Lue keskustelun säännöt.
Hoitaja nalkutti mulle, kun olin liian kauan sairaalan kahviossa
01.12.2024 |
Kun mulla oli vieraita. Jaksoin ihan hyvin ja sain ajatukset hetkeksi muualle kun sairastamiseen, mutta näköjään se oli väärin. Kummallista aikuisen ihmisen holhoamista.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
"Asiallista on kuitenkin ilmoittaa, jos lähtee osastolta. Nämä hatkat kun ei ole mitään harvinaisuuksia."
Ilmoitin huonekaverille, hoitajia kun ei näkynyt missään.
Eiköhän niistä mun paikalla olleista tavaroistakin olisi tyhmempikin osannut päätellä, etten ole hatkoja ottanut. Ja hatkojen ottamiseen olisi ollut toki täysi oikeus.
Et sitten osannut hoitajakutsua soittaa? Jos olisit tuupertunut yksin hissiin, niin varmaan olisi sekin ollut hoitajien vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niin. Sairaalasta saa myös halutessaan poistua vaikka kesken hoidon."
Niinkö todella, Einstein? Tietysti saa. Samoin, jos erityistä estettä ei ole olemassa, kahviossa saa käydä, sitä vartenhan se on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos sulle on esim. määrätty suonensisäinen lääke muutaman kerran vuorokaudessa joka menee tiettynä kellonaikana ja istutkin kahviossa juuri silloin kun sen on tarkoitus antaa. On tosi turhauttavaa kun potilaat kuvittelevat että sairaala on kun jokin hotelli jossa tullaan ja mennään miten huvittaa. Siellä ollaan saamassa hoitoa eikä niin että potilas päättää koska tietty lääke annetaan (osa jopa tietää itse muka lääkäriä paremmin mitä hoitoa hänen tulisi saada kun on googlannut netistä tietoa tai joku sukulainen on lääkäri jne.). Hoitajalla ei ikävä kyllä ole aikaa noudattaa jokaisen potilaan yksityisiä toiveita tyyliin *nyt menen kahvilaan niin tuo se lääke sit kun palaan kahden tunnin kuluttua*..
En ole ap, mutta niinpä mullekin huomautettiin, kun olin perheen kanssa kahviossa "ilman lupaa". En saanut mitään sellaisia lääkkeitä, jotka olisi pit
Vuoteessa makaaminen lisää veritulppariskiä. Siksi kannattaa pyrkiä ottamaan edes muutama askel leikkauksen jälkeen ja lisätä siitä sitten liikkumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Asiallista on kuitenkin ilmoittaa, jos lähtee osastolta. Nämä hatkat kun ei ole mitään harvinaisuuksia."
Ilmoitin huonekaverille, hoitajia kun ei näkynyt missään.
Eiköhän niistä mun paikalla olleista tavaroistakin olisi tyhmempikin osannut päätellä, etten ole hatkoja ottanut. Ja hatkojen ottamiseen olisi ollut toki täysi oikeus.
Et sitten osannut hoitajakutsua soittaa? Jos olisit tuupertunut yksin hissiin, niin varmaan olisi sekin ollut hoitajien vika.
Enhän minä ollut yksin, vaan perheeni kanssa. Etkö ymmärrä lukemaasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotku hoitsut on mulkkuja!
Osastohoidossa oleviin suhtaudutaan pääsääntöisesti kuin dementikkoihin. Minä olin osastohoidossa tutkimusten ja lääkityksen kokeilun vuoksi ja sille päivälle ei ollut lounaan jälkeen mitään tutkimuksia sekä syömistä ja lopulta nukkumaan. Puin siviilit ylle ja sanoin lähteväni käymään kaupungilla. Siihen hoitaja, että mahdankohan pärjätä siellä? Sanoin, että kyllä minä pärjään päiväsaikaan kotikaupungissani. Kuitenkin minun piti kertoa tarkalleen, että mihin olen menossa ja että onko kännykkä päällä. Pitivät jopa alle 40-vuotiasta dementikkona tai vastaavana?
Avain sanat tuossa tarinassa ovat lääkitys ja kokeilu. Kun lääkitystä kokeillaan, pitää potilasta seurata koska uusi lääkitys voi vaikuttaa odottamattomalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Asiallista on kuitenkin ilmoittaa, jos lähtee osastolta. Nämä hatkat kun ei ole mitään harvinaisuuksia."
Ilmoitin huonekaverille, hoitajia kun ei näkynyt missään.
Eiköhän niistä mun paikalla olleista tavaroistakin olisi tyhmempikin osannut päätellä, etten ole hatkoja ottanut. Ja hatkojen ottamiseen olisi ollut toki täysi oikeus.
Et sitten osannut hoitajakutsua soittaa? Jos olisit tuupertunut yksin hissiin, niin varmaan olisi sekin ollut hoitajien vika.
Enhän minä ollut yksin, vaan perheeni kanssa. Etkö ymmärrä lukemaasi?
Ei hoitaja voi tietää oletko yksin vai koko ajan perheen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet edes sairaalassa jos jaksat hillua kahvilassa? Kotiin vain ja tilaa uusille potilaille.
Luuletko että osastoilla on vain vakavasti sairaita sänkypotilaita? Itse olin kuntoutusosastolla melkein 3vkoa lähes hengen vieneen sairaskohtauksen jälkeen. Seurantaa,lääkkeitä, fysioterapiaa ja tutkimuksia. Liikkuminen osa toipumista. Kyllä kävin kahvilla ja ulkona sen sydänlaitteen kanssa joka roikkui kaulassa rekisteröimässä. Ja kertomassa osastolle vointiani. Ja kotiin vaadin heti kun mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin leikkausten jälkeen lääkärit suosittelevat liikkumista kivun sallimissa rajoissa. Olen kerran ollut melko isossa leikkauksessa sairaalassa ja henkilökunta katsoi iloisesti hymyillen, kun kävelin pitkin poikin käytäviä, koska en tuntenut itseäni väsyneeksi maatakseni sängyssä.
Hoitajaparat juoksivat lääkkeitä yms. kuskatessaan potilaille. Heitä oli aivan liian vähän. Ihania ihmisiä, mutta liian vähän suurta potilasmääräänsä kohti. Positiivinen kokemus kaiken kaikkiaan. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Asiallista on kuitenkin ilmoittaa, jos lähtee osastolta. Nämä hatkat kun ei ole mitään harvinaisuuksia."
Ilmoitin huonekaverille, hoitajia kun ei näkynyt missään.
Eiköhän niistä mun paikalla olleista tavaroistakin olisi tyhmempikin osannut päätellä, etten ole hatkoja ottanut. Ja hatkojen ottamiseen olisi ollut toki täysi oikeus.
Et sitten osannut hoitajakutsua soittaa? Jos olisit tuupertunut yksin hissiin, niin varmaan olisi sekin ollut hoitajien vika.
Eikö hoitajat olekaan kiireisiä? Siellä ollaan aina valmiita vastaamaan kysymyksiin, saako kävelemään kylenevä potilas mennä vessaan tai ihan peräti sairaalan kahvioon? Miksi hoitajalta pitäisi edes kysyä lupa, kun lääkäri on kehottanut liikkumaan ihan voinnin mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Asiallista on kuitenkin ilmoittaa, jos lähtee osastolta. Nämä hatkat kun ei ole mitään harvinaisuuksia."
Ilmoitin huonekaverille, hoitajia kun ei näkynyt missään.
Eiköhän niistä mun paikalla olleista tavaroistakin olisi tyhmempikin osannut päätellä, etten ole hatkoja ottanut. Ja hatkojen ottamiseen olisi ollut toki täysi oikeus.
Et sitten osannut hoitajakutsua soittaa? Jos olisit tuupertunut yksin hissiin, niin varmaan olisi sekin ollut hoitajien vika.
Enhän minä ollut yksin, vaan perheeni kanssa. Etkö ymmärrä lukemaasi?
Ei hoitaja voi tietää oletko yksin vai koko ajan perheen kanssa.
Ei tarvitsekaan tietää. Ei kuulu hänelle.
Olin jalankulkijana onnettomuudessa. Mut siirrettiin osastolle. Ei mitään kummempaa ollu mutta sanoivat että kestää. Päsmäröinti oli niin veemäistä että heitin kledjut niskaan ja lähdin kotiin. Sukulaiset soitteli missä oon ja naapuri kertoi että poliisi oli käynyt ovella ennen kuin ehdin kotiin.
Ihme touhua. Sossu soitteli vielä perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on yhteistyökykyinen potilas niin ei varmaan ole tarvinnut nalkuttaa ja jos on mielensä niin kovasti pahoittanut, voi varmaan pyytää hoitajaa käymään ja sanoa että pahoitin mieleni kun sanoit niin ikävästi/aiheettomasti/turhaan minulle ko. asiasta. Mitä täällä länkytät, täältä ei luultavasti suurta vertaistukea saa..
Kyllä minäkin sain mennä kahviossa käymään. Ja pyörätuolilla menin. Käveleminen oli kielletty. Minulla oli puhelin mukana ja annoin numeroni. Minulle annettiin osaston numero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei tiedonhaluinen hoitaja älyä mahdollisesti huolestuessaan kysyä huonekaveriltani, missä olen, tai soittaa kännykkääni, jonka numero heillä on, niin juoskoon sitten minun puolestani vaikka etsimässä minua ympäri sairaalaa. Ei vissiin ole muuta tekemistä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin sain mennä kahviossa käymään. Ja pyörätuolilla menin. Käveleminen oli kielletty. Minulla oli puhelin mukana ja annoin numeroni. Minulle annettiin osaston numero.
Kyllä sinun numerosi oli heillä jo ennen osastolle tuloasi. Siellä se sairaalan tiedoissa on ja pysyy.
Joo onhan se ihan hirvee että joku on siellä sairaalassa kiinnostunut juuri sinusta. Hyi helvetti mitä porukkaa
Vierailija kirjoitti:
Mä sain vapaasti poistua osastolta kunhan sanoin hoitajalle ja olin paikalla tiettyinä aikoina. Hulluksi siellä olisi tullut käkkiä se melkein 3vkoa vain osastolla. Perheen kanssa kävin kahvilla ja ulkona pistäytymässä. Viikonloppuna osastolla ei muutenkaan tapahtunut mitään syömisen ja lääkkeiden lisäksi joten aikaa oli liikkua. Ja oli se osa toipumistakin.
Juu. Olennaista onkin tämä, että kysyy luvan ja ilmoittaa missä on.
Kun olet sairaalassa kirjoilla, olet tavallaan heidän vastuullaan.
Ei sairaala ole vankila, mutta ihan syystä siellä on myös tietyt pelisäännöt.
Opettele siellä osastolla ollessasi kuin-sanan käyttö.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ole mikään tilivelvollinen jos käväisee kahviossa. Etsiköön sitten, pääsee hoitsutkin nostamaan ahteriaan taukotilasta.
No eipä kannata ihmetellä, jos noin vattumaisella asenteella saat vastaavaa kohtelua.
Osastohoidossa oleviin suhtaudutaan pääsääntöisesti kuin dementikkoihin. Minä olin osastohoidossa tutkimusten ja lääkityksen kokeilun vuoksi ja sille päivälle ei ollut lounaan jälkeen mitään tutkimuksia sekä syömistä ja lopulta nukkumaan. Puin siviilit ylle ja sanoin lähteväni käymään kaupungilla. Siihen hoitaja, että mahdankohan pärjätä siellä? Sanoin, että kyllä minä pärjään päiväsaikaan kotikaupungissani. Kuitenkin minun piti kertoa tarkalleen, että mihin olen menossa ja että onko kännykkä päällä. Pitivät jopa alle 40-vuotiasta dementikkona tai vastaavana?