Lue keskustelun säännöt.
Tekeekö kympin oppilaalle huonoa, jos hän menee noin 8 keskiarvon lukioon?
28.11.2024 |
Siinäpä kysymykseni.
Lahjakkaat kaksoset, molemmilla keskiarvo kymmenen ja peruskoulu sujuu erittäin hyvin ja helposti. Haluaisivat nyt lähilukioon, jonne keskiarvoraja on noin 8. Aluksi minulla ei ollut mitään sitä vastaan, mutta nyt aloin miettiä, että taantuvatko he siellä jotenkin tai vastaavasti saavuttaisivatko parempi tuloksia ns. eliittilukiossa.
Mielipiteitä.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vanhempana ripustautuisi siihen että nuo kympin kaksoset ovat jatkossakin kympin kaksoset.
Vanhempi tietää sinua paremmin ovatko nuo kympit tulleet ahkeruudella vai älyllä ja lahjakkuudella.
Jälkimmäiset eivät laske lukiossa mihinkään.
tiedän pojat jotka kaksosia, toinen pääsi oikikseen Hgissä ja toinen lääkikseen Hgissä, Hgistä kotoisin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksistanne! Lapset harrastavat aktiivisesti, joten lyhyt koulumatka lähilukioon olisi plussaa. Mutta stressaa nyt äitiä vähän, jos siellä tosiaan opetuksen päälle pölistään tai opiskeluhalukkuudesta pilkataan.
Tällä logiikalla itsekin lähilukioon menin. Ainakin minua auttoi jaksamaan se, että vapaa-ajan pystyi käyttämään mieleisiinsä harrastuksiin bussissa istumisen sijaan. Jos lapsesi joutuvat tosiaan kulkemaan kauemmas lukioon, saattavat he ajanpulan vuoksi joutua valitsemaan läksyjen ja harrastusmenojen väliltä (tai sitten tekemään läksyt yömyöhään väsyneenä). En näe mitään positiivista tässä.
Mitä työrauhaan tulee, ainakin itselläni pikkulukiossa olin ihan tyytyväinen. Yläaste oli todella rauhatonta, mutta suurin osa häiriköistä ei jatkanut lukioon. Kun niillä muutamalla jäljelle jääneellä häiritsijällä ei ole enää mahdollisuutta vetää isompaa porukkaa öykkäröintiin mukaan, heidän vaikutusvaltansa kutistuu. Yksittäisiä ongelmatapauksia ainakin meidän lukion opettajat heittivät tarvittaessa ulos tunneilta, lukion käyminen ei ole pakollista ja jos ei nappaa niin amikseen jotain linjaa kokeilemaan. Tämän jälkeen työrauha oli kaikille selvää.
- Se 5L 2E kirjoittanut ylioppilas
Yliopistoon (Jyväskylä) mennessä muuten vuosikurssilla ei ollut ketään "eliittilukion" käynyttä. Myöhemmin opiskelija-aineksen sekoittuessa mm. (kesä)töiden kautta pk-seudun yliopistoja käyneet ei olleet yhtään sen kummoisempaa sakkia. Sama kaava kuin lukioissa, omalla innostuksella on suurin merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Eliittilukiosta saa paremmat eväät yliopisto-opintoihin. Opiskelijat ovat aivan eri tasolla tullessaan yliopistoihin kuin rupulukioista.
Jos lukioon on 8 ka, ei se mielestäni ole mikään rupulukio.
Opiskelu lukiossa on kyllä kiinni siitä opiskelijan motivaatiosta.
Mulla oli 9.2 ka, kun menin paikalliseen lukioon, jonne pääsi alimmillaan 6,5 ka:lla.
Tosin paikassa oli myös luonnontiedelinja, mikä vaikutti, että oli laaja tarjonta luonnontiedekursseista.
Tykkäsin koulusta, mutta kaikki opet ei ollut hyviä - tosin onko missään paikassa?
Onneksi sai tehdä itse lukkarit ja vältellä niiden huonompien opejen kursseja. Yks matikanope oli tosi hyvä, fyssan opeista 1 siedettävä, muut ei oikein osannumeet opettaa.
Yliopistoon DI:ksi pääsin kuitenkin lukemaan ja luinkin. Siellä oli ihan huippu proffa fysikassa. Mulle oli esim. sähköoppi ollut luokiossa vaikeaa, mutta nyt tuli 5 (korkein arvosana).
Vierailija kirjoitti:
"Opetussuunnitelma on kaikkialla sama, mutta tietysti opetus järjestetään kohdeyleisön mukaan. Matematiikassa voidaan käydä läpi vain helpompia tehtäviä, mikä antaa laudaturiin tähtäävälle melkoisen haasteen itsenäisesti selätettäväksi."
Ei se noin mene. Ihan hyvin tavallisissa lukioissa ehditään laskemaan. Tavallisen lukion matematiikan opeilla oma poikani asettui Aaltoon opiskelemaan ihan samalla tavalla kuin muutkin. Ei ollut mitenkään muita jäljessä, vaikka ei tullut mistään eliittilukiosta. Aallossa kuitenkin nimenomaan lasketaan paljon ja siellä kai se olisi näkynyt, jos tavallisen lukion matematiikan opetus ei olisi riittävää.
Olet väärässä. Kyllä se menee noin huonossa opetuksessa. Totta kai sinun lapselle on voinut osua hyvä opettaja pienessä lukiossa. Ei se ole lukion koosta kiinni. Nyt puhuttiin lukion tasosta.
Oma lapseni sanoi, että hänelle on isossa huonotasoisessa lukiossa tullut vastaan matematiikan opettaja, joka pitää tehtävät lukittuna, kunnes opettaja on pitänyt hitaan, pitkäpiimäisen ja hyödyttömän opetustuokionsa. Vasta sen jälkeen pääsee laskemaan. Näin toimien puolet tunnista menee hukkaan eikä laskemista ehdi treenata yhtä paljon kuin muiden opettajien kursseilla.
Tästä toimintatavasta kärsivät nimenomaan ne kympin oppilaat, jotka tähtäävät L:ään. Omani myös urheilee tavoitteellisesti, joten läksyjentekoajan rajallisuuden vuoksi hän haluaisi käyttää oppitunnit tehokkaasti laskemisen treenaamiseen. Tätä tavoitetta huono opettaja sabotoi tehokkaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maksulliset preppauskurssit tasoittaa lukioiden opetusta. Niitähän lukiolaiset kuitenkin käyvät koko lukion ajan.
Typerä keskustelu jo siinä mielessä, että koulu, jossa kasin keskiarvo on alaraja ei ole mikään huonojen oppilaiden häirikkökoulu, vaan siellä on iso joukko kiitettävillä numeroilla tulleita innokkaita opiskelijoita, eikä ollenkaan heikkoja oppilaita. Ainakin jos ollaan Helsingin ulkopuolella. Keskiarvovertailuissa nimittäin on noussut esiin, että Helsingissä, ilmeisesti koska vanhemmilla on niin kova hinku niihin korkean keskiarvon lukioihin, annetaan liian hyviä numeroita peruskoulussa. Muualla Suomessa kasin lukio sisältää ne lukuisat ällien kirjoittajatkin.
Helsingissä jo vuosia sitten oli ihmeellinen ilmiö, missä ysiluokkalaiset tinkivät numeroita paremmiksi, ja perustelivat keskiarvorajoilla. Vaikka opsiahan arvioinnin pitäisi noudattaa.
Mutta oikeasti on ihan harhaa, että eliittikouluissa olisi parhaat opet. Ei ole. Ihan sama jakauma kaikenlaisia. Ja monissa tavallisissa lukioissa nostetaan oppilaiden osaamisen tasoa huimasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole mitään merkitystä minkä lukion käy.
Eipä oikeastaan ole. Kaikissa on sama opetussuunnitelma, tämä ihan kaikille palstalaisille tiedoksi.
Miksi sitten monet vanhemmat koulushoppailevat, vaikka kaikissa peruskouluissa on ihan sama opetussuunnitelma?
Koulushoppailu kuuluu peruskouluun, jossa on oikeasti monenlaista häiriötekijää oppilasaineksesta johtuen. Ei liity lukioihin, eikä varsinkaan lukioihin, missä on kasin raja.
Pitäisi saada takaisin joko tasokurssit tai sitten järjestelmä, jossa "lukijatyypit" käyvät oppikoulun ja "käytännön tekijät" kansalaiskoulun.
Tai sitten tarkkikset ja apukoulut takaisin?
Ei niissä hyvissä lukioissa kaikki ole inhottavia pingottajia, eikä kaikki kirjoita kuutta ällää. Minulla oli peruskoulusta yli 9 ka ja menin hyvään lukioon, josta ka 8 ja aika tavallinen yo-todistus, C:tä ja M:ää, ei yhtään L:ää. Pääsin kuitenkin ensiyrittämällä Helsingin yliopistoon ja väittelin tohtoriksi kolmikymppisenä. Opiskelusta tykkäsin mutta ei se ollut koko elämä. Vieläkään en ole liian hikipinko, osaan pitää myös hauskaa ja on ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin väittää, että koululla on todella pieni vaikutus ja eniten on kiinni itse oppilaasta. Minun lukion keskiarvo oli muistaakseni 7,5 ja suoritin lukion aikuislukion puolella. Aikuislukiossa ei edes opetettu esimerkiksi pitkää matematiikkaa, vaan kurssit piti suorittaa itsenäisesti lukemalla matikankirjaa kotona. Vedin kymppejä motivaation ja kiinnostuksen ansiosta vaikka opetus puuttui täysin.
Hyvät oppilaat ovat hyviä koulussa kuin koulussa. Ja ihan samalla tavallisista lähilukioista päästään yliopistoon opiskelemaan. Eliittilukioita on vain isoissa kaupungeissa, sillä niissä ylipäätänsä on useita lukioita ja siten myös kilpailua. Luulisin, että yksilön kannalta voi olla jopa parempi olla heterogeenisemmässä ryhmässä, sillä sitä kautta oppii toimimaan monenlaisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Typerä keskustelu jo siinä mielessä, että koulu, jossa kasin keskiarvo on alaraja ei ole mikään huonojen oppilaiden häirikkökoulu, vaan siellä on iso joukko kiitettävillä numeroilla tulleita innokkaita opiskelijoita, eikä ollenkaan heikkoja oppilaita. Ainakin jos ollaan Helsingin ulkopuolella. Keskiarvovertailuissa nimittäin on noussut esiin, että Helsingissä, ilmeisesti koska vanhemmilla on niin kova hinku niihin korkean keskiarvon lukioihin, annetaan liian hyviä numeroita peruskoulussa. Muualla Suomessa kasin lukio sisältää ne lukuisat ällien kirjoittajatkin.
Helsingissä jo vuosia sitten oli ihmeellinen ilmiö, missä ysiluokkalaiset tinkivät numeroita paremmiksi, ja perustelivat keskiarvorajoilla. Vaikka opsiahan arvioinnin pitäisi noudattaa.
Mutta oikeasti on ihan harhaa, että eliittikouluissa olisi parhaat opet. Ei ole. Ihan sama jakauma kaikenlaisia. Ja monissa tavall
Siskoni oli opettajana eliittikoulussa ja siellä tosiaan vanhemmat vaativat parempia arvosanoja. Samaan aikaan oppilaat kärsivät arvosanapaineista. Minä en ainakaan haluaisi painostaa lastani tuollaisee, oppimisen tulisi olla kivaa. Yleisesti elämässä kyllä riittää kasi.
Vierailija kirjoitti:
Hyvät oppilaat ovat hyviä koulussa kuin koulussa. Ja ihan samalla tavallisista lähilukioista päästään yliopistoon opiskelemaan. Eliittilukioita on vain isoissa kaupungeissa, sillä niissä ylipäätänsä on useita lukioita ja siten myös kilpailua. Luulisin, että yksilön kannalta voi olla jopa parempi olla heterogeenisemmässä ryhmässä, sillä sitä kautta oppii toimimaan monenlaisten kanssa.
Näin se on. Autistinen keskittyminen pelkästään kouluun ei ole myöskään omiaan kasvattamaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siinä mielessä kannattaa punnita rehellisesti tervettä tasapainoa oman lahjakkuuden, työnteon määrä ja kunnianhimon välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Opetussuunnitelma on kaikkialla sama, mutta tietysti opetus järjestetään kohdeyleisön mukaan. Matematiikassa voidaan käydä läpi vain helpompia tehtäviä, mikä antaa laudaturiin tähtäävälle melkoisen haasteen itsenäisesti selätettäväksi."
Ei se noin mene. Ihan hyvin tavallisissa lukioissa ehditään laskemaan. Tavallisen lukion matematiikan opeilla oma poikani asettui Aaltoon opiskelemaan ihan samalla tavalla kuin muutkin. Ei ollut mitenkään muita jäljessä, vaikka ei tullut mistään eliittilukiosta. Aallossa kuitenkin nimenomaan lasketaan paljon ja siellä kai se olisi näkynyt, jos tavallisen lukion matematiikan opetus ei olisi riittävää.
Olet väärässä. Kyllä se menee noin huonossa opetuksessa. Totta kai sinun lapselle on voinut osua hyvä opettaja pienessä lukiossa. Ei se ole lukion koosta kiinni. Nyt puhuttiin lukion tasosta.
Oma lapseni sanoi, että hä
Kyllä tuollaisessakin lukiossa pärjää tietynlaisia keinoja käyttäen. Minun lapseni kokoaa tehtävät joissa on haastetta ja sitten käy kurssin lopussa tukiopetuksessa ne opettajan kanssa läpi. Näin irtoaa kymppi vaivattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Ei niissä hyvissä lukioissa kaikki ole inhottavia pingottajia, eikä kaikki kirjoita kuutta ällää. Minulla oli peruskoulusta yli 9 ka ja menin hyvään lukioon, josta ka 8 ja aika tavallinen yo-todistus, C:tä ja M:ää, ei yhtään L:ää. Pääsin kuitenkin ensiyrittämällä Helsingin yliopistoon ja väittelin tohtoriksi kolmikymppisenä. Opiskelusta tykkäsin mutta ei se ollut koko elämä. Vieläkään en ole liian hikipinko, osaan pitää myös hauskaa ja on ystäviä.
Melkein sama. Ysillä ka 8,5, mikä siihen aikaa oli kyllä ihan hyvä. Kävin kuntani ainoan lukion, enkä muuta miettinytkään. Arvosanat hievan laskivat, sillä valmistuessa ka 8,2. Kirjoitin magnan paperit, joihin kuului yksi L ja yksi E, mutta muutoin huonompia. Olen tehnyt läksyt, mutta en todellakaan hikipinkoillut. En tavoitellut kymppejä. Valmistuin maisteriksi vitosen keskiarvolla ja sain gradusta eximian. Nyt teen väitöskirjaa. Opiskelu on ollut aina kivaa, ainakin kiinnostavien asioiden opiskelu, mutta minulla on ollut elämässä muutakin.
Jakson aikana opiskellaan kurssi. Erityisesti valtakunnallisten pakollisten kurssien sisällöt on opetussuunnitelmalla määrätty. Kuvittelkaan nyt vaikka Historian 1.-kurssi.
Siitä käsitellään niin paljon kuin tunneilla ehditään ja mitä ei ehditä, sen opiskelijat lukevat kirjoista itse kirjoituksiin. Siksi on älytöntä väittää, että vain puolet lukion asioista ehtisi käydä läpi.