Valitaanko hautajaiskukat oman maun vai vainajan maun mukaan?

Vainajan mukaan valitaan ainakin suunnilleen. En laitattaisi kukkia, joita inhosi.

Vastasit itse omaan kysymykseesi. Sinun mielihalujesi toteuttaminen vainajan viimeiseen tervehdykseen on silkkaa vttuilua kuollutta kohtaan.

Jos nousee sieltä arkusta valittamaan, olet tehnyt hyvän työn. Hyasintteja sekaan vaan.

Vainaja ei ole enää olemassa, joten jos ei ole jättänyt ohjeita niin oman maun mukaan. Hautajaiset on elossa olevia varten. 

Miksi sinä et halua tehdä mieleistäsi hänelle sopivaa vihkoa ja jättää hyasintit eri vainajalle?

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinä et halua tehdä mieleistäsi hänelle sopivaa vihkoa ja jättää hyasintit eri vainajalle?

Tai miksi sinä et hanki hyasintteja itsellesi?

Vierailija kirjoitti:

Jos nousee sieltä arkusta valittamaan, olet tehnyt hyvän työn. Hyasintteja sekaan vaan.

Olet inhottava.

Eikö hyasintti ole aika harvinainen hautajaiskukkana? Lemuaakin kovasti.

Jos ap haluaa niin kovasti ilmentää itseään ja omaa makuaan ystävänsä hautajaisissa, hän voi riisuutua alastomaksi ja mennä arkun päälle makaamaan.

Hyasintit haisevat.

Valitsen kukat sen mukaan, että miten ne sopivat vainajan elämään. Esim. isoäidille valitsin punaiset ruusut, koska ne kuvastivat sitä rakkautta, jonka hän jakoi ympärilleen. 

(entinen)Kukkakauppias täällä vastaa; tuohon ei ole yhtä oikeaa tapaa mutta hyvän maun mukaista on laittaa ensisijaisesti joko kukkia joista vainaja piti tai ainakin välttää kukkia joita tiesi inhoavan. Tämä siis, jos vainaja oli sen verran läheinen että tämmöiset asiat kukkien hakija tietää. Muuten mentiin pitkälti klassisella lilja/neilikka/havu -linjalla.

Useamman kerran tuli tehtyä kukkalaite/kimppu esimerkiksi ilman "perinteisiä" liljoja, koska vainaja ei pitänyt niistä koska ovat, noh, hautajaiskukkia. Sama värien kanssa, joku tiesi että ei halunnut valkoisia kukkia tai oli persoona joka rakasti värejä; niitä sitten laitettiin. Tulipa tehtyä auringonkukistakin pari viimeiselle matkalle.

Eli älä laita hyasintteja jos tiesit että vainaja inhosi niitä. Kukkakauppoissa on valikoimaa josta päättää jotain muuta. 

Minä rakastan pioneja. Haluan niitä hautakimppuuni. Haudalleni saa myös istuttaa julmetun suuren pionipuskan.

Hajusteherkkänä tukehdun siellä haudassani liikaa tuoksuviin kukkiin, joten jos joku uskaltaakin tuoda haudalleni jotain hyasintteja, nousen haudastani viskelemään tavaroita kyseisen ihmisen kotiin. Saatan viskellä kyseisen ihmisenkin seinään.

Minä valitsen oman maun mukaan, kun  en ole tiennyt vainajien lempikukkia.

Vierailija kirjoitti:

Minä rakastan pioneja. Haluan niitä hautakimppuuni. Haudalleni saa myös istuttaa julmetun suuren pionipuskan.

Hajusteherkkänä tukehdun siellä haudassani liikaa tuoksuviin kukkiin, joten jos joku uskaltaakin tuoda haudalleni jotain hyasintteja, nousen haudastani viskelemään tavaroita kyseisen ihmisen kotiin. Saatan viskellä kyseisen ihmisenkin seinään.

Ihan vaan sivuhuomautuksena, että pionit tuoksuvat aika voimakkaasti.

Vierailija kirjoitti:

Vastasit itse omaan kysymykseesi. Sinun mielihalujesi toteuttaminen vainajan viimeiseen tervehdykseen on silkkaa vttuilua kuollutta kohtaan.

Kuolleet kestävät kukkasilla víțtụílua keskimäärin ihan sạakelín hyvin. 

Kukkakaupasta voi kysyä neuvoa, jos ei oikein tiedä mitä valita. Siellä on asiantuntija. Voi myös reilusti mainita, minkä verran haluaa käyttää rahaa.