Mitä on yhteiskunnallinen eriarvoistuminen?
Viime aikojen keskustelussa on usein tullut esiin termi eriarvoistuminen.
Onko tälläinen ilmiö oikeasti olemassa ja miten se näkyy käytännössä? Esimerkkejä käytännön elämästä?
Vai onko kyseessä vain tyhjä fraasi jota toistellaan kun kaikki muutkin niin tekevät?
Missä käytännön elämän tilanteessa jollakin toisella on enemmän arvoa kuin toisella, ja miten se arvo mitataan?
Kommentit (31)
Suomalaiset ovat maailmassa harvinaisen tasa-arvoista kansaa jos ajatellaan ettei meillä ole mitään todellista luokkayhteiskuntaa, perittyjä aatelisarvoja tms, ja pääsy koulutukseen, terveydenhoitoon jne on kaikille sama.
Ihmisen omat valinnat ja teot vaikuttavat hänen elämänkaarensa määrytymiseen Suomessa varmaan enemmön kuin missään muualla. Toki ihmisen valintoihin ja tekoihin vaikuttaa paljon myös kotikasvatus ja vanhemmilta saatu esimerkki.
Yhteiskunnalliset rakenteelliset ongelmat ovat johtaneet eriarvoistumisen mahdollistumiseen. Ihmisoikeudet eivät toteudu jokaisen kohdalla, toiset kohtaavat hyvin paljon pahuutta kun taas toiset saavat ihan ilmaiseksi kauhalla.
Vierailija kirjoitti:
Asioita on tullut esiin, eriarvoistaminen tapahtuu monillakin tavoilla. Raha on yksi ihmisten eriarvoistamisen väline, ihmiset joutuvat siis eriarvoiseen asemaan sen perusteella onko heillä esimerkiksi rahaa tai omaisuutta. Tämä ei ole mitään sananhelinää vaan täyttä tätä päivää.
Monilla on tiukat omat näkemykset siitä mikä olisi hyväksi ja mikä ei, jokainen tuntuu toimivan hyvin paljon eri tavalla joka lisää eriarvoisuutta.
Kannattaa kuunnella kaikkia ja kaikkien kokemia asioita tässä yhteiskunnassa.
Niin näyttää olevan, jos ajatellaan yhteiskunnan jakamaa ilmaista rahaa. Ei paljoa tarvitse olla omaisuutta, niin jo on este saada mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asioita on tullut esiin, eriarvoistaminen tapahtuu monillakin tavoilla. Raha on yksi ihmisten eriarvoistamisen väline, ihmiset joutuvat siis eriarvoiseen asemaan sen perusteella onko heillä esimerkiksi rahaa tai omaisuutta. Tämä ei ole mitään sananhelinää vaan täyttä tätä päivää.
Monilla on tiukat omat näkemykset siitä mikä olisi hyväksi ja mikä ei, jokainen tuntuu toimivan hyvin paljon eri tavalla joka lisää eriarvoisuutta.
Kannattaa kuunnella kaikkia ja kaikkien kokemia asioita tässä yhteiskunnassa.
Niin näyttää olevan, jos ajatellaan yhteiskunnan jakamaa ilmaista rahaa. Ei paljoa tarvitse olla omaisuutta, niin jo on este saada mitään.
Sekin voi olla mutta myös moni muukin asia. Kannattaa lukea, tutkia ja kuunnella, oppiminen on hyväksi meille jokaiselle omaan elämään mutta auttaa myös ymmärtämään muitakin paremmin.
Se tarkoittaa, että yhteiskunnan jäsenillä on erilaiset taloudelliset, sosiaaliset ja hekiset resurssit.
Eriarvoisuudem kasvu eli hyvinvoinnin ja huono-osaisuuden kasaantuminen on todellinen ilmiö.
Ihmisiä ei kohdella tasa-arvoisesti eikä oikeudenmukaisesti monellakaan tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Asioita on tullut esiin, eriarvoistaminen tapahtuu monillakin tavoilla. Raha on yksi ihmisten eriarvoistamisen väline, ihmiset joutuvat siis eriarvoiseen asemaan sen perusteella onko heillä esimerkiksi rahaa tai omaisuutta. Tämä ei ole mitään sananhelinää vaan täyttä tätä päivää.
Miten rahan määrä vaikuttaa eriarvoiseen asemaan? Onko varakkailla paremmat julkiset palvelut, isompi äänioikeus tai saavatko he jotain muita etuoikeuksia? Onko heillä pienempi vero-%?
Vai tarkoitatko vain sitä, että jos ihmisellä on enemmän rahaa niin hän pystyy ostamaan enemmän kivoja tavaroita ja parempaa elintasoa? Toivottavasti et tätä tarkoita, koska se olisi ihan hassu ajatus. Rahan idea nimittäin on, että sitä käytetään vaihdon välineenä ja sillä voi ostaa asioita
Konkreettinen esimerkki. Emmalla ja Jennalla on koulussa vaikeuksia matematiikassa. Tukiopetusta on vähennetty eikä kumpikaan opi koulussa riittävästi. Emman vanhemmat antavat lapselleen tukiopetusta kotona, jolloin Emma pärjää taas paremmin koulussakin ja matematiikan arvosana nousee. Jennan vanhemmat eivät halua/pysty/osaa antaa Jennalle tukiopetusta kotona, joten Jenna tipahtaa kärryiltä lopullisesti ja Jennan matematiikan arvosana vain laskee.
Vierailija kirjoitti:
Se tarkoittaa, että yhteiskunnan jäsenillä on erilaiset taloudelliset, sosiaaliset ja hekiset resurssit.
Eriarvoisuudem kasvu eli hyvinvoinnin ja huono-osaisuuden kasaantuminen on todellinen ilmiö.
Miten ihmeessä kaikilla voisi olla samanlaiset henkiset, sosiaaliset ja taloudelliset resurssit, ja miksi sellaista edes haluttaisiin?
Ei se ole mikään ongelma jos jollakulla on enemmän tai vähemmän resursseja kuin minulla, mutta se on ongelma jos kovallakaan työllä en pysty merkittävästi parantamaan oman elämäni laatua eli hankkimaan lisää resursseja.
Minkään ihmisarvon tms kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Sehän on ihan naurettava ajatus että ihmisarvo olisi jotenkin sidottu henkilön hallussa olevien resurssien määrään.
Vierailija kirjoitti:
Konkreettinen esimerkki. Emmalla ja Jennalla on koulussa vaikeuksia matematiikassa. Tukiopetusta on vähennetty eikä kumpikaan opi koulussa riittävästi. Emman vanhemmat antavat lapselleen tukiopetusta kotona, jolloin Emma pärjää taas paremmin koulussakin ja matematiikan arvosana nousee. Jennan vanhemmat eivät halua/pysty/osaa antaa Jennalle tukiopetusta kotona, joten Jenna tipahtaa kärryiltä lopullisesti ja Jennan matematiikan arvosana vain laskee.
Onko sinulla tästä jotain toimenpide-esimerkkiä? Tekevätkö Emman vanhemmat jotain väärin, koska välittävät lapsestaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asioita on tullut esiin, eriarvoistaminen tapahtuu monillakin tavoilla. Raha on yksi ihmisten eriarvoistamisen väline, ihmiset joutuvat siis eriarvoiseen asemaan sen perusteella onko heillä esimerkiksi rahaa tai omaisuutta. Tämä ei ole mitään sananhelinää vaan täyttä tätä päivää.
Miten rahan määrä vaikuttaa eriarvoiseen asemaan? Onko varakkailla paremmat julkiset palvelut, isompi äänioikeus tai saavatko he jotain muita etuoikeuksia? Onko heillä pienempi vero-%?
Vai tarkoitatko vain sitä, että jos ihmisellä on enemmän rahaa niin hän pystyy ostamaan enemmän kivoja tavaroita ja parempaa elintasoa? Toivottavasti et tätä tarkoita, koska se olisi ihan hassu ajatus. Rahan idea nimittäin on, että sitä käytetään vaihdon välineenä ja sillä voi ostaa asioita
Jos vaikka terveydenhoito palveluiden saatavuutta heikennetään niin rahalla saa yksityiseltä hoitoa. Köyhempi sitten joutuu odottamaan ja pahimmassa tapauksessa sairaus pahenee, mikä kaiken lisäksi aiheuttaa yhteiskunnalle vielä enemmän kuluja.
Jos vaikka terveydenhoito palveluiden saatavuutta heikennetään niin rahalla saa yksityiseltä hoitoa. Köyhempi sitten joutuu odottamaan ja pahimmassa tapauksessa sairaus pahenee, mikä kaiken lisäksi aiheuttaa yhteiskunnalle vielä enemmän kuluja.
Sitä normaalisti ihmiset ajattelevat niin, että perustason palveluja on terveydenhuollossa kaikille, mutta, jos haluaa parempaa, siitä maksetaan. Ihmiset käyvät töissä voidakseen maksaa itselleen niitä parempia palveluita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konkreettinen esimerkki. Emmalla ja Jennalla on koulussa vaikeuksia matematiikassa. Tukiopetusta on vähennetty eikä kumpikaan opi koulussa riittävästi. Emman vanhemmat antavat lapselleen tukiopetusta kotona, jolloin Emma pärjää taas paremmin koulussakin ja matematiikan arvosana nousee. Jennan vanhemmat eivät halua/pysty/osaa antaa Jennalle tukiopetusta kotona, joten Jenna tipahtaa kärryiltä lopullisesti ja Jennan matematiikan arvosana vain laskee.
Onko sinulla tästä jotain toimenpide-esimerkkiä? Tekevätkö Emman vanhemmat jotain väärin, koska välittävät lapsestaan?
Eivät tietenkään tee. Mutta on tai oli konktreettinen esimerkki siitä, mitä huono-osaisuus on; se on siis muutakin kuin vain rahan puutetta. Se kuinka nuori pärjää tai on pärjäämättä riippuu paljon siitäkin, miten nuoren koulunkäyntiin suhtaudutaan ja yleisemmin millaisia arvoja ja asenteita hän saa kotoa mukaansa. - Jos pelkkää vanhempien ansiotasoa ajattelee niin on monta duunari perhettä, joissa vanhemmat ansaitsevat paremmin kuin moni akateemiset vanhemmat.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konkreettinen esimerkki. Emmalla ja Jennalla on koulussa vaikeuksia matematiikassa. Tukiopetusta on vähennetty eikä kumpikaan opi koulussa riittävästi. Emman vanhemmat antavat lapselleen tukiopetusta kotona, jolloin Emma pärjää taas paremmin koulussakin ja matematiikan arvosana nousee. Jennan vanhemmat eivät halua/pysty/osaa antaa Jennalle tukiopetusta kotona, joten Jenna tipahtaa kärryiltä lopullisesti ja Jennan matematiikan arvosana vain laskee.
Onko sinulla tästä jotain toimenpide-esimerkkiä? Tekevätkö Emman vanhemmat jotain väärin, koska välittävät lapsestaan?
Eivät tietenkään tee mitään väärin. Silti tulevaisuudessa Emma ja Jenna ovat eriarvoisessa asemassa esimerkiksi hakiessaan lukioon. Eri perheissä on ja tulee aina olemaan erilaiset resurssit eikä sille voi oikein mitään. Todennäköisesti kuitenkin aikanaan Jenna ei pysty antamaan omille lapsilleenkaan matematiikassa tukiopetusta eli tavallaan ongelma "periytyy ", jos Jennan puolisokaan ei pysty. On yhä yleisempää, että puoliso valitaan samankaltaisesta ihmisestä kuin mitä itsekin on. Koskee niin koulutusta, taloudellista tilannetta, sosiaalisia verkostoja kuin monia muitakin asioita. Kärjistettynä hyväosainen pariutuu hyväosaisen kanssa ja huono-osainen huono-osaisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asioita on tullut esiin, eriarvoistaminen tapahtuu monillakin tavoilla. Raha on yksi ihmisten eriarvoistamisen väline, ihmiset joutuvat siis eriarvoiseen asemaan sen perusteella onko heillä esimerkiksi rahaa tai omaisuutta. Tämä ei ole mitään sananhelinää vaan täyttä tätä päivää.
Miten rahan määrä vaikuttaa eriarvoiseen asemaan? Onko varakkailla paremmat julkiset palvelut, isompi äänioikeus tai saavatko he jotain muita etuoikeuksia? Onko heillä pienempi vero-%?
Vai tarkoitatko vain sitä, että jos ihmisellä on enemmän rahaa niin hän pystyy ostamaan enemmän kivoja tavaroita ja parempaa elintasoa? Toivottavasti et tätä tarkoita, koska se olisi ihan hassu ajatus. Rahan idea nimittäin on, että sitä käytetään vaihdon välineenä ja sillä voi ostaa asioita
En tarkoittanut tuota. Jokaisella saa olla kuinka paljon vain rahaa ja omaisuutta mutta niiden perusteella ei saisi kohdella ihmisiä eriarvoistaen heitä tässä yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Konkreettinen esimerkki. Emmalla ja Jennalla on koulussa vaikeuksia matematiikassa. Tukiopetusta on vähennetty eikä kumpikaan opi koulussa riittävästi. Emman vanhemmat antavat lapselleen tukiopetusta kotona, jolloin Emma pärjää taas paremmin koulussakin ja matematiikan arvosana nousee. Jennan vanhemmat eivät halua/pysty/osaa antaa Jennalle tukiopetusta kotona, joten Jenna tipahtaa kärryiltä lopullisesti ja Jennan matematiikan arvosana vain laskee.
Eli tämä monen poliittisen puolueenkin yhteiskunnalliseksi kärkiongelmaksi nostama eriarvoistuminen tarkoittaa sitä, että jonkun vanhemmat auttavat lastaan läksyissä enemmän kuin toisen.
Mikä olisi ratkaisu? Ratkaisu ei ole opettajien tai tukiopetuksen lisääminen koska silti Emma saa kotoa parempaa tukea kuin Jenna ja oppii tätä paremmin.
Pitäisikö vanhempia kieltää tukemasta lapsiaan koulutöissä jotta kaikilla olisi yhtäläisemmät mahdollisuudet? Kai ymmärrät että tämä olisi aivan naurettava ajatus.
Vahvistaa käsitystäni että eriarvoistuminen on keksitty ilmiö jolla voidaan kätevästi oikeuttaa ja selittää melkein mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konkreettinen esimerkki. Emmalla ja Jennalla on koulussa vaikeuksia matematiikassa. Tukiopetusta on vähennetty eikä kumpikaan opi koulussa riittävästi. Emman vanhemmat antavat lapselleen tukiopetusta kotona, jolloin Emma pärjää taas paremmin koulussakin ja matematiikan arvosana nousee. Jennan vanhemmat eivät halua/pysty/osaa antaa Jennalle tukiopetusta kotona, joten Jenna tipahtaa kärryiltä lopullisesti ja Jennan matematiikan arvosana vain laskee.
Eli tämä monen poliittisen puolueenkin yhteiskunnalliseksi kärkiongelmaksi nostama eriarvoistuminen tarkoittaa sitä, että jonkun vanhemmat auttavat lastaan läksyissä enemmän kuin toisen.Mikä olisi ratkaisu? Ratkaisu ei ole opettajien tai tukiopetuksen lisääminen koska silti Emma saa kotoa parempaa tukea kuin Jenna ja oppii tätä paremmin.
Pitäisikö vanhempia kieltää tukemast
Ei ole keksittyä mutta nuo kotiolosuhteet eivät kuulu aiheeseen. On täysin ymmärrettävää että kaikki eivät osaa kotona opettaa esimerkiksi matikkaa eikä ne lapset itsekään aina edes halua. Tämä siis ei kuulu aiheeseen varsinaisesti.
Nro 17 Ei ole keksitty ilmiö vaan ihan normaali ilmiö.
Nro 18 Kotiolot vaikuttavat todella paljon siihen, miten lapsi tulee pärjäämään elämässään. Tottakai on ihmisiä, jotka omalla kovalla työllään kompensoi puutteet, joita lapsuudenkodissa oli, mutta se ei muuta toiseksi faktaa, että kodin tarjoamat resurssit vaikuttavat paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten rahan määrä vaikuttaa eriarvoiseen asemaan? Onko varakkailla paremmat julkiset palvelut, isompi äänioikeus tai saavatko he jotain muita etuoikeuksia? Onko heillä pienempi vero-%?
Vai tarkoitatko vain sitä, että jos ihmisellä on enemmän rahaa niin hän pystyy ostamaan enemmän kivoja tavaroita ja parempaa elintasoa? Toivottavasti et tätä tarkoita, koska se olisi ihan hassu ajatus. Rahan idea nimittäin on, että sitä käytetään vaihdon välineenä ja sillä voi ostaa asioita
Jos vaikka terveydenhoito palveluiden saatavuutta heikennetään niin rahalla saa yksityiseltä hoitoa. Köyhempi sitten joutuu odottamaan ja pahimmassa tapauksessa sairaus pahenee, mikä kaiken lisäksi aiheuttaa yhteiskunnalle vielä enemmän kuluja.
Tämäkin palaa siihen, että Jaanalla on enemmän rahaa kuln Erkillä. Esimerkiksi siksi että Jaana on tehnyt enemmän töitä, opiskellut tai ollut ollut onnekkampi.
Ei se tarkoita että Jaana olisi jotenkin arvokkaampi kenenkään mielestä. Sekä Erkki että Jaana ovat täysin samanarvoisia julkisten palvelujen käyttäjinä.
Ja vaikka Jaana maksaa julkisista palveluista huomattavasti isomman siivun kuin Erkki, niin itse asiassa Jaanan on vaikeampi päästä käyttämään julkisen sairaanhoidon palveluita kuin Erkin. Työttömän Erkin hampaat hoidetaan julkisella, mutta Jaanaa kehotetaan hakeutumaan kalliiden yksityisen sektorin palveluiden piiriin joko itse maksamalla tai työnantajansa maksamana.
Eikö raha-asiansa fiksusti hoitanut Jaana ole tässä se joka on huonoarvoisemmassa asemassa? Hän joutuu maksamaan enemmän mutta samanaikaisesti saa vähemmän.
Asioita on tullut esiin, eriarvoistaminen tapahtuu monillakin tavoilla. Raha on yksi ihmisten eriarvoistamisen väline, ihmiset joutuvat siis eriarvoiseen asemaan sen perusteella onko heillä esimerkiksi rahaa tai omaisuutta. Tämä ei ole mitään sananhelinää vaan täyttä tätä päivää.
Monilla on tiukat omat näkemykset siitä mikä olisi hyväksi ja mikä ei, jokainen tuntuu toimivan hyvin paljon eri tavalla joka lisää eriarvoisuutta.
Kannattaa kuunnella kaikkia ja kaikkien kokemia asioita tässä yhteiskunnassa.