Lue keskustelun säännöt.
4-vuotiaan kömpiminen vanhemman sänkyyn, vinkkejä kiitos
Okei juu, olen siis kahdestaan lapsen kanssa asuva äiti ja lapseni yöralli alkaa väsyttämään pahasti. En saa häntä iltaisin omaan sänkyyn nukkumaan sitten millään, joten hän nukahtaa kainalooni minun sänkyyni ja kannan sitten omaan sänkyyn. Tästä on sovittu lapsen kanssa että näin tehdään ja omassa sängyssä nukutaan.
Kuinka ollakaan, yöllä kun lapsi havahtuu, hän säntää suorinta tietä minun sänkyyni ja tunkee aivan kainaloon nukkumaan ja pyörimään. Alan olla todella väsynyt, kun yöunet on huonot joka ikinen yö.
Millaisia unikouluja tämän ikäisille voisi vielä pitää? Arki-iltaisin hän on tosi iltavirkku ja nukutus edes minun kainalooni on vaikeaa, kun hyörii ja pyörii ja hölisee. Ihan kiltisti siis käyttäytyy iltatoimien jälkeen, tietää että pitää nukkua ja koko huone on pilkkopimeä ja hiljainen, mutta ei vaan saa millään unta. Itse en tietenkään enää tässä vaiheessa juttele mitään, sitten kun valot menee kiinni niin ei enää tapahdu mitään. Saattaa silti valvoa sängyssä 30-45 min helposti ihan itsekseen höpisten.
Kaikki vinkit tarpeen!
Kommentit (168)
Eikös 4-5-vuotiaat ole niitä, joilla on ensinnäkin vilkas mielikuvistus ja sen lisäksi voivat yleisesti nähdä levottomia unia tai jopa painajaisia. Rauhoittuu iän myötä. Paha siinä on poiskaan työntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kiitos vastauksista! Ehkä tosiaan vaihe. Meillä oli jo tarrasysteemi ja hän sai jo lelun :D Sinnitteli tarrapelin läpi, kun halusi niin kovasti sen valitsemansa lelun... Ja sitten palasi vanhasta tottumuksesta säntäilemään äidin viereen
Outo tulkinta, että palasi vanhasta tottumuksesta. Eiköhän ihan tarpeesta ja halusta kuitenkin. Eiköhän se ole pikkulapsen vaistoissa, että yksin nukkuminen tuntuu turvattomalta, kun se on sitä satoja tuhansia vuosia ollut.
No ihmislajin poikaselle yksin nukkuminen on täysin luonnotonta.
Tunnustan, kun oma lapsi oli 4v niin en enää joka yö suostunut nukkumaan perhepedissä. Ukko kuorsasi ja herään jokaisen potkaisuun ja änähdykseen. Jos lasta pelotti niin sovittiin, että nukun lapsen sängyn vieressä patjalla niin, että hän on omassa sängussä. Silloin me kaikki nukuimme edes kohtalaisesti. Kipeänä eri juttu, silloin sai nukkua meidän välissä vaikka koko yön (jos saa nukuttua kuorsaukselta).
Rakastan lapsiani, mutta yöt haluan nukkua miehen vieressä enkä lapsen vieressä. Päivällä kun ei voi lasten nähden mitään kovin K18-toimintaa tehdä. Jos ei edes yölläkään voisi parisuhdetta hoitaa ja läheisyyttä ylläpitää, niin siinähän kuolisi seksielämä kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä vanhempia, jotka käännyttää lapsen pois yöllä. Mulla oli sellainen vanhempi ja muistan kuinka pelkäsin yksin yöllä, kun vanhempi aina käännytti pois. Se oli kamalaa. En ikinä tekisi niin omalle lapselle.
Mulla myös vastaava kokemus! pelkäsin, olin jopa ihan kauhuissani yksin pimeässä huoneessani. Vanhemmat yrittivät kaikkea, mm. yövaloa joka loi synkkiä varjoja. Nukkumisesta ei meinannut tulla mitään ja aamulla olin rättiväsynyt ja pussit silmien alla. Tilanne parani kun me "perimme" isopapan vanhan koiran. Koira "älysi" enemmän kuin omat vanhempani ja nukkui joka yö jaloissani. Tilanne parani kun vähän kasvoin, mutta jos saan omia lapsia niin en ikinä aja pelokasta pikkulasta pois vierestäni, sillä se pelko on aitoa.
On jotenkin järkyttävää että ihminen on ainoa nisäkäs joka ajaa poikasensa pois luotaan yksin yöksi.
Ei kannata tehdä elämästä vaikeaa.
Lapsen sänky siihen oman sängyn viereen.
- Kun on aika lapsukaisen lähteä tyttö- tai poikaystävän kanssa kuljeksimaan, tuskin enää tulee mamman viereen nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nukkuu vissiin pitkät päikkärit. Pidä kädestä, älä kainalossa. Mikään ei ole kamalampaa kuin että joku kiehnää koko yön. Kädestä pidän, iholle ei pääse kukaan, muuten ei saa nukuttua ja herää joka liikkeeseen. Lapsi pitää päästää sänkyyn, miksi ei ole parisängyssä jo illalla. Miksi tehdään asioista niin vaikeita? Helpoimman kautta, ei mitään pakkomielteitä.
Vierailija kirjoitti:
Rakastan lapsiani, mutta yöt haluan nukkua miehen vieressä enkä lapsen vieressä. Päivällä kun ei voi lasten nähden mitään kovin K18-toimintaa tehdä. Jos ei edes yölläkään voisi parisuhdetta hoitaa ja läheisyyttä ylläpitää, niin siinähän kuolisi seksielämä kokonaan.
Parisuhdetta voi hoidella vaikka olkkarin sohvalla jos ei tykkää saunasta tai keittiöstä.
Sama se, kenen sängyssä lapsi sillä aikaa nukkuu, kunhan nukkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan pakolla nukahda. Älytöntä laittaa lapsi nukkumaan kahdeksalta. No, jos haluaa ongelmissa piehtaroida. Ja aiheuttaa vielä pahempia uniongelmia tulevaisuudessa.
No meillä oli myös pari vuotta aika rallia, 2 lasta. Lapsilla oli ekstraleveät sängyt johon mahtui kaksi. Vaihtelin itse sen mukaan missä muut nukkuu. Eli jos nukahdin väsyneenä nukuttaessa lapsen luo niin nukuin sielä tai vaihdoin omaan, jos joku lapsi tuli yöllä viereen niin vaihdoin itse pois tyhjään lapsen sänkyyn kun lapsi oli nukahtanut. Joskus kannoin lapsen takaisin. Eli nukuttikn ristiin miten sattui.
Nukun hyvin ja mulle ja miehelle on ihan sama miten päin nukuttiin. Vaihdettiin myös järjestystä kerran niin että uniongelmainen lapsi nukkui mun vieressä melkein vuoden ja mies nukkui lapsen huoneessa.
Tärkeintä oli meille luopua siitä uskosta että on joku tiukkis sääntö missä nukutaan ja miten. Opin että tärkeintä on että kaikki saa tarpeeksi unta. Ja se toimi. Lapset kasvoi ja homma rauhoittui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastan lapsiani, mutta yöt haluan nukkua miehen vieressä enkä lapsen vieressä. Päivällä kun ei voi lasten nähden mitään kovin K18-toimintaa tehdä. Jos ei edes yölläkään voisi parisuhdetta hoitaa ja läheisyyttä ylläpitää, niin siinähän kuolisi seksielämä kokonaan.
Parisuhdetta voi hoidella vaikka olkkarin sohvalla jos ei tykkää saunasta tai keittiöstä.
Sama se, kenen sängyssä lapsi sillä aikaa nukkuu, kunhan nukkuu.
No meillä ei kyllä yhteisissä tiloissa seksiä harrasteta, joihin lapsi voi herätessään pelmahtaa milloin vaan. Oman makkarin ovessa on sentään salpa jonka saa tarvittaessa kiinni. Ja sen verran on sängystä maksettu, että siitä todellakin nautitaan eikä panna jossain kovalla keittiönpöydällä.
Hohhoijaa näitä "neuvoja" taas. Kaikessa pitäisi mennä lapsen ehdoilla eikä ikinä saisi mikään aikuisten oma asia olla tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
No meillä oli myös pari vuotta aika rallia, 2 lasta. Lapsilla oli ekstraleveät sängyt johon mahtui kaksi. Vaihtelin itse sen mukaan missä muut nukkuu. Eli jos nukahdin väsyneenä nukuttaessa lapsen luo niin nukuin sielä tai vaihdoin omaan, jos joku lapsi tuli yöllä viereen niin vaihdoin itse pois tyhjään lapsen sänkyyn kun lapsi oli nukahtanut. Joskus kannoin lapsen takaisin. Eli nukuttikn ristiin miten sattui.
Nukun hyvin ja mulle ja miehelle on ihan sama miten päin nukuttiin. Vaihdettiin myös järjestystä kerran niin että uniongelmainen lapsi nukkui mun vieressä melkein vuoden ja mies nukkui lapsen huoneessa.
Tärkeintä oli meille luopua siitä uskosta että on joku tiukkis sääntö missä nukutaan ja miten. Opin että tärkeintä on että kaikki saa tarpeeksi unta. Ja se toimi. Lapset kasvoi ja homma rauhoittui.
Olipa kiva lukea tämä juttu! Itse olin kuin tuo lapsi ja pystyin nukkumaan vain äitini viikussa. Siihen änkesi myös siskoni, joten minä jouduin nukkumaan myös isäni vieressä, joka inhotti minua, eikä kunnon unista tullut mitään koko lapsuudessani. Pidin kyllä sitten toisenlaisen huolen omista lapsistani ja hyvä tuli. Mieheni vieressä nukkuminen on parasta mitä tiedän tässä asiassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse näin nelivuotiaana hirveitä painajaisia
Äiti teki lattialle pedin sängynviereen jossa nukuin loppuyön jos heräsin kauhukohtaukseen
Kirjoitin tuossa aiemmin mutta lisään vielä: ei ole väliä kuka missäkin nukkuu, pää-asia että kaikki saavat unta. Se vanhempi joka pystyy lapsi vieressä nukkumaan hoitaa sen homman ja jos toinen nukkuu huonommin niin saa oman sängyn jonnekkin.
Lapset ovat erilaisia. Jotkut tarvitsee enemmän läheisyyttä. En vaan äitinä voi lähettää lasta yksin huoneeseensa jos tämä ei pysty niin nukkumaan. Siskonpeti vaikka lattialle jos tarvis.
Turvan tunne on tärkeä. Lapset ansaitsee kaiken rakkauden ja läheisyyden mitä haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Siirrä suosiossa lapsen sänky samaan huoneeseen. Tuon ikäisillä voi olla kamalia painajaisia, ja jos oppii heräilemään öisin, niin siitä voi olla tosi vaikea oppia eroon. Tämä on vain vaihe, joka menee useimmilla ohi.
Joo en ole kuullut että ne intti-ikäisenä kömpis äiteen viereen
Vierailija kirjoitti:
Meillä 4v lapsi suljetaan aina iltaisin omaan huoneeseen kun on aika mennä nukkumaan. Siis ovi laitetaan ulkopuolelta lukkoon ja pois pääsee seuraavana aamuna. Joskus hän itkee siellä yksin.
Jos tuo on totta, sinutkin on lapsena jätetty lukkojen taa, ja sinusta on tullut nyt sadisti. Trolli ?
Vierailija kirjoitti:
Kun tulee viereesi, kannat hänet takaisin omaan sänkyyn ja sanot että täällä on sinun sänkysi, nyt nukutaan. Niin kauan kun sallit lapsen käytöksen, hän ei sitä itse muuta. Nukutat hänet myös omaan sänkyynsä, pyöriminen ei haittaa mutta sängyssä pysytään.
Taatusti muuttaa. Kukaan ei nuku aikuisena äidin vieressä. Minusta tuollainen rumba on ihan turhaa. Muksu viereen ja kumpikin nukkumaan. Mitään vahinkoa siitä ei seuraa.
Piti se vauva saada ja nyt 4 vuoden kuluttua ei kiinnosta enää. Voisit vähentää noita heräteostojasi.
Pistä sen ovi lukkoon ja avaat vasta aamulla.