaksi ja puolisen vuotta myöhemmin heille syntyi biologinen tyttövauva.
Äidiltä kysyi joku myöhemmin: kumpi on sinun omasi? Äiti vastasi että molemmat. " Niin niin mutta kumman sinä olet synnyttänyt?"
" En muista "