Mitä on yhteiskunnallinen eriarvoistuminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konkreettinen esimerkki. Emmalla ja Jennalla on koulussa vaikeuksia matematiikassa.  Tukiopetusta on vähennetty eikä kumpikaan opi koulussa riittävästi.  Emman vanhemmat antavat lapselleen tukiopetusta kotona,  jolloin Emma pärjää taas paremmin koulussakin ja matematiikan arvosana nousee. Jennan vanhemmat eivät halua/pysty/osaa antaa Jennalle tukiopetusta kotona,  joten Jenna tipahtaa kärryiltä lopullisesti ja Jennan matematiikan arvosana vain laskee. 

Eli tämä monen poliittisen puolueenkin yhteiskunnalliseksi kärkiongelmaksi nostama eriarvoistuminen tarkoittaa sitä, että jonkun vanhemmat auttavat lastaan läksyissä enemmän kuin toisen. 

Mikä olisi ratkaisu? Ratkaisu ei ole opettajien tai tukiopetuksen lisääminen koska silti Emma saa kotoa parempaa tukea kuin Jenna ja oppii tätä paremmin.

Pitäisikö vanhempia kieltää tukemast

Hoh-hoijaa. Ja varmaan pitää lakkauttaa kokonaan julkinenliikenne kun voi ajaa omalla autollakin. Kirjastot kannattaa loepttaa kun osa ei osaa lukea tai lukee kaiken netistä, jos nyt lukee ollenkaan kun eivät halua tai osaa lukea

Se, että koulu on voinut tarjota tukioetusta molemmille on ollut hieno asia, koska se auttanut ja tukenut molempia nuoria mutta jos lakkautetaan niin molemmat nuoret ovat paljossa vain läheistensä varassa

Avun antaminen ja nuoren tukeminen ei ole kielletty Ei tietenkään ole. Mutta ilmeisesti osalle on täysin mahdotonta ymmärtää, että kaikilla nuorilla ei välttämättä ole kotona ketään, joka voisi heitä auttaa ja tukea koulunkäynnissä.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Nro 17 Ei ole keksitty ilmiö vaan ihan normaali ilmiö.  

Nro 18 Kotiolot vaikuttavat todella paljon siihen,  miten lapsi tulee pärjäämään elämässään.  Tottakai on ihmisiä,  jotka omalla kovalla työllään kompensoi puutteet,  joita lapsuudenkodissa oli, mutta se ei muuta toiseksi faktaa,  että kodin tarjoamat resurssit vaikuttavat paljon. 

Kyllä mutta raha on tässäkin eri asia eikä sitä voi liittää hyvinvointiin oikeasti. Täytyisi ymmärtää asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro 17 Ei ole keksitty ilmiö vaan ihan normaali ilmiö.  

Nro 18 Kotiolot vaikuttavat todella paljon siihen,  miten lapsi tulee pärjäämään elämässään.  Tottakai on ihmisiä,  jotka omalla kovalla työllään kompensoi puutteet,  joita lapsuudenkodissa oli, mutta se ei muuta toiseksi faktaa,  että kodin tarjoamat resurssit vaikuttavat paljon. 

Kyllä mutta raha on tässäkin eri asia eikä sitä voi liittää hyvinvointiin oikeasti. Täytyisi ymmärtää asiat.

Jos Jennan vanhemmilla olisi rahaa,  he voisivat ostaa tukiopetusta Jennalle.  Todennäköisesti he käyttäisivät rahat kuitenkin johonkin muuhun. 

Eriarvoistumiseen vaikuttaa monet asiat. Henkiset, fyysiset, terveydelliset, taloudelliset, sosiaaliset, alueelliset ja jotkut muutkin resurssit. Joko yksilön omat tai sitten hänen yhteisönsä tarjoamat resurssit. Eriarvoisuus kasvaa, kun osalla porukasta ei ole juurikaan ongelmia millään em saralla ja osalla taas lähes kaikilla em saroilla. Peruskoulun idea aikoinaan oli, että kun 9 vuotta saa jokainen lapsi maksutonta perusopetusta eikä ole enää vanhempien rahatilanteesta kiinni, pääseekö lapsi oppikouluun vai ei, kaikki lapset ovat yhteiskunnan tarjoaman perusopetuksen suhteen samanarvoisessa asemassa. Silloinkin kodin tarjoamilla resursseilla oli merkitystä, mutta se ei ollut niin näkyvää kuin nykyisin. Nyt ihmiset jopa muuttavat sen vuoksi, että saisivat lapsensa parempaan ja arvostetumpaan peruskouluun. Eli nk koulushoppailua. Yksi syy, miksi eriarvoistumisesta puhutaan nykyisin niin paljon, saattaa olla se, että meillä pääsee peruskoulusta läpi joukoittain nuoria, jotka eivät osaa kunnolla edes kirjoittaa ja lukea. Heidän mahdollisuutensa menestyä yhteiskunnassa ovat aika rajalliset. Ainakaan laillisin keinoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro 17 Ei ole keksitty ilmiö vaan ihan normaali ilmiö.  

Nro 18 Kotiolot vaikuttavat todella paljon siihen,  miten lapsi tulee pärjäämään elämässään.  Tottakai on ihmisiä,  jotka omalla kovalla työllään kompensoi puutteet,  joita lapsuudenkodissa oli, mutta se ei muuta toiseksi faktaa,  että kodin tarjoamat resurssit vaikuttavat paljon. 

Kyllä mutta raha on tässäkin eri asia eikä sitä voi liittää hyvinvointiin oikeasti. Täytyisi ymmärtää asiat.

Jos Jennan vanhemmilla olisi rahaa,  he voisivat ostaa tukiopetusta Jennalle.  Todennäköisesti he käyttäisivät rahat kuitenkin johonkin muuhun. 

Nimenomaan. Rahalla ei huono vanhemmuus korjaannu. Huonot vanhemmat keksivät kyllä muitakin rahanreikiä kuin omien lasten tarpeet. Yhteiskunnan mahdollisuudet tasata vanhemmuutta ovat loppu viimeksi heikot. Joillain on aina hyvät vanhemmat ja toisilla aivan läpipaskat.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Eriarvoistumiseen vaikuttaa monet asiat. Henkiset, fyysiset, terveydelliset, taloudelliset, sosiaaliset, alueelliset ja jotkut muutkin resurssit. Joko yksilön omat tai sitten hänen yhteisönsä tarjoamat resurssit. Eriarvoisuus kasvaa, kun osalla porukasta ei ole juurikaan ongelmia millään em saralla ja osalla taas lähes kaikilla em saroilla. Peruskoulun idea aikoinaan oli, että kun 9 vuotta saa jokainen lapsi maksutonta perusopetusta eikä ole enää vanhempien rahatilanteesta kiinni, pääseekö lapsi oppikouluun vai ei, kaikki lapset ovat yhteiskunnan tarjoaman perusopetuksen suhteen samanarvoisessa asemassa. Silloinkin kodin tarjoamilla resursseilla oli merkitystä, mutta se ei ollut niin näkyvää kuin nykyisin. Nyt ihmiset jopa muuttavat sen vuoksi, että saisivat lapsensa parempaan ja arvostetumpaan peruskouluun. Eli nk koulushoppailua. Yksi syy, miksi eriarvoistumisesta puhutaan nykyisin niin paljon, saattaa olla se, että meillä pääsee peruskoulusta läpi joukoita

Yksi syy miksi peruskoulusta pääsee läpi oppimatta edes lukemaan on se, että koulu pyrkii tukemaan ja joustamaan kaikessa. Ennen vanhaan luokalle jäätiin, jos ei kyetty oppimaan mitä piti. Nykyisin ei jäädä luokalle ellei jätetä koko koulunkäyntiä väliin. Sen sijaan koulua räätälöidään. Koulua joustetaan oppilaan mukaan. On eriytettyä opetusta, jossa on helpotettu vaatimuksia. Osa käy koulua nykyisin vain tunnin päivässä, koska ei jaksa enempää. Hankitaan avustajia tukemaan tässäkin. Ne tunnin päivässäkin käyvät pääsevät luokalta toiselle. Ysiltä sitten päästään ilman lukutaitoa, mutta peruskoulu on suoritettu. Siellä eriytetyissä opinnoissa, tunnin koulupäivissä ei ole niitä hyvien vanhempien lapsia tai varakkaitten lapsia.

Nro 26: "Yksi syy miksi peruskoulusta pääsee läpi oppimatta edes lukemaan on se, että koulu pyrkii tukemaan ja joustamaan kaikessa. Ennen vanhaan luokalle jäätiin, jos ei kyetty oppimaan mitä piti. Nykyisin ei jäädä luokalle ellei jätetä koko koulunkäyntiä väliin. Sen sijaan koulua räätälöidään. Koulua joustetaan oppilaan mukaan. On eriytettyä opetusta, jossa on helpotettu vaatimuksia. Osa käy koulua nykyisin vain tunnin päivässä, koska ei jaksa enempää. Hankitaan avustajia tukemaan tässäkin. Ne tunnin päivässäkin käyvät pääsevät luokalta toiselle. Ysiltä sitten päästään ilman lukutaitoa, mutta peruskoulu on suoritettu. Siellä eriytetyissä opinnoissa, tunnin koulupäivissä ei ole niitä hyvien vanhempien lapsia tai varakkaitten lapsia."

Tämä pitää paikkansa. Nyt sitten ollaan ihmeissään, mihin nämä nuoret saadaan jatko-opintoihin ja sen jälkeen töihin. Oppivelvollisuuden pidentäminen 18:aan ikävuoteen asti ei mielestäni ole ratkaisu, koska menipä nuori lukioon tai ammattikouluun, ne samat vaikeudet hänellä on siellä edelleen. Ja koska uusi oppivelvollisuus ei edes tarkoita, että pitäisi suorittaa toisen asteen tutkinto vaan riittää, että notkuu jossain oppilaitoksessa 18-vuotissyntympäiväänsä asti ja sitten keskeyttää opinnot, näiden nuorten työllistyminen on aika vaikeaa. 

Tämä pitää paikkansa. Nyt sitten ollaan ihmeissään, mihin nämä nuoret saadaan jatko-opintoihin ja sen jälkeen töihin. Oppivelvollisuuden pidentäminen 18:aan ikävuoteen asti ei mielestäni ole ratkaisu, koska menipä nuori lukioon tai ammattikouluun, ne samat vaikeudet hänellä on siellä edelleen. Ja koska uusi oppivelvollisuus ei edes tarkoita, että pitäisi suorittaa toisen asteen tutkinto vaan riittää, että notkuu jossain oppilaitoksessa 18-vuotissyntympäiväänsä asti ja sitten keskeyttää opinnot, näiden nuorten työllistyminen on aika vaikeaa. 

Ja ihan rehellisesti sanottuna. Jos koko koulu menee juuri ja juuri tekohengitettynä, niin eihän näitä töihin ole. Töissä ei ole koko ajan joku ohjaaja pitämässä kädestä ja moniammatillinen tiimi miettimässä helpotettuja ratkaisuja.

Eriarvoistuminen Suomessa on sitä, että erilaiset valinnat johtavat erilaisiin lopputulemiin. Tyhmät valinnat johtavat työttömyyteen, köyhyyteen ja terveysongelmiin ja puolestaan fiksut valinnat johtavat työllistymiseen, toimeentuloon ja yleiseen elämässä pärjäämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioita on tullut esiin, eriarvoistaminen tapahtuu monillakin tavoilla. Raha on yksi ihmisten eriarvoistamisen väline, ihmiset joutuvat siis eriarvoiseen asemaan sen perusteella onko heillä esimerkiksi rahaa tai omaisuutta. Tämä ei ole mitään sananhelinää vaan täyttä tätä päivää.

Miten rahan määrä vaikuttaa eriarvoiseen asemaan? Onko varakkailla paremmat julkiset palvelut, isompi äänioikeus tai saavatko he jotain muita etuoikeuksia? Onko heillä pienempi vero-%?

Vai tarkoitatko vain sitä, että jos ihmisellä on enemmän rahaa niin hän pystyy ostamaan enemmän kivoja tavaroita ja parempaa elintasoa? Toivottavasti et tätä tarkoita, koska se olisi ihan hassu ajatus. Rahan idea nimittäin on, että sitä käytetään vaihdon välineenä ja sillä voi ostaa asioita

 

Yhteiskunta on sillä tavalla eriarvoistunut, että kun julkinen terveydenhuolto sakkaa se tarkoittaa, että yksityiselle pääsevät (keskituloiset ja varakkaat) ovat paremmassa asemassa. Tämän johdosta kaikki ei välttämättä saa sitä hoitoa, mitä tarvitsisivat. 

Tietty määrä eriarvoisuutta on normaalia ja myös toivottavaa yhteiskunnassa. Se on vapauden hinta. Jokainen nimittäin vaikuttaa omaan elämäänsä myös omien valintojensa kautta ja se tarkoittaa, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia elämässä. Eikä kuulukaan olla. Kuitenkin Suomessa ollaan pidetty periaatteena, että perusterveydenhuolto ja koulutus kuuluisi kaikille, myös köyhille. Tässä asiassa on tullut takapakkia huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Olemme jääneet muista pohjoismaista jälkeen ja muistutamme yhä enemmän kehitysmaata. Demari-mielisten olisi tärkeä pitää mielessä, että ilman taloudellista vaurautta ei ole myöskään laadukasta sosiaaliturvaa. Pohjoismaiden vauraus on mahdollistanut hyvinvointiyhteiskunnan, joka on nyt taloudellisten paineiden vuoksi vaarassa. 

Eriarvoisuus sekä yhdenvertaisuus ovat tekoja. Yhteiskunta taas on tekojen summa eli yhteiskunta on sitä, mitä enemmistön teot ovat.