Miten saada psyykkinen pissahätä pois? Alkaa olemaan jo oikea ongelma.
Itselläni ei tätä vaivaa ole, mutta yhdellä lapsistamme. Jopa puolen tunnin automatka on ongelma.
Kommentit (51)
Äläpä ap hättäile! Se pissahätä on sellainen ongelma, että sillepä ei voi mitään. Meidän perheessä yhdellä on ollut ns . yliaktiivinen rakko läpi elämän. Ja EI- se ei ole jatkuvaa, vaan aikaajoin. Se on tämän ihmisen ominaisuus ,,, voi olla vaikk tässä kuussa ,mut sit menee kuukausia ,ettei ole. Ei laps tai aikuinen voi sille mitään!
Jollakin on aikaajoin migreeni, toisella vatsa kipu, kolmannella selkäsärky , neljännellä niskavaivat. Ei niille voi mitään tuo pissahommakin on sellainen , se täytyy vain kestää., eikä tehdä muiden siitä numeroa.
Meilläkin voi mennä kuukausia ettei se ole vaivana.
mietippä sitä, jos lapsesi olisi vaikk vammainen, sairastuisi vakavaan sairauteen , tulisi elinikäinen paha sairaus jne
Silloin olisit vain ONNELLINEN, että hänelläon yliaktiivinen rakko. Ja sen voin taata, että hänelläkin se vaiva tulee ja menee ja tulee ja menee,,,,,👍😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulee hätä, pysähdytte vessaan. Kyllä se unohtuu kun ymmärtää, että pissa ei tule housuun.
Tiedätkö millainen on psyykkinen pissahätä? Se ei ole aito hätä, vaan aivot saa lapsen uskomaan niin. Tosi ikävä vaiva mutta ei tietenkään tahallinen. Ap
Sinä valehtelet, älkää uskoko tätä hahmoa!
Pari tuntia meditointia päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko arvauksia mistä se on tullut? Joku jännittää tai pelottaa lasta.
Luulen että kiusaamisesta johtuu sillä alkoi samoihin aikoihin kun kiusaaminenkin. Koulussa on sama ongelma. Kotona ollessa ei, mutta aina jos on hetkikin että ei ole vessaa, niin hätä tulee heti. Ja kiusaamiseen on koulussa yritetty puuttua ja lapsi käy kuraattorilla. Pissahätään ei kuitenkaan olla saatu apua. Lapsi sai "lähetteen" terkkarille ja terkkarilta lääkärille. Labrojen avulla fyysiset vaivat on suljettu pois. Ap
Voitko soittaa kuraattorille ja kertoa ongelmasta? Lapsi voi helposti vähätellä asioita tai unohtaa kertoa. Ja nyt kun fyysiset syyt on poissuljettu, niin tiedätte, että ongelma on oikeasti psyykkinen. Kuraattorin kuuluu auttaa lasta.
Joo soitan maanantaina mutta en tiedä onko hän ymmärtänyt kuinka iso tämä ongelma on. Mietin olisiko joku lääkäri parempi, mutta tuskin niillekään pääsee niin helposti, vaikka kyse on lapsen hyvinvoinnista :( toivottavasti saataisiin koulun kautta lähete esimerkiksi psykologille. Ap
Lapsella ei ole psyykkisiä ongelmia jos hänellä on pissahätä. Pissahätä on fysiologinen juttu. Me tervepäiset aikuiset ymmärrämme tämän. Älkää uskoko netissä ihan kaikkea, kysykää mielummin lääkäreiltä näitä terveysasioita.
Vierailija kirjoitti:
Äläpä ap hättäile! Se pissahätä on sellainen ongelma, että sillepä ei voi mitään. Meidän perheessä yhdellä on ollut ns . yliaktiivinen rakko läpi elämän. Ja EI- se ei ole jatkuvaa, vaan aikaajoin. Se on tämän ihmisen ominaisuus ,,, voi olla vaikk tässä kuussa ,mut sit menee kuukausia ,ettei ole. Ei laps tai aikuinen voi sille mitään!
Jollakin on aikaajoin migreeni, toisella vatsa kipu, kolmannella selkäsärky , neljännellä niskavaivat. Ei niille voi mitään tuo pissahommakin on sellainen , se täytyy vain kestää., eikä tehdä muiden siitä numeroa.
Meilläkin voi mennä kuukausia ettei se ole vaivana.
mietippä sitä, jos lapsesi olisi vaikk vammainen, sairastuisi vakavaan sairauteen , tulisi elinikäinen paha sairaus jne
Silloin olisit vain ONNELLINEN, että hänelläon yliaktiivinen rakko. Ja sen voin taata, että hänelläkin se vaiva tulee ja menee ja tulee ja menee,,,,,👍😄
<
Ap:n mukaan vaiva on alkanut samaan aikaan kiusaamisen kanssa. Eli liittyy jotenkin siihen. Jännittävät tilanteet pahentaa vaivaa.
Voitko pitää ap kirjaa tilanteista, joissa mielestäsi vaiva pahentuu? Ehkä lapsen psyykkistä hätää ei kuulla tarpeeksi ja kroppa alkaa oireilemaan.
Betmigaa voisi kokeilla - rakko jännittyy pelosta, mutta lihasrelaksantti voisi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun tulee hätä, pysähdytte vessaan. Kyllä se unohtuu kun ymmärtää, että pissa ei tule housuun.
Tiedätkö millainen on psyykkinen pissahätä? Se ei ole aito hätä, vaan aivot saa lapsen uskomaan niin. Tosi ikävä vaiva mutta ei tietenkään tahallinen. Ap
Mulla on kans! Olen nyt opettanut rakkoani että "sulla ei ole pissahätää vielä, odota pari minuuttia" Silleen kitkuttelen aina eteenpäin!
Kauheeta aina kun on kotioven läöhellä lyödä kintut ristiin ja "sulla ei ole..." hädintuskin sitte ehtii! MUTTA! Olen edistynyt!
Siihen on ohjeet, mutten muista missä, olikohan sanoilla ylivilkas rakko tms.
Joo, pitää vaan mantrata itseään! /Ai nii, ärsyttävintä on kun näkee jossai wc kyltin, niin eikö jo...)
Toiset lapset on hyvinkin herkkiä aistimaan asioita. Jos vanhemmilla on ongelmia, liikaa vastuuta tai paineita lapsella, vaiva pahentuu.
Onko lapsella harrastuksia, jotka tuovat lisää paineita? Kiusaamisen lisäksi?
Joskus voi ihan muutaman viikon loma auttaa asiaa. Voimakas stressi hälvenee.
Vierailija kirjoitti:
No onko arvauksia mistä se on tullut? Joku jännittää tai pelottaa lasta.
Todennäköisin syy on se, että lapselle on joskus motkotettu siitä, että hänen pitää päästä vessaan. Niinpä hän on ruvennut jännittämään sitä, tuleeko vessahätä taas sopimattomassa paikassa. Ja moni jännittää nimenomaan rakollaan eli kun jännittää, oikeasti tulee vessaan.
Muistan, että jossain vaiheessa lapsena minun piti käydä nukkumaanmenon jälkeen ainakin kuusi kertaa vessassa. Ja kaikki sai alkunsa vain siitä, että minulle kerran motkotettiin, kun piti päästä nukkumaanmenon jälkeen käymään vessassa.
Parannuskeinona ehdotan sitä, että yritätte harjoitella turvallisessa tilanteessa vessavälien pidentämistä vähitellen 15 minuuttia kerrallaan. Eli kun tuntuu siltä, että pitäisi päästä vessaan, odotatte vielä tietoisesti 15 minuuttia ennen vessaan menoa, mutta sellaisessa paikassa, jossa tarvittaessa pääsee heti vessaan, jos oikeasti tuntuu siltä, että muuten tulee pissa housuihin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsella ei ole psyykkisiä ongelmia jos hänellä on pissahätä. Pissahätä on fysiologinen juttu. Me tervepäiset aikuiset ymmärrämme tämän. Älkää uskoko netissä ihan kaikkea, kysykää mielummin lääkäreiltä näitä terveysasioita.
Ihan niinku ei jännittäminen laittaisi aikuisenkin menemään tiheämpään vessassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko arvauksia mistä se on tullut? Joku jännittää tai pelottaa lasta.
Luulen että kiusaamisesta johtuu sillä alkoi samoihin aikoihin kun kiusaaminenkin. Koulussa on sama ongelma. Kotona ollessa ei, mutta aina jos on hetkikin että ei ole vessaa, niin hätä tulee heti. Ja kiusaamiseen on koulussa yritetty puuttua ja lapsi käy kuraattorilla. Pissahätään ei kuitenkaan olla saatu apua. Lapsi sai "lähetteen" terkkarille ja terkkarilta lääkärille. Labrojen avulla fyysiset vaivat on suljettu pois. Ap
Voitko soittaa kuraattorille ja kertoa ongelmasta? Lapsi voi helposti vähätellä asioita tai unohtaa kertoa. Ja nyt kun fyysiset syyt on poissuljettu, niin tiedätte, että ongelma on oikeasti psyykkinen. Kuraattorin kuuluu auttaa lasta.
Joo
Tuntemattomille, kliinisille psykologeille, kuraattoreille ja lääkäreille kun kukaan ei tee mitään sille ongelmalle ja juurisyylle eli kiusaamiselle. Siis mahtavaa. Mitäpä luulet että lapsi tuosta oppii? Se oppii että kun on hädissään, kukaan ei oikeasti auta eikä tee mitään vaan yksin on selviydyttävä.
Lapselle uusia harrastuksia ja kavereita.
Juoda vaan enemmän, että on oikeasti pissahätä niin sitten ei ole enää psyykkistä. Ja jos on poika niin voi kusta ojanpenkallekin, nou hätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko arvauksia mistä se on tullut? Joku jännittää tai pelottaa lasta.
Todennäköisin syy on se, että lapselle on joskus motkotettu siitä, että hänen pitää päästä vessaan. Niinpä hän on ruvennut jännittämään sitä, tuleeko vessahätä taas sopimattomassa paikassa. Ja moni jännittää nimenomaan rakollaan eli kun jännittää, oikeasti tulee vessaan.
Muistan, että jossain vaiheessa lapsena minun piti käydä nukkumaanmenon jälkeen ainakin kuusi kertaa vessassa. Ja kaikki sai alkunsa vain siitä, että minulle kerran motkotettiin, kun piti päästä nukkumaanmenon jälkeen käymään vessassa.
Parannuskeinona ehdotan sitä, että yritätte harjoitella turvallisessa tilanteessa vessavälien pidentämistä vähitellen 15 minuuttia kerrallaan. Eli kun tuntuu siltä, että pitäisi päästä vessaan, odotatte vielä tietoisesti 15 minuuttia ennen vessaan menoa, mutta s
Kirjoitin tämän ennen kuin luin koulukiusaamisesta. Eli välttämättä vaiva ei ole saanut alkua vanhempien motkottamisesta. Mutta kun kerran vessahätää ei esiinny paikassa, jossa pääsee helposti nopeasti vessaan, niin ihan selkeästi kysymys on siitä, että lapsi jännittää sitä, tuleeko vessahätä ja pissahätä sitten tulee jännityksen takia. Todennäköisesti pissaa ei kuitenkaan tule kerralla kovin paljon, jos edellisestä vessakäynnistä on puoli tuntia. Tällöin voi opetella tietoisesti pidättämään eli ihan järjellä ajatella, että vaikka tuntuukin siltä, että on hätä, niin selviän silti ainakin siihen asti, että edellusestä käynnistä on tunti.
Vierailija kirjoitti:
Lapselle uusia harrastuksia ja kavereita.
Jep, jotain mitä muut lapset arvostavat, esim. haitarin soitto. Loppuu kiusaaminen kuin seinään.
Vierailija kirjoitti:
Lastenklinikalta apua. Jotenkin pitää saada purettua toi. Fyysisiä harjotteita, keskustelua. Jännityksestä johtuu.
Siihen mitkään klinikat auta. Vaiva on välillä ja sit taas ei. Mitä enemmän siitä vauhkoo, sitä enemmän se häiritsee. Ota kehiin suhteellisuudentaju.
Mä kävin lapsena about joka välitunti vessassa ja oli usein pissahätä.
Myöhemmin aikuisena samat ongelmat tuli, jos söin paljon hiilihydraatteja/sokeria: verensokerit heitteli. Söin välillä berberiiniä tähän vaivaan ja auttoi, vaikka mulla niin paastosokeri kuin pitkäsokerikin oli aina ok. Berberiinin tarve loppui rautainfuusion jälkeen (ferritiini oli matala). Jotenkin rauta vaikuttaa hiilareiden sietoon / verensokeriin.
Lapsena myös juotiin porakaivon vettä, jonka ph5,8 eli ylihapan. Se pisti myös virtsattamaan ja pistää yhä. Vähän kuin kahvia kittaisi ph:n puolesta.
Myöskin hyvä tatkistaa, onko ruokavaliossa diureetteja (esim. mansikka, ananas, kofeiini).
Liittyy jännitykseen ja hermostoon jollakin tavalla. Vaivan saa kyllä kuriin. Kuulostaa siltä, että lapsi on todella ahdistunut.