Mitä sellaisia asioita luulitte lapsena, jotka eivät olleetkaan totta?
Minä esimerkiksi luulin, että jos ihminen on kehittynyt apinasta, niin se tarkoittaa näitä nykyään olevia apinoita. Esimerkiksi simpanssi, gorilla tai oranki, vaikka oikeasti ihmisillä on niiden kanssa yhteinen esi-isä eli apinat ja ihmiset ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta. Jossain vaiheessa vain tapahtui niin, että ihmiset ja apinat alkoivat kehittymään erilleen siitä yhteisestä kantamuodosta.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että joet virtaavat mereltä maalle päin.
Siis mitä, eikös se noin mene?
No tietenkin menee. Muutenhan meret tulisivat täyteen. Oikeastihan vesi nousee jokia pitkin ylös meristä ja meret eivät tietenkään koskaan kuivu, koska niihin tietenkn sataa lisää vettä. Lapsikin tietää tämän.
Ja siksi joet ovat suolaisia.
No eiväthän ole, höpsö.
Suola on vettä painavampaa, joten se ei jaksa nousta merestä jokiin.
Vierailija kirjoitti:
Kun koulu joskus loppuu elämä helpottuu.
Ihan pienenä luulin että hevoset ovat miespuolisia ja lehmät naispuolisia.
Minäkin luulin, että elämä helpottuu kouluvuosien jälkeen. Äitini vahvisti sitä luuloa, koska hän sanoi käyvänsä mieluummin töissä kuin olisi oppilaana koulussa. Ja että aikuisena voi valita työpaikkansa ja harrastaa mitä ikinä haluaa.
Mies- ja naispuolisista asioista: en muista oikeastaan uskoneeni niin, mutta jotenkin ajattelin, että koirat ja veitset olivat enemmän kuin miehiä ja kissat ja haarukat kuin naisia.
Vierailija kirjoitti:
Kavereiden kanssa mietittiin montako kertaa kenkin vanhemmat ovat olleet _sillain_. Reetan perheessä on 3 lasta joten 3 kertaa, Jennin perheessä 1 lapsi joten 1 kertaa ja Annan perheessä 6 lasta joten 6 kertaa.
Joo-o, mikä idea :D
Mulla sama. Lisäksi kaveri oli päässyt salaa näkemään ovenraosta vanhempiensa petipuuhia, minkä tiedon perusteella ilmoitimme minun vanhemmille, että kaverille tulee pikkusisko tai -veli. Vanhempani eivät tietenkään arvanneet mistä tämä päätelmä oli syntynyt, ja pitivät asiaa oikeana tietona. Ehkä myöhemmin ihmettelivät, kun ei sitä vauvaa alkanutkaan kuulua.
Käymällä kouluja, menemällä hyviin töihin saat ja hoitamalla asiasi saat hyvän elämän.
P*skan marjat, ihan sattumaa tää on. Ja p*rseennuolentaa.
Luulin lapsena/nuorena että kun tulee aikuiseksi niin menestyy automaattisesti ja saa hyvän työpaikan. Eipä kukaan silloin kertonut, että ei mene tasan nallekarkit kaikille.
Luulin, että on ihan tavallista juoda kaljaa päivittäin. Koulussa sitten ihmettelin, kun kavereiden vanhemmat eivät juoneet.
Että kun opiskelee ahkerasti voi saada hyvän koulutuksen yliopistosta, niin pääsee sitten kivaan työhön.
Luulin kouluikään asti, että eläimet eivät voi sairastua.
Naapurin tyttö sanoi että pensasaidasamme on kalkkarokäärmeitä ja nurmikoilla on tukanleikkaaja ötököitä jotka syövät hiukset, pelkäsin nurmiķoita ja pensasaitaa monta vuotta
Ensin luulin, että työttömyys on normi. Ihmettelin lukiossakin vielä, et miksi yhteiskuntaopissa tai jossain ei kerrota miten tukia haetaan ja mitä tukia on.
Sitten jossain varhaisaikuisuudessa tietoisella tasolla tajusin, että näin ei ole. Suurin osa ihmisistä käy töissä. Itsellä kuitenkin edelleen ns työttömän identiteetti, vaikka olenkin ollut lähes koko aikuisikäni työssäkäyvä.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiusattiin lapsena ja ajattelin, että onneksi minusta tulee aikoinaan aikuinen, sillä eihän aikuiset kiusaa toisiaan, koska he ymmärtävät sen olevan väärin. Kuinka väärässä olinkaan :-( .
Sama täällä! Ja lapsuudessa kiusaaminen oli enemmän fyysistä. Aikuisena kaikkea muuta. :(
Vierailija kirjoitti:
Ensin luulin, että työttömyys on normi. Ihmettelin lukiossakin vielä, et miksi yhteiskuntaopissa tai jossain ei kerrota miten tukia haetaan ja mitä tukia on.
Sitten jossain varhaisaikuisuudessa tietoisella tasolla tajusin, että näin ei ole. Suurin osa ihmisistä käy töissä. Itsellä kuitenkin edelleen ns työttömän identiteetti, vaikka olenkin ollut lähes koko aikuisikäni työssäkäyvä.
Sinänsä jännää kun monella on juuri päinvastoin Työssäolo on normi ja työttömyys on aina oma ja vain ja ainaostaan oma vika; niinpä täälläkin on saanut kuulla, että miksei sitä työllistä itseään esimerkiksi kokeilemalla köyden kiristystehoa oman kaulansa ympärillä, vai onko niin avuton, ettei saa edes lenkkiä tehdyksi.
Itse olen parhailalan työtön ja olen joitain kertoja hakeutunut tölle palstalle ihan vain voidakseni olla edes vähän vuorovaikutuksessa muun maailman kanssa. Ja tältä kokemusketani voin sanoa, että eivät nämä työttömiä halveksivat ja päähän potkivat avaukset ja täysin arvottomana pitämiset juurikaan auta työllsitymään, vaan saavat kokemaan olon entistäkin surkeammaksi.
Joskus lapsena kuvittelin aikuisuutta olevan se, että osaa olla nätisti, eikä hauku toisiia rumasti mutta taisin olla väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Että jumala on. Heräsin harhastani tultuani teini-ikään.
Ei, vaan menit harhaan.
Vierailija kirjoitti:
Ettei yksikään mies tule koskaan haluamaan kanssani seksiä kun olen niin ruma. Väärässä olin. Miehet panee kaikkea mikä liikkuu oli ruma tai ei kuhan toosa löytyy.
Ei kaikki. Esimerkiksi minä.
T. Mies
Tehtaiden piipuista nousee pilviä.
Vierailija kirjoitti:
Ettei yksikään mies tule koskaan haluamaan kanssani seksiä kun olen niin ruma. Väärässä olin. Miehet panee kaikkea mikä liikkuu oli ruma tai ei kuhan toosa löytyy.
En todellakaan pane.
Luulin joskus hieman alle kouluikäisenä, että muita kieliä käännetään suomeksi ikään kuin salakielikoodin avulla niin, että esimerkiksi jokaista englannin kielen kirjainta vastaa suomen kielessä aina jokin toinen kirjain. Mutta sitten sain vanhemmiltani sellaisen Opi englantia Akun ja Mikin kanssa -kirjan, joka kaiketi sai minut oivaltamaan, ettei se olekaan ihan niin yksinkertaista. Tämä ei ehkä ole ihan kaikkein tyypillisimpiä lapsena luultuja hassuja asioita, mutta yhdessä samaa aihetta käsitelleessä keskustelussa luin joskus jonkun toisenkin luulleen täsmälleen samoin.
Ehkä enemmän nuorena kuin lapsena joskus 15-18 vuotiaana kuvittelin ja uskoin, että kun käyttäytyy fiksusti yrittää olla huomaavainen ja tulla toimeen kaikkien kanssa ja hoitaa asiansa ja vähän muistaa huolehtia siisteydestäänkin niin lytäisi itselleen tyttöystävän. - No eipä ole löytänyt vaan päässyt ns. friendzonelle. - En tietenkään aina edes sinne, koska ei kaikkien kohtaamiensa naisten kanssa ole tarkoitus edetä yhtään mihinkään; kohdattiin nähtiin edettiin kumpainen milloin minnekin ei sen kummempaa elämä jatkuu,
Paljonsekin ja enemmänkin, että olen saanut naisista läheisiä vaikka se yksi ja erityinen on jäänyt löytämättä.
Ikävää, ja suorastaan kamalaa on on se, että olen huomannut mieleeni joitain kertoja nousseen kysymyksiä, että miksi en ole naisia kohtaan tylympi? Miksi en jotenkin suoraviivaisemmin kenties agressiivisemmin käyttäytyisi ja toimisi heidän kanssa, kun tahdikkuudella ja huomaavaisuudella pääse kuin friendzonella?
Ja jos haluaa olla kaveri tai ystävä pakko ei ole mutta jos haluaa ja toinen osoittaa itseä kohtaan jotain vastaavaa niin silloin ei pidä kuvitella ja uskotella, että voisi jossain kohtaa muuttua joksikin muuksi. Tai ainakin tilanteen muuksi muuttuminen vaatii ja edellyttää sitä, että sekä itse että toinen oln kanssasi samaa mieltä, Mutta ystävyyttä tai edes kaveruus päättyy ja lakkaa helposti, jos kuvittelet ja uskot voivasi muutta toisen mielen tosieksi ja haluavan kanssasi jotain, josta hän on jo antanut ymmärtää, ettei halua.
Ja siksi joet ovat suolaisia.