Pystytkö valehtelemaan helposti?
Juttelin eilen työkaverin kanssa. Hän kysyi että olenko tulossa pikkujouluihin viikon päästä.
Kerroin etten pääse ja jaarittelin jotain perheen menoista mitä sovittu aiemmin. Oikeasti en vaan halua mennä, perheellämme ei ole mitään menoja.
Toiselle työkaverille selitin työasioissa että soittelin sinne ja sinne firmaan selvitellen, voinko tehdä yhden työasian. Kerroin sitten ettei työtehtäväni onnistu koska selvisi puheluissa ettei sitä voi tehdä.
Vaikka oikeasti en soittanut yhtään minnekään ja keksin syyt päästäni, en vain halua tehdä sitä hommaa.
Olenko tapavalehtelija? Vai onko minussa jotain vialla
Kommentit (7)
Ei tuo kyllä normaalia ole, että keksit monimutkaisen valheen jossa olet soittanut johonkin ja mitä ikinäkään. Miten pysyt noissa valheissasi itsekään mukana.
Jos on pakko kertoa valkoinen valhe niin kerro edes sellainen epämääräinen, että "meillä on menoa", äläkä ala kietomaan valheiden verkkoa että mitä menoa ja kenen kanssa ja mitä siellä tapahtui. Se on todella omituista.
Aivan sama kumpi pää on äänessä koska niihin ei ole uskomista
En ole osannut valehdella joten olen pyrkinyt vain olemaan rehellinen. Jos en halua syitä kertoa niin mielummin sanon senkin rehellisesti. En tykkää muistella mitä on sanonut kenellekin joten helpointa on vain olla rehellinen. Asioita voi kertoa pinnallisesti ja kohteliaasti jotta rehellisyys säilyy.
Älykäs ja sosiaalisesti taitava ihminen osaa kertoa valkoisia valheita oikeissa paikoissa, suorasanaisuus ja rehellisyys ei aina ole hyve.
On vialla. "Valkoiset valheet" on tehneet sinusta värisokean.
Itse inhoan, kun ihmiset valehtelee. Se on osoitus huonosta moraalista ja jonkinlaista perusteetonta ylemmyydentunnetta. Luonteen löysyyttä ja selkärangattomuutta. Vastuunpakoilua.