Lue keskustelun säännöt.
Miehen epäkäytännöllisyys alkanut oksettamaan. Aluksi se oli våhän niinku symppistäkin
30.11.2024 |
Joka asiassa sohlataan ja sohitaan vähän sinnepäin. (Kyllä, siis aivan joka asiassa)Ja se vaistoaa äänensävystä miten se mua oksettaa ja antaa kuulua sanallisesti.
Että hyvin menee.
Kommentit (223)
Meillä on mennyt siihen että jollen minä tee "automaattisesti" jotain pikkuremppaa (johon ei tarvita ammattilaista ja paljon rahaa) niin se jää sitten tekemättä.
Suren sitä, että miehelle ei näköjään ollenkaan ole tärkeää meidän yhteisen asuinympäristön laatu.
Takuulla noin yleensä normaalien ihmisten kesken voidaan sopia, että minä teen x, tee sinä y.
Mutta ei meillä vaan mikään suju noin.
Vaikka kuinka sovittaisiin, niin se ei päde. Eikä miestä näköjään haittaa mikään rempallaan roikkuva. Minua haittaa, ja sen takia olen yrittänyt sopia sen kanssa että tehtäisiin yhdessä jotkut työt.
Mutta sitten se "ei muista" että tuollaisesta oltaisiin sovittu tai edes puhuttu.
Elämä on mennyt aika harmaaksi kun tällaisen kanssa kamppailee joka päivä. Aina on jotain, mistä on sovittu, mutta se ei toimi.
Jos häntä ei haittaa mikään vaikka olisi kuinka rempallaan, vaikka ok-talo ostettiin sillä silmällä että laitetaan se yhdessä kuntoon, niin mielestäni hän on rikkonut sen alkuperäisen sopimuksen ja voisi vaikka ottaa eron.
Kai tämä eroon päättyykin jossain vaiheessa. Minä en kuitenkaan aio tästä muuttaa, sillä pidän talosta ja tontista. Hän voisi sitten lähteä veke kun ei kerran välitä. Täytyy sitten järjestää kaikki raha-asiat, lainat sun muut. Paikkakunnalla ei ole yleisiä kulkuvälineitä joten täytyisi mun ostaa oma autokin. En tiedä, olisiko varaa kaikkeen.
Mutta tämä yhteinen projekti on tässä vaiheessa täysin lässähtänyt, se on myönnettävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on mennyt siihen että jollen minä tee "automaattisesti" jotain pikkuremppaa (johon ei tarvita ammattilaista ja paljon rahaa) niin se jää sitten tekemättä.
Suren sitä, että miehelle ei näköjään ollenkaan ole tärkeää meidän yhteisen asuinympäristön laatu.
Takuulla noin yleensä normaalien ihmisten kesken voidaan sopia, että minä teen x, tee sinä y.
Mutta ei meillä vaan mikään suju noin.
Vaikka kuinka sovittaisiin, niin se ei päde. Eikä miestä näköjään haittaa mikään rempallaan roikkuva. Minua haittaa, ja sen takia olen yrittänyt sopia sen kanssa että tehtäisiin yhdessä jotkut työt.
Mutta sitten se "ei muista" että tuollaisesta oltaisiin sovittu tai edes puhuttu.
Elämä on mennyt aika harmaaksi kun tällaisen kanssa kamppailee joka päivä. Aina on jotain, mistä on sovittu, mutta se ei toimi.
Jos häntä ei haittaa mikään vaikka olisi kuinka rempallaan, vaikka ok-tal
Ehkä hän ei ymmärrä että naisille on tärkeää miltä asiat näyttää, miehille taas riittää että ajaa asiansa.
Vierailija kirjoitti:
En syyttäisi mitään nepsy diagnoosia, vaan yksinkertaisesti nämä ihmiset ovat välinpitämättömiä ja alisuoriutuvat, kun eivät viitsi tehdä kunnolla eikä heillä kiinnosta. Kuitenkin pystyvät omat juttunsa tekemään hyvin ja viitsivät nähdä vaivaa.
Se onkin sen nepsyyden ydinolemus. Kiinnostavat asiat pystytään tekemään kunnolla (= aivojen normaali palkkiojärjestelmä toimii) ja asiat, jotka eivät kiinnosta, jäävät tekemättä tai ne tehdään huonosti ( = aivojen palkkiojärjestelmä ei toimi). Normaalit aivot saavat palkkiontunteen kaikesta valmiiksi saavutetusta työstä, neuroepätyypilliset aivot vain mieleisistä asioista. Siksi näille aivoille ei kehity myöskään rutiineja niin, että nyt vaan päättäisi aloittaa asian X ja harjoitella sitä niin kauan, että se jää selkärankaan. Normaalit aivot osaavat kehittää rutiinin mistä tahansa ja alkavat kaivata tuota rutiinia tietyn ajan jälkeen, jos sen jättää tekemättä. Nepsyaivot eivät.
Sen takia normaaleille ihmisille tulee olo, että tuo vaan valikoi hauskat jutut ja jättää tahallaan kaiken epäkiinnostavan tekemättä, mikä lusmu ja vastuunpakoilija! Tai että jos selittää tarpeeksi pitkään, niin kyllä se tajuaa, laiskuuttaan ei vaan viitsi ottaa tätä tietoa tosissaan.
Aivojen rakennetta ei muuta ikä, vanhemmuus, uudet velvollisuudet ja vastuut, lemmikki, vanheneva puoliso tai vanhenevat vanhemmat, muutto ymv. Nepsy on tosiaan aina nepsy, vaikka voissa paistaisi. ADHD lääkitys auttaa ADHD:ta, JOS sen saa. Autismiin ei auta mikään.
Nepsyn pitää toki itse vastata siitä, että järjestää elämäänsä, asioitaan ja itseään jotenkin niin, että pystyy suoriutumaan arjesta ja siitä itse valitusta lapsiperhearjesta. Muistilaput, aikataulut, organisointi, pyykkikorit kaikkiin huoneisiin, roskakorit kaikkiin huoneisiin, tietoisesti joka päivä aikaa puolisolle/lapsille vaikka miten kuormittaisi, ulkoa opeteltavat sosiaaliset taidot jne.
T: autisti, joka saa suoritettu 10+ arvosanoilla ihan mitä tahansa mielenkiintoista, mutta joutuu jättämään itselleen muistilapun hampaiden pesusta päivittäin vielä keski-iässäkin, koska se on maailman tylsintä puuhaa ja mikään määrä tieteellisiä tutkimuksia hampaiden terveydestä ja sen vaikutuksista koko kehoon ei saa hampaiden harjausta yhtään helpommaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tuon ihmistyypin. Meillä ensin ei mitään tapahdu sovitusta huolimatta, kunnes hermostun! Silloin mennään vauhdilla touhuamaan miettimättä yhtään etukäteen miten toimia. Hylly hakataan seinään helvetin pitkillä käytetyillä nauloilla, ja lopulta hylly on vinossa, eikä edes välttis sillä korkeudella kuin piti, vaikka asia etukäteen puhuttu. Työkalut rikkoutuu/ häviää, siimaleikkurilla leikataan poikki myös osa perennoista ja pensaista, mustat kalsarit livahtaa vaalean pyykin koriin jne... Olen alkanut epäillä jotain neuroerityisyyttä, kun mikään ei tunnu pysyvän muistissa kertauksista huolimatta. Oman päänsä sisällä pysyttelee/ radio seuranaan töissä.
Jos se on vaan tyhmä.
Tyhmäkään ei ole. Tietää omista kiinnostuksenkohteistaan tosi paljon ( historia, bändit), mutta todellinen
Tyypillistä neuroepätyypilliselle. Muistamisen ongelmat ovat yksi osa diagnoosia, paitsi itselle tärkeissä ja rakkaissa asioissa on kävelevä tietosanakirja. Muistaa myös epäolennaisuuksia, esim. en muista, minne jätin sukat, vaikka ne oli kädessä 2 minuuttia sitten, ja samaan aikaan muistaa, miten 5 vuotta sitten Sirkun synttäreillä Sirkulla oli päällä beigen mekko Italiasta, ja radiosta soi tämä biisi kun syötiin kakkua, jossa oli sivumakuna minttua, lämpötila oli 18C ja sinä sanoit autollssa kotimatkalla, että polvea kutittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syöttäkää sählääjille / adhd:ille vahvaa b12 purkista. (Google kertoo lisää)
Mulla oli 24v:ksi aivoissa aina hullumylly, tavarat hukassa ja vaikea keskittyä. Ostin b12 siksi, että myyjä lakkaisi yrittää myymästä sitä minulle. Oli elämäni yks parhaista päätöksistä. Enää ei ole tavarat hukassa. Aivoihin tuli rauha ekaa kertaa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Syöttäkää sählääjille / adhd:ille vahvaa b12 purkista. (Google kertoo lisää)
Mulla oli 24v:ksi aivoissa aina hullumylly, tavarat hukassa ja vaikea keskittyä. Ostin b12 siksi, että myyjä lakkaisi yrittää myymästä sitä minulle. Oli elämäni yks parhaista päätöksistä. Enää ei ole tavarat hukassa. Aivoihin tuli rauha ekaa kertaa elämässä.
Foolihapolla on muistaakseni myös todettu positiivisia vaikutuksia autismin ja ADHD:n haasteisiin, vaikka ne eivät tilaa tietenkään paranna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuroepätyypillisillä aivoilla eläminen on sitä, että aivot sanovat 95% ajasta "tehtävä suorittamatta" tai "tehtävä epäonnistunut". Niissäkin tilanteissa joissa tehtävä on suoritettu onnistuneesti.
Normaalit aivot sanovat tiskauksen jälkeen, että "Tiskit hoidettu" ja merkkaavat sen tehdyksi. Aivot lähettävät tästä tiedon palkkiojärjestelmälle, että "Hyvä homma! Oikein tehty!"
Nepsyaivot taas sanovat tiskauksen jälkeen, että "Tehtävä suorittamatta" ja eivät merkkaa sitä tehdyksi. Aivot eivät anna palkkiojärjestelmälle mitään tietoa tiskien hoitamisesta, vaan päässä soi lähinnä lankapuhelimen "TUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUT" ääni.
JOS nepsy rakastaa tiskaamista, silloin aivot merkkaavat tiskit suoritetuiksi ja ilmoittavat palkkiojärjestelmälle, että hyvä homma!
Nepsynä eläminen on kuin asuisi pakkopullan sisällä, jossa kaikilla muilla on kivaa, kun on ihanaa pullaa saatavilla ja raskaastakin jutusta saa pullan palkkioksi. Nepsy itse ei saa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Koulutustason jatkuvan nousin mukanaan tuomia ongelmia. Käytännöllisyys katoaa.
Tai tekemättömyyden ja mukavuudenhalun. Ei viitsitä opetella uusia asioita, etenkin jos ne ovat aluksi vaikeita. On helpompi ostaa palveluja kuin tehdä itse. On kivempi olla jossain tiktokissa kuin käyttää aikaansa erilaisiin käytännön hommiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neuroepätyypillisillä aivoilla eläminen on sitä, että aivot sanovat 95% ajasta "tehtävä suorittamatta" tai "tehtävä epäonnistunut". Niissäkin tilanteissa joissa tehtävä on suoritettu onnistuneesti.
Normaalit aivot sanovat tiskauksen jälkeen, että "Tiskit hoidettu" ja merkkaavat sen tehdyksi. Aivot lähettävät tästä tiedon palkkiojärjestelmälle, että "Hyvä homma! Oikein tehty!"
Nepsyaivot taas sanovat tiskauksen jälkeen, että "Tehtävä suorittamatta" ja eivät merkkaa sitä tehdyksi. Aivot eivät anna palkkiojärjestelmälle mitään tietoa tiskien hoitamisesta, vaan päässä soi lähinnä lankapuhelimen "TUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUT" ääni.
JOS nepsy rakastaa tiskaamista, silloin aivot merkkaavat tiskit suoritetuiksi ja ilmoittavat palkkiojärjestelmälle, että hyvä homma!
Nepsynä eläminen on kuin asuisi pakkopullan sisällä, jossa kaikilla muilla on kivaa, kun on ihanaa pullaa saatavilla ja ras
Pomolla on kaksi alaista, Liisa ja Laila. Molemmat tekevät samaa työtä samassa tilassa.
Liisalle pomo sanoo joka tehtävästä, joka päivä, että hyvin tehty. Liisa saa kehuja, tsemppiä ja huomiota pomolta. Pomolla ei ole mitään huomauttamista tai pahaa sanaa Liisasta. Joka päivä Liisa tulee töihin tietäen, että pomo pitää hänestä, pomo arvostaa hänen työtään ja että hänen työllään on oikeasti merkitystä. Lisäksi pomo maksaa Liisalle hyvää palkkaa, Liisa saa pitkät lomat ja työnteko yhdessä pomon kanssa on sujuvaa. Molemmat puhaltavat yhteen hiileen.
Laila taas elää ihan eri todellisuudessa. Joka päivä tämä sama pomo haukkuu Lailan, tämän tekemät työt ja manaa Lailan osaamisen maan rakoon. Pomon mielestä Laila ei osaa mitään, ei pysty mihinkään ja on vain vaivoiksi. Pomo ei pidä Lailasta, ja joka päivä Laila tulee töihin tietäen, että pomo haukkuu hänet maan rakoon. Lisäksi pomo ei maksa Lailalle pennin jeniä, eikä Laila saa lomia. Laila ei koe minkäänlaista työn merkitystä. Pomo tekee kaikkensa sabotoidakseen Lailan työt paitsi kahvinkeitossa. Kahvia keittäessä Laila saa pomolta pelkästään kehuja. Pomon mielestä kukaan ei tiedä kahveista niin paljoa kuin Laila, kukaan ei keitä niin hyvää kahvia kuin Laila. Kaikki, keihin pomo törmää, kuulevat Lailan ihmeellisestä kyvystä keittää kahvia. Joten Laila keittää aina kahvia ja rakastaa sitä. Pomo maksaa Lailalle isoja tippejä kahvista.
Liisan pomo on normaalien aivojen palkkiojärjestelmän toiminta; pomo on aivot, Liisa aivojen omistaja. Liisan kannattaa tehdä mitä tahansa, koska aivot palkitsevat siitä.
Lailan pomo on nepsyaivojen palkkiojärjestelmän toiminta; pomo on aivot, Laila aivojen omistaja. Liisan ei kannata keittää muuta kuin kahvia (keskittyä omaan erikoismielenkiintoon), koska kaikesta muusta aivot jättävät palkitsematta.
Nepsynä on silti pakko toimia niin, että ottaa ne huudot, haukut ja tyhjin käsin jäämiset omilta aivoilta, koska niin yhteiskunta toimii. Omia nepsyaivojani ei esimerkiksi palkitse minkäänlainen sosiaalisointi toisten kanssa, mutta pakko tehdä sitä töissä ulkoa opeteltuine maneereineen ja kommentteineen kuin näyttelijä, jolle ei makseta näyttelemisestä.
Elämä on pääosin Lailan pomon alaisuudessa elämistä. Siksi elän lapsettomana erakkona ja teen etätöitä. Lemmikkejä en ole hankkinut, koska en saa niiden hoitamisesta ja seurasta mitään palkkiota irti, koska lemmikit eivät ole erikoismielenkiinnon kohde.
Vierailija kirjoitti:
Mä huomaan että mua kanssa jurppii jokin miehen hahmotuskyvyn tai ennakoinnin puute. Että jos viikkaa pyyhkeitä kaappiin tai kassiin, eikä niitä voisi viikata niin että ne mahtuu sinne. Tai jos teet kahdelle lapselle juusto-kurkkuleipiä Iltapalaksi, niin kannattaako oikeasti tehdä yhden leivät ensin valmiiksi ja sitten aloittaa alusta, vai voisiko esim. kurkun leikata yhdellä aloittamisella molemmille? Ruokakaupassa pakkaan itse aika kylmätuotteet yhteen ja muut toiseen kassiin koska silloin kylmät pysyy paremmin kylminä, ja toisaalta saan nopeasti kylmät kylmään ja kaurahiutaleet ja banaanit voi odottaa kun menen vessaan, päästän koiran pissalle, autan lasta jossain - miehelle tämä on mahdottomuus, siellä on pakasteherneet ja palvelutiskin lämpimät broilerit päällekkäin. Kattilaan tai vuokaan ei voi laittaa siihen kuuluvaa kantta kun nostaa ruuan kylmään vaan pitää aina virittää joku muovipussi/folio/kelmu. Ja mies aina valittaa ettei lasten juomap
En osaa tietysti sanoa kuinka paljon juuri miehesi säheltää, ja jotkut noista ovat sellaisia asioita jotka pitäisi toki tajuta (esim. ei tietenkään pakasteherneitä ja palvelutiskin lämmintä broileria päällekkäin).
Mutta monesti on myös niin, että se tuskastuttavan epäkäytännöllinen systeemi on helppo ja käytännöllinen sille, joka on siihen tottunut. Äitini aina jaksoi tuskailla ja valittaa siitä, miten teen asiat väärin päin, epäloogisesti, väärässä järjestyksessä, ihan huonosti. No, silloin vasta sähelsinkin, kun yritin tehdä ulkoa määrätyn kaavan mukaan, enkä niin kuin olin itse tottunut tekemään. (Ja olen siis nainen, en mielestäni mikään hirvittävän epäkäytännöllinen, mutta äitini mielestä kuitenkin ihan kävelevä katastrofi.)
Jos esimerkiksi ne kurkkuvoileivät tulee kuitenkin tehtyä, ehkä olisi parempi, jos et seuraisi vierestä, onko ne "väärin sammutettu".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten nepsyn saa pysymään parisuhteessa? Sehän kyllästyy samaan ihmiseen alta sekunnin.
Vierailija kirjoitti:
Miten nepsyn saa pysymään parisuhteessa? Sehän kyllästyy samaan ihmiseen alta sekunnin.
No aika monella hoitamattomalla ADHD:llä on suhdetta suhteen perään ja monella myös lapsia sinne tänne. Tuntemani autistinaiset ikähaarukalla 38 - 52 ovat ikisinkkuja. Muutamalla muutama poikaystäväkokeilu joskus parikymppisenä toteamuksella, että ei tule kauppoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nepsyn saa pysymään parisuhteessa? Sehän kyllästyy samaan ihmiseen alta sekunnin.
No aika monella hoitamattomalla ADHD:llä on suhdetta suhteen perään ja monella myös lapsia sinne tänne. Tuntemani autistinaiset ikähaarukalla 38 - 52 ovat ikisinkkuja. Muutamalla muutama poikaystäväkokeilu joskus parikymppisenä toteamuksella, että ei tule kauppoja.
 
Lähipiirini ADHD nainen on naimisissa nyt kuudetta kertaa. Ei varmaan rauhoitu meno vielä kasikymppisenäkään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nepsyn saa pysymään parisuhteessa? Sehän kyllästyy samaan ihmiseen alta sekunnin.
No aika monella hoitamattomalla ADHD:llä on suhdetta suhteen perään ja monella myös lapsia sinne tänne. Tuntemani autistinaiset ikähaarukalla 38 - 52 ovat ikisinkkuja. Muutamalla muutama poikaystäväkokeilu joskus parikymppisenä toteamuksella, että ei tule kauppoja.
 
Minun add-tyyppinen puolisoni taas tarvitsee rutiineja ja rauhallisuutta arjessa jotenkuten selvitäkseen. Jotkut hommat tekee tosi työläästi ja monen mutkan kautta, mutta pakka menee ihan sekaisin jos jokin tekijä muuttuu ja joutuukin varioimaan. Sellaista "luovuutta" hänestä ei löydy vaan menee unohteluksi. On sitten toisaalta myös uskollinen puoliso, jonkun mielestä ehkä tylsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tuon ihmistyypin. Meillä ensin ei mitään tapahdu sovitusta huolimatta, kunnes hermostun! Silloin mennään vauhdilla touhuamaan miettimättä yhtään etukäteen miten toimia. Hylly hakataan seinään helvetin pitkillä käytetyillä nauloilla, ja lopulta hylly on vinossa, eikä edes välttis sillä korkeudella kuin piti, vaikka asia etukäteen puhuttu. Työkalut rikkoutuu/ häviää, siimaleikkurilla leikataan poikki myös osa perennoista ja pensaista, mustat kalsarit livahtaa vaalean pyykin koriin jne... Olen alkanut epäillä jotain neuroerityisyyttä, kun mikään ei tunnu pysyvän muistissa kertauksista huolimatta. Oman päänsä sisällä pysyttelee/ radio seuranaan töissä.
Jos se on vaan tyhmä.
Tyhmäkään ei ole. Tietää omista kiinnostuksenkohteistaan
Juuri tuo, ei muista asioita vaikka olen niistä muistuttanut ja kehoittanut laittamaan kalenteriin - kalenteri jää tsekkaamatta. Historiasta tietää lähes pvm-tarkkuudella tapahtumia, bändien jäsenten nimiä ja levyjä. Tämäpä ei paljoa arjessa lämmitä, etenkään kun hän ei ole valinnut alaa jossa näitä tietoja voisi hyödyntää.
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa ite, jos mies ei osaa... google/AI auttaa kädestäpitäen.
Niin, mutta kun perheessä niiden aikuisten pitäisi jakaa ne työt, eikä niin, että toinen vain hilataan perässä ja toinen uupuu taakan alle.
Huono mahdollistaja kerää tautidiagnooseja täällä.
Ei tuu pieneen mieleenkään että voisi olla loukkaavaa.
Miettikääpä sitä diagnoosina itsellenne!
Nainen haluaa käytännöllisen raksaäijän, jolla on kuitenkin akateeminen koulutus.
Vaikea yhtälö.
Laittakaa ite, jos mies ei osaa... google/AI auttaa kädestäpitäen.