Mistä johtuu että toiset ei kestä lainkaan jos esimerkiksi heidän sairastumistaan harmittelee?

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi jos ei ole sairastunut vaan esim. joutunut jopa rikostenkojteeksi siellä terveydenhuollossa. Ei silloin halua kuulla padkanjauhantaa.

Samoin voi olla että ei ole sairastunut ollenkaan niinkuin huhutaan.  On vain ollut valheita ja huhuja. Onneksi kukaan ei pääse voivottelemaan tuollaisista yleensä, varsinkin jos epäillään valheiksi ei niistä suoraan henkilöltä kysytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein se ikävään asiaan keskittyminen vain pahentaa toisen oloa. Itseäkin joskus ärsyttää jos joku voivottelee mun asioita. Kun ottaa päähän jo valmiiksi, niin se ei välttämättä helpota. Lisäksi jos on hyvin itsenäinen ihminen kuten minä, niin se vielä lisää ärsytystä koska "pärjään kyllä ja en tartte apua" -asenne. Tiedän kyllä että ihmiset tarkoittaa tuolla hyvää ja eiköhän hänkin. Se vaan ei toimi kaikille.

 

Eihän ap mitään voivotellut, hyvin neutraalisti ilmaisi myötätuntonsa. Miehellä oli omituinen ylilyönti, täytyy olla jotain mielenterveysongelmaa.

Tai joutunut rikoksen, kiusaamisen ynnä muun sellaisen kohteeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Tottakai pahoittelen jos toinen sanoo voivansa huonosti tai kertoo olevansa surullinen, väsynyt tms. En kuitenkaan tee sitä jos toinen kertoo vain olevansa flunssassa tms. ilman että mainitsee olonsa olevan kurja. Eli en oleta kenekään tuntevan olonsa kurjaksi sen perusteella että toteaa neutraalisti olevansa sairaana. Itse voin neutraalisti kertoa elämän paskoista hetkistä ( ja niitä on tosiaan ollut), ja toivon aina ettei niitä aleta voivottelemaan. 

En muuten myöskään rupea nimittelemään sekopääksi jos joku kertoo miten kokee itse jonkun asian. Mutta kukin tietenkin kokee empaattisuuden ja hyvät tavat omalla tavallaan, sinäkin. 

Oikeasti. Koska olet ollut flunssassa, ja olo ollut vallan mainio? Sairastaminen on juuri sitä, että tulee jotain oireita jotka ei koskaan ole mitään kivoja. Ja kyllä noin voimakas reaktio on todella outoa käytöstä täysin neutraaliin pahoitteluun, kun ei ollut mitään voivottelua tai lässytystä, vaan hyviin tapoihin kuuluva tilanteeseen sopiva vastaus. Elämän paskat hetket, on ihan eri asia kuin sairaus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein se ikävään asiaan keskittyminen vain pahentaa toisen oloa. Itseäkin joskus ärsyttää jos joku voivottelee mun asioita. Kun ottaa päähän jo valmiiksi, niin se ei välttämättä helpota. Lisäksi jos on hyvin itsenäinen ihminen kuten minä, niin se vielä lisää ärsytystä koska "pärjään kyllä ja en tartte apua" -asenne. Tiedän kyllä että ihmiset tarkoittaa tuolla hyvää ja eiköhän hänkin. Se vaan ei toimi kaikille.

 

Eihän ap mitään voivotellut, hyvin neutraalisti ilmaisi myötätuntonsa. Miehellä oli omituinen ylilyönti, täytyy olla jotain mielenterveysongelmaa.

Kauhea ylilyönti ja pakko tosiaan olla hullu, jos kipeänä ja huonovointisena vähän ärsyyntyy ja sanoo sen. Voi jeesus te olette varmaan täydellisiä ihmisiä kaikki. En lähtis sun diagnostisilla kyvyillä leijumaan.

Vierailija kirjoitti:

No kun ei noilla harmitteluilla oikeasti tarkoitetaan mitään, se on vaan small talk. 

Kyllä. se kuuluu hyviin käytöstapoihin, mutta luonnollisesti, jos kyse on itselle rakkaasta ja tärkeästä ihmisestä, harmittelu on täysin aito, koska myötätunto on aito.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinasin sanoa että yksi sekopää... mutta tuli tähän heti toinenkin joka sanoo olevansa samanlainen.

Flunssa on yleensä ihan perseestä, ensin on päivä tai pari kitalaki ja kurkku kipeä, pää kipeä jne. sitten alkaa nenä vuotaa, ensin vuotaa kuin vesihana ja joutuu pitämään tuppoja sieraimissa, sitten seuraaavana päivänä on vuorossa nenän tukkoisuus, sitä kestää ainakin pari päivää, samalla alkaa kurkun kutiaminen ja yskiminen niin ettei yöllä pysty nukkua, sitä kestää ainakin pari yötä, sitten alkaa se saatanan niistäminen ja edelleen pitää yskiä. Niistämistä on muutama päivä, tässä on jo ainakin viikko mennyt. Sitä niistämistä kestää usein seuraavallekin viikolle, ja yskä kestää pari kolme viikkoa, ensin ärsyttävää kuivaa ja sitten alkaa lima nousta. Kyllä kun flunssaan sairastuu on pari kolme viikkoa erittäin epämukavaa ja ainakin ensimmäinen viikko ihan pilalla

No voi olla että tästä nyt saa sellaisen vaikutelman, mutta en ole. Sinnittelin töissä, vaikka kaikki sanoivat että eikö sun pitäisi olla saikulla jotka kuuli sen yskän. Olin kaksi viikkoa pois kun oli kuumetta, mutta enempää en halunnut olla. Mutta kyllä mua vituttaa aika paljon sairastua flunssaan, ja tunnen myötätuntoa jos toinen sairastaa, lasten sairastaminen tuntuu erityisen pahalta kun ei juurikaan pysty auttamaan vaikka parhaansa yrittää. Ja kyllä ihmiset joilla on huonot käytöstavat, eivätkä tunne mitään empatiaa toisia kohtaan on mulkku. Siitä ei pääse mihinkään. Vai onko sun mielestä ihan parhaita ne ihmiset jotka käyttäytyy töykeästi ja ikävästi muita ihmisiä kohtaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein se ikävään asiaan keskittyminen vain pahentaa toisen oloa. Itseäkin joskus ärsyttää jos joku voivottelee mun asioita. Kun ottaa päähän jo valmiiksi, niin se ei välttämättä helpota. Lisäksi jos on hyvin itsenäinen ihminen kuten minä, niin se vielä lisää ärsytystä koska "pärjään kyllä ja en tartte apua" -asenne. Tiedän kyllä että ihmiset tarkoittaa tuolla hyvää ja eiköhän hänkin. Se vaan ei toimi kaikille.

 

Eihän ap mitään voivotellut, hyvin neutraalisti ilmaisi myötätuntonsa. Miehellä oli omituinen ylilyönti, täytyy olla jotain mielenterveysongelmaa.

Kauhea ylilyönti ja pakko tosiaan olla hullu, jos kipeänä ja huonovointisena vähän ärsyyntyy ja sanoo sen. Voi jeesus te olette varmaan täydellisiä ihmisiä kaikki. En lähtis sun diagnostisilla kyvyillä leijumaan.

Vähän ärsyyntyy? Ei tuo ole mitään vähän, eikä vaan ärsyyntymistä, sehän tuli suorastaan raivona kimppuun.Tuon kuvauksen mukaan. En osaa kuvitella että kukaan lähipiirin ihminen minulle noin käyttäytyisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai pahoittelen jos toinen sanoo voivansa huonosti tai kertoo olevansa surullinen, väsynyt tms. En kuitenkaan tee sitä jos toinen kertoo vain olevansa flunssassa tms. ilman että mainitsee olonsa olevan kurja. Eli en oleta kenekään tuntevan olonsa kurjaksi sen perusteella että toteaa neutraalisti olevansa sairaana. Itse voin neutraalisti kertoa elämän paskoista hetkistä ( ja niitä on tosiaan ollut), ja toivon aina ettei niitä aleta voivottelemaan. 

En muuten myöskään rupea nimittelemään sekopääksi jos joku kertoo miten kokee itse jonkun asian. Mutta kukin tietenkin kokee empaattisuuden ja hyvät tavat omalla tavallaan, sinäkin. 

 

Oikeasti. Koska olet ollut flunssassa, ja olo ollut vallan mainio? Sairastaminen on juuri sitä, että tulee jotain oireita jotka ei koskaan ole mitään kivoja. Ja kyllä noin voimakas reaktio on todella outoa käytöstä

Eihän se flunssainen olo mitenkään kiva ole, mutta se on silti vaan flunssaa, joka menee ajan myötä ohi. Joskus kestää muutaman päivän, joskus kolme kuukautta. Itse en todellakaan kaipaa mitään ylimääräistä sympatiaa tai voivottelua jos olen flunssassa, se on minusta vaan kiusallista, mutta toki se on vain minun mielipiteeni.

Tunnen ihmisiä joita pitää sääliä ja paapoa heti ensimmäisestä kurkun karheudesta tai aivastuksesta lähtien, ja se heille sallittakoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein se ikävään asiaan keskittyminen vain pahentaa toisen oloa. Itseäkin joskus ärsyttää jos joku voivottelee mun asioita. Kun ottaa päähän jo valmiiksi, niin se ei välttämättä helpota. Lisäksi jos on hyvin itsenäinen ihminen kuten minä, niin se vielä lisää ärsytystä koska "pärjään kyllä ja en tartte apua" -asenne. Tiedän kyllä että ihmiset tarkoittaa tuolla hyvää ja eiköhän hänkin. Se vaan ei toimi kaikille.

 

Eihän ap mitään voivotellut, hyvin neutraalisti ilmaisi myötätuntonsa. Miehellä oli omituinen ylilyönti, täytyy olla jotain mielenterveysongelmaa.

Kauhea ylilyönti ja pakko tosiaan olla hullu, jos kipeänä ja huonovointisena vähän ärsyyntyy ja sanoo sen. Voi jeesus te olette varmaan täydellisiä ihmisiä kaikki

Vähän ärsyyntyy? Ei tuo ole mitään vähän, eikä vaan ärsyyntymistä, sehän tuli suorastaan raivona kimppuun.Tuon kuvauksen mukaan. En osaa kuvitella että kukaan lähipiirin ihminen minulle noin käyttäytyisi. 

Raivona kimppuun? Jos joku ylireagoi niin sinä. Kauheata itkemistä pikkuasiasta, pikkusormi pystyssä.

No voin sanoa, että en itse tykkää kertoa huoliani kenellekään, koska juuri en jaksa tuota ylenmääräistä voivottelua, joka saa tuntemaan, että asiat on monesti kurjemmin kuin ne ovatkaan. Lisäksi olen huomannut, että tällä voivottelija ihmistyypillä on useimmiten tapata mässäillä muiden kurjilla tarinoilla kahvipöydissä yms. vaikka muut eivät edes tuntisi ihmistä. Kai se sitten saa muille lisää turvallisuuden tunnetta, kun voi ajatella, että minulla ei ainakaan ole tuollaista.

Vihaan siis ihmisiä, jotka mässäilevät muiden onnettomuuksilla ja sairauksilla. Siksi en kestä voivotteluakaan.

Vierailija kirjoitti:

No voin sanoa, että en itse tykkää kertoa huoliani kenellekään, koska juuri en jaksa tuota ylenmääräistä voivottelua, joka saa tuntemaan, että asiat on monesti kurjemmin kuin ne ovatkaan. Lisäksi olen huomannut, että tällä voivottelija ihmistyypillä on useimmiten tapata mässäillä muiden kurjilla tarinoilla kahvipöydissä yms. vaikka muut eivät edes tuntisi ihmistä. Kai se sitten saa muille lisää turvallisuuden tunnetta, kun voi ajatella, että minulla ei ainakaan ole tuollaista.

Vihaan siis ihmisiä, jotka mässäilevät muiden onnettomuuksilla ja sairauksilla. Siksi en kestä voivotteluakaan.

Minun eräs hyvä ystäväni kertoi minulle jokin aika sitten sairastuneensa vakavaan, parantumattomaan sairauteen. Totta kai olin siitä pahoillani ja hirveän järkyttynyt. Ja ilmaisin asiani myös. Kävimme asiasta tekstiviestitse keskustelun, joka päättyi lyhyeen, koska ystäväni suuttui minulle jostakin enkä vieläkään ymmärrä miksi. Mielestäni olen erittäin empaattinen ihminen ja minua pidetään herkkänä ja toiset huomioon ottavana henkilönä, mutta ilmeisesti tuohon sairastumiseen sitten liittyy mielialojen heilahteluja ja minun olisi pitänyt ottaa se huomioon. Kun sitten kyselin häneltä, että mistä hän suuttui minulle, hän lähetti minulle otteen lähettämästäni tekstiviestisäni ja kertoi, ettei kaipaa sääliä. En vieläkään ymmärrä. Olin kirjoittanut sananmukaisesti näin: "Herranjumala, olen todella pahoillani ja järkyttynyt. En tiedä mitä sanoisin. Itse en pystyisi elämään tuollaisen asian kanssa! Voimia!"

Kertokaa nyt muut, mitä pahaa viestissäni muka oli?

Vierailija kirjoitti:

Minun eräs hyvä ystäväni kertoi minulle jokin aika sitten sairastuneensa vakavaan, parantumattomaan sairauteen. Totta kai olin siitä pahoillani ja hirveän järkyttynyt. Ja ilmaisin asiani myös. Kävimme asiasta tekstiviestitse keskustelun, joka päättyi lyhyeen, koska ystäväni suuttui minulle jostakin enkä vieläkään ymmärrä miksi. Mielestäni olen erittäin empaattinen ihminen ja minua pidetään herkkänä ja toiset huomioon ottavana henkilönä, mutta ilmeisesti tuohon sairastumiseen sitten liittyy mielialojen heilahteluja ja minun olisi pitänyt ottaa se huomioon. Kun sitten kyselin häneltä, että mistä hän suuttui minulle, hän lähetti minulle otteen lähettämästäni tekstiviestisäni ja kertoi, ettei kaipaa sääliä. En vieläkään ymmärrä. Olin kirjoittanut sananmukaisesti näin: "Herranjumala, olen todella pahoillani ja järkyttynyt. En tiedä mitä sanoisin. Itse en pystyisi elämään tuollaisen asian kanssa! Voimia!"

Kertokaa nyt muut,

Kirjoitit teatraalista huttua. Teot kertovat enemmän kuin puheet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun eräs hyvä ystäväni kertoi minulle jokin aika sitten sairastuneensa vakavaan, parantumattomaan sairauteen. Totta kai olin siitä pahoillani ja hirveän järkyttynyt. Ja ilmaisin asiani myös. Kävimme asiasta tekstiviestitse keskustelun, joka päättyi lyhyeen, koska ystäväni suuttui minulle jostakin enkä vieläkään ymmärrä miksi. Mielestäni olen erittäin empaattinen ihminen ja minua pidetään herkkänä ja toiset huomioon ottavana henkilönä, mutta ilmeisesti tuohon sairastumiseen sitten liittyy mielialojen heilahteluja ja minun olisi pitänyt ottaa se huomioon. Kun sitten kyselin häneltä, että mistä hän suuttui minulle, hän lähetti minulle otteen lähettämästäni tekstiviestisäni ja kertoi, ettei kaipaa sääliä. En vieläkään ymmärrä. Olin kirjoittanut sananmukaisesti näin: "Herranjumala, olen todella pahoillani ja järkyttynyt. En tiedä mitä sanoisin. Itse en pystyisi elämään tuollaisen

Mitä tarkoitit tuolla, että teot kertovat enemmän kuin puheet?

Vierailija kirjoitti:

Minun eräs hyvä ystäväni kertoi minulle jokin aika sitten sairastuneensa vakavaan, parantumattomaan sairauteen. Totta kai olin siitä pahoillani ja hirveän järkyttynyt. Ja ilmaisin asiani myös. Kävimme asiasta tekstiviestitse keskustelun, joka päättyi lyhyeen, koska ystäväni suuttui minulle jostakin enkä vieläkään ymmärrä miksi. Mielestäni olen erittäin empaattinen ihminen ja minua pidetään herkkänä ja toiset huomioon ottavana henkilönä, mutta ilmeisesti tuohon sairastumiseen sitten liittyy mielialojen heilahteluja ja minun olisi pitänyt ottaa se huomioon. Kun sitten kyselin häneltä, että mistä hän suuttui minulle, hän lähetti minulle otteen lähettämästäni tekstiviestisäni ja kertoi, ettei kaipaa sääliä. En vieläkään ymmärrä. Olin kirjoittanut sananmukaisesti näin: "Herranjumala, olen todella pahoillani ja järkyttynyt. En tiedä mitä sanoisin. Itse en pystyisi elämään tuollaisen asian kanssa! Voimia!"

Kertokaa nyt muut,

"Itse en pystyisi elämään tuollaisen asian kanssa!"

WTF? Ihan kuin kehottaisit että tee itsari, sun elämä ei ole enää elämisen arvoista. 

Todennäköisesti mies oli tyytyväinen, kun sai olla pois töistä ja nauttia sairaspäivästä. Kaukana kurjuudesta.

Olen samanlainen, en siedä, että minulle osoitetaan myötätuntoa. Häpeän kaikkea sairastamista, sillä pidän sitä kasvojen menetyksenä. Nuolen haavani yksin enkä halua, että muut reagoivat tilanteeseen mitenkään. Laivat yössä.

UP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein se ikävään asiaan keskittyminen vain pahentaa toisen oloa. Itseäkin joskus ärsyttää jos joku voivottelee mun asioita. Kun ottaa päähän jo valmiiksi, niin se ei välttämättä helpota. Lisäksi jos on hyvin itsenäinen ihminen kuten minä, niin se vielä lisää ärsytystä koska "pärjään kyllä ja en tartte apua" -asenne. Tiedän kyllä että ihmiset tarkoittaa tuolla hyvää ja eiköhän hänkin. Se vaan ei toimi kaikille.

 

Eihän ap mitään voivotellut, hyvin neutraalisti ilmaisi myötätuntonsa. Miehellä oli omituinen ylilyönti, täytyy olla jotain mielenterveysongelmaa.

Kauhea ylilyönti ja pakko tosiaan olla hullu, jos kipeänä ja huonovointisena vähän ärsyyntyy ja sanoo sen. Voi jeesus te olette varmaan täydellisiä ihmisiä kaikki

Vähän ärsyyntyy? Ei tuo ole mitään vähän, eikä vaan ärsyyntymistä, sehän tuli suorastaan raivona kimppuun.Tuon kuvauksen mukaan. En osaa kuvitella että kukaan lähipiirin ihminen minulle noin käyttäytyisi. 

Kyllä, se oli niin voimakas reaktio häneltä että hätkähdin. Selitti myös ettei siedä esim jos joku kysyy tarvitko Buranaa. Ja mä en todellakaan ole mikään voivottelijaihminen enkä ylireagoija, vaan jos nyt vaikka työkaverini laittaa viestin että on sairaana, voin laittaa takaisin ":( Paranemisia!" ja siinä se. 

Tämän tyypin kohdalla sain käsityksen ettei hän siedä ylipäätään auttamista. Kuin olisi heikkouden merkki jos joku millään lailla auttaa tai tsemppaa? En ollut tuollaista kohdannut häntä ennen ja kauan on tullut elettyä... Ap

Sääli on negatiivista energiaa ja jos kohde ei itse ole kurjassa moodissa, niin se on henkistä väkivaltaa. Mietipä nyt itse jos joku tulisi sinun elämääsi surkuttelemaan karua kohaloasi, säälittävää palkkakuittiasi ja rumaa naamaasi. Myötätunnosta vaan kurjistelemaan puolestasi siis, koska onhan se nyt kurjaa olla ruma ja köyhä. Ja sitten ihmettelisi, että miten sinä et myötätuntoa kestä :D

Yleensä säälittelijät ovat joutuneet tämän uhreiksi tietysti itsekin vanhempiensa tai muiden läheistensä taholta, joten pitävät sitä "normaalina". Mutta terve olento ei tunne sääliä tai säälittele. Se on neutraali tai auttaa, jos pystyy. Se on aitoa myötätuntoa ja rakkautta, säälittely on myrkkyä