Lue keskustelun säännöt.
Miehen epäkäytännöllisyys alkanut oksettamaan. Aluksi se oli våhän niinku symppistäkin
30.11.2024 |
Joka asiassa sohlataan ja sohitaan vähän sinnepäin. (Kyllä, siis aivan joka asiassa)Ja se vaistoaa äänensävystä miten se mua oksettaa ja antaa kuulua sanallisesti.
Että hyvin menee.
Kommentit (223)
Tää taitaa olla joku miessukupuolen erikoisuus. Ei osteta apua vaikka ei osata itse. Ei oteta neuvoja tai apua vastaan. Marttyyriasenteella sähläten aletaan hoitaa jotain asiaa ja tavarat hajoaa, huonekalut kasataan väärin, mitään työvälineitä ei löydä sen jälkeen jne. Ja hommaa tehdessä tiuskitaan ja raivotaan, vaikka itse ei suostunut ottamaan remonttimiestä. Rasittavaa touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Roolijako urautunut väärin ja muijasta tullut käskyttäjä. Voi olla vaikeaa poisoppiminen.
Vierailija kirjoitti:
Neuroepätyypillisillä aivoilla eläminen on sitä, että aivot sanovat 95% ajasta "tehtävä suorittamatta" tai "tehtävä epäonnistunut". Niissäkin tilanteissa joissa tehtävä on suoritettu onnistuneesti.
Normaalit aivot sanovat tiskauksen jälkeen, että "Tiskit hoidettu" ja merkkaavat sen tehdyksi. Aivot lähettävät tästä tiedon palkkiojärjestelmälle, että "Hyvä homma! Oikein tehty!"
Nepsyaivot taas sanovat tiskauksen jälkeen, että "Tehtävä suorittamatta" ja eivät merkkaa sitä tehdyksi. Aivot eivät anna palkkiojärjestelmälle mitään tietoa tiskien hoitamisesta, vaan päässä soi lähinnä lankapuhelimen "TUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUT" ääni.
JOS nepsy rakastaa tiskaamista, silloin aivot merkkaavat tiskit suoritetuiksi ja ilmoittavat palkkiojärjestelmälle, että hyvä homma!
Nepsynä eläminen on kuin asuisi pakkopullan sisällä, jossa kaikilla muilla on kivaa, kun on ihanaa pullaa saatavilla ja ras
Neuroerityinen mieheni sai kanssani haluamansa perheen, ja nyt velvollisuuksien lisäännyttyä huutaa minulle esim. " millä ihmeen ajalla ehdin viettää kanssasi parisuhdeaikaa? Silloin jää työt tekemättä ja talous romahtaa!" Asiat on siis joko-tai eikä hän käsitä, että suurin osa normaaleista ihmisistä kykenee jakamaan aikaansa työlle, perheelle ja vielä omille harrastuksille!
Ristiriitatilanteissa mies tuskailee "Minä arvasin ettei musta oo tähän!" , ei siis kykyä ratkoa asioita, heti vaan hanskat naulaan, lapsista piittaamatta.
Hieman on huijattu olo...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuroepätyypillisillä aivoilla eläminen on sitä, että aivot sanovat 95% ajasta "tehtävä suorittamatta" tai "tehtävä epäonnistunut". Niissäkin tilanteissa joissa tehtävä on suoritettu onnistuneesti.
Normaalit aivot sanovat tiskauksen jälkeen, että "Tiskit hoidettu" ja merkkaavat sen tehdyksi. Aivot lähettävät tästä tiedon palkkiojärjestelmälle, että "Hyvä homma! Oikein tehty!"
Nepsyaivot taas sanovat tiskauksen jälkeen, että "Tehtävä suorittamatta" ja eivät merkkaa sitä tehdyksi. Aivot eivät anna palkkiojärjestelmälle mitään tietoa tiskien hoitamisesta, vaan päässä soi lähinnä lankapuhelimen "TUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUT" ääni.
JOS nepsy rakastaa tiskaamista, silloin aivot merkkaavat tiskit suoritetuiksi ja ilmoittavat palkkiojärjestelmälle, että hyvä homma!
Nepsynä eläminen on kuin asuisi pakkopullan sisällä, jossa kaikilla mui
"
Neuroerityinen mieheni sai kanssani haluamansa perheen, ja nyt velvollisuuksien lisäännyttyä huutaa minulle esim. " millä ihmeen ajalla ehdin viettää kanssasi parisuhdeaikaa? Silloin jää työt tekemättä ja talous romahtaa!" Asiat on siis joko-tai eikä hän käsitä, että suurin osa normaaleista ihmisistä kykenee jakamaan aikaansa työlle, perheelle ja vielä omille harrastuksille!
Ristiriitatilanteissa mies tuskailee "Minä arvasin ettei musta oo tähän!" , ei siis kykyä ratkoa asioita, heti vaan hanskat naulaan, lapsista piittaamatta.
Hieman on huijattu olo..."
Itse oot miehesi valinnut! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuroepätyypillisillä aivoilla eläminen on sitä, että aivot sanovat 95% ajasta "tehtävä suorittamatta" tai "tehtävä epäonnistunut". Niissäkin tilanteissa joissa tehtävä on suoritettu onnistuneesti.
Normaalit aivot sanovat tiskauksen jälkeen, että "Tiskit hoidettu" ja merkkaavat sen tehdyksi. Aivot lähettävät tästä tiedon palkkiojärjestelmälle, että "Hyvä homma! Oikein tehty!"
Nepsyaivot taas sanovat tiskauksen jälkeen, että "Tehtävä suorittamatta" ja eivät merkkaa sitä tehdyksi. Aivot eivät anna palkkiojärjestelmälle mitään tietoa tiskien hoitamisesta, vaan päässä soi lähinnä lankapuhelimen "TUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUT" ääni.
JOS nepsy rakastaa tiskaamista, silloin aivot merkkaavat tiskit suoritetuiksi ja ilmoittavat palkkiojärjestelmälle, että hyvä homma!
Nepsynä eläminen on k
No shit, Sherlock!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En syyttäisi mitään nepsy diagnoosia, vaan yksinkertaisesti nämä ihmiset ovat välinpitämättömiä ja alisuoriutuvat, kun eivät viitsi tehdä kunnolla eikä heillä kiinnosta. Kuitenkin pystyvät omat juttunsa tekemään hyvin ja viitsivät nähdä vaivaa.
Se on juuri näin. Kotona on yksi tällainen ja omiin harrastuksiin liittyvät kamat on kyllä aina mintissä ja töistään huolehtii vähän liikaakin. Mutta kotihommat aina pitkin hampain ja vähän sinne päin, niin kuin olevinaan jonain henkilökohtaisena palveluksena mulle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tuon ihmistyypin. Meillä ensin ei mitään tapahdu sovitusta huolimatta, kunnes hermostun! Silloin mennään vauhdilla touhuamaan miettimättä yhtään etukäteen miten toimia. Hylly hakataan seinään helvetin pitkillä käytetyillä nauloilla, ja lopulta hylly on vinossa, eikä edes välttis sillä korkeudella kuin piti, vaikka asia etukäteen puhuttu. Työkalut rikkoutuu/ häviää, siimaleikkurilla leikataan poikki myös osa perennoista ja pensaista, mustat kalsarit livahtaa vaalean pyykin koriin jne... Olen alkanut epäillä jotain neuroerityisyyttä, kun mikään ei tunnu pysyvän muistissa kertauksista huolimatta. Oman päänsä sisällä pysyttelee/ radio seuranaan töissä.
Jos se on vaan tyhmä.
Tyhmäkään ei ole. Tietää omista kiinnostuksenkohteistaan
Minä kun luulin että tuo on ihan normaalia.
Jokainen muistaa kaukaa menneisyydestä random-asioita kuten mikä kappale soi usein kesätyöpaikalla 40 vuotta sitten mutta välillä unohtaa, minne on laittanut puhelimen, avaimet, silmälasit yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen muistaa kaukaa menneisyydestä random-asioita kuten mikä kappale soi usein kesätyöpaikalla 40 vuotta sitten mutta välillä unohtaa, minne on laittanut puhelimen, avaimet, silmälasit yms.
Ai jaa. Mulla on niille oma paikka, eikä ne ole koskaan hukassa.
Vierailija kirjoitti:
En syyttäisi mitään nepsy diagnoosia, vaan yksinkertaisesti nämä ihmiset ovat välinpitämättömiä ja alisuoriutuvat, kun eivät viitsi tehdä kunnolla eikä heillä kiinnosta. Kuitenkin pystyvät omat juttunsa tekemään hyvin ja viitsivät nähdä vaivaa.
Nimenomaan. Nyt lopetatte syyttämästä nepsyyttä kaikesta huonosta mitä omat valintanne ovat tuoneet. Itse olen ADHD ja paljon tarkempi ja perillä asioista kuin sählärimieheni. Omat juttunsa ne kyllä osaa mutta jos pyydät jotain, mikä ei heitä kiinnosta niin ei varmana tule kuin sutta ja sekundaa. Kyse on vaan kiinnostuksen ja viitsimisen puutteesta. Pärjään yksin paremmin, harkitsen lähtöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuroepätyypillisillä aivoilla eläminen on sitä, että aivot sanovat 95% ajasta "tehtävä suorittamatta" tai "tehtävä epäonnistunut". Niissäkin tilanteissa joissa tehtävä on suoritettu onnistuneesti.
Normaalit aivot sanovat tiskauksen jälkeen, että "Tiskit hoidettu" ja merkkaavat sen tehdyksi. Aivot lähettävät tästä tiedon palkkiojärjestelmälle, että "Hyvä homma! Oikein tehty!"
Nepsyaivot taas sanovat tiskauksen jälkeen, että "Tehtävä suorittamatta" ja eivät merkkaa sitä tehdyksi. Aivot eivät anna palkkiojärjestelmälle mitään tietoa tiskien hoitamisesta, vaan päässä soi lähinnä lankapuhelimen "TUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUT" ääni.
JOS nepsy rakastaa tiskaamista, silloin aivot merkkaavat tiskit suoritetuiksi ja ilmoittavat palkkiojärjestelmälle, että hyvä homma!
Nepsynä eläminen on kuin asuisi pakkopullan sisällä, jossa kaikilla mui
"Neuroerityinen" idiootti sun mies on. Kikkelis kokkelis, mitäs läksit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En syyttäisi mitään nepsy diagnoosia, vaan yksinkertaisesti nämä ihmiset ovat välinpitämättömiä ja alisuoriutuvat, kun eivät viitsi tehdä kunnolla eikä heillä kiinnosta. Kuitenkin pystyvät omat juttunsa tekemään hyvin ja viitsivät nähdä vaivaa.
Nimenomaan. Nyt lopetatte syyttämästä nepsyyttä kaikesta huonosta mitä omat valintanne ovat tuoneet. Itse olen ADHD ja paljon tarkempi ja perillä asioista kuin sählärimieheni. Omat juttunsa ne kyllä osaa mutta jos pyydät jotain, mikä ei heitä kiinnosta niin ei varmana tule kuin sutta ja sekundaa. Kyse on vaan kiinnostuksen ja viitsimisen puutteesta. Pärjään yksin paremmin, harkitsen lähtöä.
Jos sinä adhd-ihmisenä olet jonkinlainen, ei se tarkoita että kaikki muutkin neuroerityiset olisivat samanlaisia. Hyvin heterogeeninen ryhmä.
Voihan se olla, että teidän perheessäkin SINÄ olet jäykkä, joustamaton ja impulsiivinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi ettei täällä voi näyttää kuvia, voisin laittaa jokusen omasta kodistamme ja kuvateksteinä syyt, miksi näyttää sellaiselta.
Muutama vuosi sitten olimme sitä paitsi ihan hädässä kun rahat olivat suurin piirtein täysin loppu, ja yritin yksinäni somplailla ja selittää miehelle, että nyt pitää toimia ettemme vallan konkurssiin joudu.
Oli aivan hirveää aikaa, kun toinen ei jotenkin sisäistänyt numeroita tileillämme, eikä uskonut kun selitin, että puolen vuoden päästä rahamme ovat täysin loppu ellemme nyt tee jotain perusteellista muutosta.
Jollain ihmeellä (kiitos rakas Jumala) sain vihdoin hänet ymmärtämään tilanteen vakavuuden, ja pääsimme yli tuosta ajasta.
Nykyään "ei muista" koko tilannetta. Enpä ole ryhtynyt kovasti muistelemaan sitä itsekään, koska se oli niin kamalaa.
Olen nyt itse sairastunut vakavasti enkä ole hänelle kertonut siitä. Jos pahin käy, niin so what. Kyllä hän varmaan yksinäänkin tulee toimeen jollain lailla. Ainoastaan työkykyni väheneminen huolestuttaa minua. Hänet tuntien tiedän, ettei hän olkiaan kohauttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Minä pakkasin eilen kierrätysastiat autoon aamulla.
Jankutin koko edellisen päivän, että muistaa ottaa ne mukaan, aamulla sanoin KUUSI KERTAA, että ne on siellä autossa.
Lähtiessä vielä muistutin.
Hän tuli takaisin ne astiat yhä siellä auton perällä.
Kävi siis parturissa sen kierrätyspisteen vieressä.
Kertaakaan ei ole itse oma-aloitteisesti ottanut niitä mukaansa keittiöstä, vaan ainoastaan vienyt niitä, kun olen vienyt ne joko ulko-oven tukkeeksi alas tai autoon. Ja jankuttanut ja muistuttanut.
Sama homma talon sisälläkin. Ei koskaan osaa ottaa yläkerrasta (edes muistuttamisella) mitään alas, eikä päinvastoin, vaan kulkee AINA tyhjin käsin. Ja kuskaa sitten erikseen sen yhden tavaran joskus erittäin harvoin.
Kanattais jakaa ne astiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse adhd-nainen ja joku tuollainen kierrätysastia-ihminen kumppanina olisi täysi painajainen. Äiti oli vähän tuollainen kun olin lapsi, silloin ei ymmärretty neuroepätyypillisyyttä. Tiesin hänen erittäin selvästä käytöksestään, vihanpurkauksista yms että isäni oli saamaton vätys ja paha ihminen, koska ei koskaan osannut tehdä mitään oikein, ja minä olin toinen samanlainen. Yksi lapsi äidilläni oli, joka osasi tehdä asiat oikein. Olin melkein 30 kun kuulin adhd:sta ja olen sitten opetellut elämään sen kanssa ja yksi mukavin asia on se, että tajusin, että en ole kusipää, laiska, tyhmä, hullu, persoonallisuushäiriöinen tai mitään sellaista, olen vain tällä tavalla erilainen. Nyt elän hyvin onnellisena ja minulla on ihana oma perhe, kannan vastuuta siitä, eikä kukaan hauku minua.
Kuulostaa exältäni. Oli sellainen boheemi taiteilija ja aluksi ei haitannut,mutta lopulta alkoi tuntua että olen teinille nalkuttava äiti. Että nyt Henkka keräät nuo likaiset vaateet lattialta ja viet pyykkkoriin,sanoin jo aamulla,eikö kuulu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalliiksi vain käy, jos joka lampunvaihtoon ja pesukoneen poistovesisihdin puhdistukseen pitää tilata huoltohenkilö. Mutta ei kai tuo sitten ole toisille ongelma.
Ei se ole kaikille ongelma. Mutta jos vaimon mielestä on, voi opetella itse. Eikä se tarkoita että rääkyy ukolleen kunnes saa ukon vaihtamaan.
Tuo poistovesisihti tuli vain mieleen tapauksesta jokin aika sitten. Olin ollut päivän poissa kotoa, "poikien" ressulla josta oli sovittu etukäteen että voin mennä. Kotiin tullessa oli vastassa kiukkuinen vaimo, pyykkikone oli alkanut antaa virhekoodia ja pesut jääneet kesken. No minä siitä vikaa selvittämään, tuo sihtihän se oli, sain sen putsattua koska koneen käyttöohjeessa proseduuri selkeästi neuvottiin. Vaan eipä ollut vaimo itse alkanut korjaamaan. Ei siinä sinänsä mitään, kokemuksen pohjalta e
No, haukuitpa vaimosi kuitenkin...
Vierailija kirjoitti:
Tää taitaa olla joku miessukupuolen erikoisuus. Ei osteta apua vaikka ei osata itse. Ei oteta neuvoja tai apua vastaan. Marttyyriasenteella sähläten aletaan hoitaa jotain asiaa ja tavarat hajoaa, huonekalut kasataan väärin, mitään työvälineitä ei löydä sen jälkeen jne. Ja hommaa tehdessä tiuskitaan ja raivotaan, vaikka itse ei suostunut ottamaan remonttimiestä. Rasittavaa touhua.
Justiin, haukutaan vaimo ja lapset, kun ei halua remppamiestä korjaan..
Ottaa vähän päähän tuo kun ihmiset heti siis välittömästi puolustelevat täydellistä perseilyä jollain nepsy- tai ADHD-diagnoosilla.
Suurin piirtein joka toisella miehellä on nähtävästi sitten tuollainen diagnoosi. (juuei todellakaan, pelkää laiskuutta ja itsekkyyttä)
Vierailija kirjoitti:
Mä huomaan että mua kanssa jurppii jokin miehen hahmotuskyvyn tai ennakoinnin puute. Että jos viikkaa pyyhkeitä kaappiin tai kassiin, eikä niitä voisi viikata niin että ne mahtuu sinne. Tai jos teet kahdelle lapselle juusto-kurkkuleipiä Iltapalaksi, niin kannattaako oikeasti tehdä yhden leivät ensin valmiiksi ja sitten aloittaa alusta, vai voisiko esim. kurkun leikata yhdellä aloittamisella molemmille? Ruokakaupassa pakkaan itse aika kylmätuotteet yhteen ja muut toiseen kassiin koska silloin kylmät pysyy paremmin kylminä, ja toisaalta saan nopeasti kylmät kylmään ja kaurahiutaleet ja banaanit voi odottaa kun menen vessaan, päästän koiran pissalle, autan lasta jossain - miehelle tämä on mahdottomuus, siellä on pakasteherneet ja palvelutiskin lämpimät broilerit päällekkäin. Kattilaan tai vuokaan ei voi laittaa siihen kuuluvaa kantta....
No, eri asiasta oli kyse. Mut mun vakaumuksen lapsettomuudesta sinetöi miehen ominaisuudet. Olisin saanut vahtia ja paimentaa lapsia ja miestä.
Minä pakkasin eilen kierrätysastiat autoon aamulla.
Jankutin koko edellisen päivän, että muistaa ottaa ne mukaan, aamulla sanoin KUUSI KERTAA, että ne on siellä autossa.
Lähtiessä vielä muistutin.
Hän tuli takaisin ne astiat yhä siellä auton perällä.
Kävi siis parturissa sen kierrätyspisteen vieressä.
Kertaakaan ei ole itse oma-aloitteisesti ottanut niitä mukaansa keittiöstä, vaan ainoastaan vienyt niitä, kun olen vienyt ne joko ulko-oven tukkeeksi alas tai autoon. Ja jankuttanut ja muistuttanut.
Sama homma talon sisälläkin. Ei koskaan osaa ottaa yläkerrasta (edes muistuttamisella) mitään alas, eikä päinvastoin, vaan kulkee AINA tyhjin käsin. Ja kuskaa sitten erikseen sen yhden tavaran joskus erittäin harvoin.