Uudet ravintosuositukset eivät enää liity ruuan tervellisyyteen
Kommentit (464)
Ibs eli en voi syödä mitään palkokasveja enkä juuri sieniä kuten n.10%suomalaisista. kala on toki hyvä/hyvää. eri
"Ei noita koko kansaa koskevia suosituksia voi laatia jostain sairaudesta kärsivien mukaan, vaikka se valitettavaa onkin."
Nuo "koko kansaa" koskevat suositukset sopii ehkä 1/5kansasta. Kasvattavat lapset/nuoret eivät saa tarpeeksi kalsiumia ja proteiinia tuolla, niinkuin ei yli 5-kymppisetkään. N.10% on IBS, pähkinä ja palkokasviallergiat ovat yleisiä.
Mitä järkeä on tehdä "koko kansan" ravintosuositukset jotka sopii n.20%kansasta?
Vierailija kirjoitti:
Liha on itsessään terveydelle haitallista, prosessoitua tai ei. Mitä vähemmän syö sen parempi
Itse suositukset tehneestä työryhmästä kerrotaan, ettei siipikarjan lihan huonoista terveysvaikutuksista ole tutkimustietoa, mutta ilmasto, ilmasto..
Voit katsoa Iltalehdestä jos et usko
Man tycker synd om barn och åldringar, vilkla detta trams går ut över. Kul att se hur hela befolkningen bör äta någon viss mängd av något, oberoende längd och tyngd.
Kun kansalaiset eivät vieläkään usko, niin lähitulevaisuudessa häämöttää jokin ruokakortti, digiaalinen CO2 passi tai jokin vastaava kötöstys.
No ei siinä, Suomi nousuun laittomalla siankasvatuksella!
Ruoan kotimaisuus on osittain sama asia kuin sen ilmastoystävällisyys.
Onko ilmaston kannalta järkeä rahdata maahan tonneittain kikherneitä, paputölkkejä ja pähkinöitä proteiiniksi kaukomailta, kun kotimaassakin tuotetaan hyvää lähiruokaa?
Ja ravitsemus sitten: miksi ahmia kilokaupalla juustoa? Eikö mukana tule samalla epäterveellinen rasva ja suola. Rasvaton maito ajaisi edellleen ravitsemuksellisesti saman asian.
Ja jonkunhan ne vanhat lehmätkin pitäisi syödä... Kenen sitten kuin lihansyönti on noin rajoitettua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän sitä jatkossa tekee ruuaksi kun vaan toiselle lämpimälle aterialle riittää proteiinia, 50 g lihaa ja 50 g kalaa. Toiseen ei sitten mitään.
Chili sin carnea (tulista papupata ilman lihaa), härkäpapurouhe- tai soijarouhekaalilaatikkoa, hernekeittoa ilman lihanpaloja, paistettuja ja maustettuja kikherneitä esim. kaurakermassa riisin tai ruokaohran kanssa, sardiinipastaa (kalaahan piti lisätä), silakkapihvejä ja muusia, mantelikalaa seistä, kalapullia järvikalasta, tattikastiketta, tattipizzaa, sienisalaattia jne jne jne.
Ruokia on pilvin pimein. Kyse taitaa oikeastikin siitä, että ihmiset eivät tunne juuri muita kuin liharuokareseptejä.
Sardiini ja seihän se ilmaston pelastaa..
tatteja ei ollut tänä syksynä ollenkaan. Marjaa sitäkin enemmän. Kantarellia ja suolasientä on pakkases
Kysyttiin, mitä voi tehdä ruoaksi nykyisillä suosituksilla. Noita voinee tehdä. Pussikasvatettu lohi oli ei-suositeltujen listalla. Toki nuokaan kalat eivät ole kaikista suositelluimpia, vaan järkevintä olisi syödä kotimaista, roskakalaksi luokiteltua kalaa, särkeä esim.
Vastasin siis siihen mitä kysyttiin, itse en syö kalaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä perustuu edelleen terveellisyyteen. Liha on vähän kuin viina: kivaa satunnaisesti mutta mitä vähemmän sen parempi
Paremmin pärjää ilman viinaa kuin ilman lihaa.
Varför skulle dessa två vara alternativ till varandra? Ikväll blir det oxbiff och rödvin. I portionen ingår något salladsblad och är man hungrig tar man lite pommes frites till.
Siipikarjan lihassa on periaatteessa paljon hyvää. Siitä saadaan korkealaatuista proteiinia, rautaa ja useita B-vitamiineja ja siipikarjan lihassa on punaista lihaa edullisempi rasva happokoostumus.
Samalla siipikarjan lihan käytössä on vaaroja ja ongelmia.
Ravitsemussuositustekstin mukaan se on yksi eniten luonnon monimuotoisuutta heikentävistä elintarvikkeista suomalaisessa ruokavaliossa.
Siipikarjan lihan kulutusta on suositeltavaa vähentää nykyisestä määrästä ympäristövaikutusten vuoksi.
Terveys edellä vai "ympäristövaikutukset" edellä?
Olisi mukava nähdä vertailu proteiinigrammasta, kumpi vei enemmän luonnon monimuotoisuutta maailmasta broilerista saatu vai tofusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, näissä suosituksissa mikrotaso eli yksilötaso sekoitetaan kivasti ideologisista syistä makrotasoon eli yleiseen tasoon. Perusidea on se, että yksilön on uhrattava oma terveytensä ympäristön vuoksi.
Edellinen hallituksemme sitoutui ilmastotavoitteseen -60% co2 päästöt vuoteen 2030 mennessä, muut euroopan maat lupasivat tämän vuoteen 2035. Lisäksi Suomi sitoutui laskentaan, jossa co2 päästöjämme kompensoitaisi meidän hiilinielujen eli metsien kasvulla. No, hiilinielujen kehitys laskettiin nyt uudella laskentatavalla, jonka mukaan nielumme ovatkin suorastaan romahtaneet, riippumatta siitä, että biomassan määrä on kasvanut ja Naton satelliittikuvissa hiilen sidontakykymme todetaan parantuneen..
Oh well, sattuuhan näitä. Nyt onkin käännettävä jokainen kivi jolla meidän päästöjämme saadaan leikattua. Ulkomailla tuotettu ruoka kasvattaa niel
NASAN satelliittikuvat. Perhanan tekstinsyöttö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, tietenkin ilmasto ennen suomalaista
Niin, suomalaisethan elävät omassa, muusta maailmasta irrallisessa ilmastokuplassaan 🙄
Ilmastoonhan ei voi mitenkään muuten vaikuttaa kuin pilaamalla oman terveyden? Se ruoka on sellainen irrallinen ilmastovuori🤔
En ymmärrä yhtään mitä sanot. Ruoantuotanto aiheuttaa merkittävän osan ilmastopäästöistä. Jos sä olet joku ilmastodenialistihörhö, en jatka keskustelua pidemmälle.
Huomaan ettei ymmärrys riitä. Ruokatuotanto aiheuttaa isot päästöt, tuotantokasvien osuus on lähes yhtä suuri kuin lihan puhumattakaan riisin viljelyn aiheuttamista metaanipäästöistä.
En ole ilmastodenialisiti ja hiilijalanjälkeni on pieni vaikka syön jonkun verran lihaa. En lennä, en käytä pikamuotia, en osta kokoajan uutta turhaa elektroniikkaa, en käytä meikkejä tai kosmetiikkaa, en omista autoa. Kalastan syömäni kalat itse.
On muitakin tapoja vaikuttaa ilmastoon kuin kuin alkaa kasvissyöjäksi. Esim yhden Thaimaan matkan(lennot) päästöihin yltääkseni saan syödä yli 600kg sianlihaa.
Riisin hiilijalanjälki on monikymmenkertainen esim perunaan nähden. Mutta ei vajaaälyisiä voi vaatia muuttamaan tapojaan, vaikka ovat ongelmien juurisyy.
Kyllähän nuo suositukset olisi voinut jakaa erikseen terveys- ja ilmasto/ympäristö/hiilijälkiperusteisiin. Sekaista höttöä koko juttu.
Vierailija kirjoitti:
Ruoan kotimaisuus on osittain sama asia kuin sen ilmastoystävällisyys.
Onko ilmaston kannalta järkeä rahdata maahan tonneittain kikherneitä, paputölkkejä ja pähkinöitä proteiiniksi kaukomailta, kun kotimaassakin tuotetaan hyvää lähiruokaa?
Ja ravitsemus sitten: miksi ahmia kilokaupalla juustoa? Eikö mukana tule samalla epäterveellinen rasva ja suola. Rasvaton maito ajaisi edellleen ravitsemuksellisesti saman asian.
Ja jonkunhan ne vanhat lehmätkin pitäisi syödä... Kenen sitten kuin lihansyönti on noin rajoitettua?
Keskustelupalstaa lukiessa täytyy alistua siihen, että kärkkäitä kommentoimaan ovat myös ne, joilla ei ole asioista oikeastaan minkäänlaisia faktoja hallussa, mutta mielipide kuitenkin on
Kuljetuksen ilmastovaikutukset ovat noin 5%:n luokkaa kokonaisilmastovaikutuksista. Lihan ja muiden eläintuotteiden syöminen on paljon haitallisempaa ilmastolle.
Kasvatetusta soijasta puolestaan n. 95% menee eläinrehuksi, sanon jo etukäteen, kun kohta joku aloittaa tämänkin paskan jauhamisen taas.
Vierailija kirjoitti:
Ibs eli en voi syödä mitään palkokasveja enkä juuri sieniä kuten n.10%suomalaisista. kala on toki hyvä/hyvää. eri
"Ei noita koko kansaa koskevia suosituksia voi laatia jostain sairaudesta kärsivien mukaan, vaikka se valitettavaa onkin."
Nuo "koko kansaa" koskevat suositukset sopii ehkä 1/5kansasta. Kasvattavat lapset/nuoret eivät saa tarpeeksi kalsiumia ja proteiinia tuolla, niinkuin ei yli 5-kymppisetkään. N.10% on IBS, pähkinä ja palkokasviallergiat ovat yleisiä.
Mitä järkeä on tehdä "koko kansan" ravintosuositukset jotka sopii n.20%kansasta?
Tanterna som gjorde den äter just det som är i de nya rekommendationerna. De lyfter saftiga löner och har korta dagar kombinerade med långa semestrar för att jävlas med er. Klart att Liisa 59 år och 47 kg och Annikki 53 år och 103 kg, vilka skrev eländet ser att även Antti, 32 år och 115 kg utan övervikt bör äta samma mat och lika mycket av den med.
Vierailija kirjoitti:
Ruoan kotimaisuus on osittain sama asia kuin sen ilmastoystävällisyys.
Onko ilmaston kannalta järkeä rahdata maahan tonneittain kikherneitä, paputölkkejä ja pähkinöitä proteiiniksi kaukomailta, kun kotimaassakin tuotetaan hyvää lähiruokaa?
Ja ravitsemus sitten: miksi ahmia kilokaupalla juustoa? Eikö mukana tule samalla epäterveellinen rasva ja suola. Rasvaton maito ajaisi edellleen ravitsemuksellisesti saman asian.
Ja jonkunhan ne vanhat lehmätkin pitäisi syödä... Kenen sitten kuin lihansyönti on noin rajoitettua?
Jokaisella ikinä kohtaamallani vegaanilla on kissoja, koiria tai molempia. Niille tarvitaan yhä lihaa joten ne syövät sitten ne vanhat naudat. Mikään ravintopyramidin pohjalla elelevä, ja kuoleva, kasvissyöjä ei kärsi eläessään -tai kuollessaan, kunhan sitä ei hyödynnä ravinnokseen ihminen. Lehmän elämä on hyvä ja arvokas kun sen syö lopuksi Fifi, Rambo tai Miiru.
Vierailija kirjoitti:
Kun kansalaiset eivät vieläkään usko, niin lähitulevaisuudessa häämöttää jokin ruokakortti, digiaalinen CO2 passi tai jokin vastaava kötöstys.
No ei siinä, Suomi nousuun laittomalla siankasvatuksella!
Ni får något mellan 12 och 24 nya register för ändamålet.
Täytinpä joutessani finelin ruokapäiväkirjaan suosituksen mukaiset syömiset ruoka-aineilla, joita voisin itse käyttää.
Jodidia, suolaa ja D-vitamiinia saa vähemmän kuin pitäisi, D-vitamiinin saanti jää jopa alle puoleen suosituksesta.Eli aika huonot suositukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, tietenkin ilmasto ennen suomalaista
Niin, suomalaisethan elävät omassa, muusta maailmasta irrallisessa ilmastokuplassaan 🙄
Ilmastoonhan ei voi mitenkään muuten vaikuttaa kuin pilaamalla oman terveyden? Se ruoka on sellainen irrallinen ilmastovuori🤔
En ymmärrä yhtään mitä sanot. Ruoantuotanto aiheuttaa merkittävän osan ilmastopäästöistä. Jos sä olet joku ilmastodenialistihörhö, en jatka keskustelua pidemmälle.
Huomaan ettei ymmärrys riitä. Ruokatuotanto aiheuttaa isot päästöt, tuotantokasvien osuus on lähes yhtä suuri kuin lihan puhumattakaan riisin viljelyn aiheuttamista metaanipäästöistä.
En ole ilmastodenialisiti ja
Missä on suositeltu kasvissyöjäksi ryhtymistä? Niin, ei missään. Kenelläkähän tässä ei ymmärrys riitä lukemaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, tietenkin ilmasto ennen suomalaista
Niin, suomalaisethan elävät omassa, muusta maailmasta irrallisessa ilmastokuplassaan 🙄
Ilmastoonhan ei voi mitenkään muuten vaikuttaa kuin pilaamalla oman terveyden? Se ruoka on sellainen irrallinen ilmastovuori🤔
En ymmärrä yhtään mitä sanot. Ruoantuotanto aiheuttaa merkittävän osan ilmastopäästöistä. Jos sä olet joku ilmastodenialistihörhö, en jatka keskustelua pidemmälle.
Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka ovat eri asioita. Hyväksyn ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen suhteellisen luotettavana tosiasiana, mistä ei loogisesti seuraa, että kannattaisin ilmastopoliittisia toimenpiteitä.
Sardiini ja seihän se ilmaston pelastaa..
tatteja ei ollut tänä syksynä ollenkaan. Marjaa sitäkin enemmän. Kantarellia ja suolasientä on pakkasessa muutamalle aterialle. Sanotaan näin, että kun olen maalainen ja maalla ruoanlaiton oppinut niin ei ole pelkoa ettenkö osaisi hyödyntää lähiluonnon antimia. Aikaa sen sijaan ei arjessa ole, eikä asia tule muuttumaan niin kauan kun työ vie 50h joka viikosta.
Ja tuota härkäpapua on aivan turha esim minulle tarjota koska vatsani ei sitä kestänyt piste. Mifu on hyvää mutta onhan se todella arvokasta (lähes 5 eur parinsadan gramman rasia).