Miksi kaikki ei pue lapsia juhliin asianmukaisesti?

Vierailija kirjoitti:

Jos joskus kuolen niin hautajaisiini pitää ehdottomasti tulla niissä vaatteissa missä olo on mukava. Mieluusti iloisissa väreissä.

Ihmiset tulisivat omina itsenään.

Pikkuväellä saisi olla ihan vaikka hämähäkkimies paitaa tms.

Lupaan etten ketään rankase haudasta käsin.

Hautajaiset on jo niin raskas tilanne että en raatona pistä lisästressiä pukeutumuskoodia vaatimalla.

Tietty joku nirppanokka Hyasintti voi laittaa parasta päällensä kun vihdoinkin saavat mummelin hautaan.

Hautajaisissa ei pohjimmiltaan mitään tehdä sen takia, että vainaja siitä enää mitään välittäisi. Kyse on omaisille järjestetystä rituaalista ja siten on erityisesti lähimmistä omaisista kiinni, miten vapaamuotoisena tai muodollisena se lopulta toteutuu. Muiden vieraiden olisi syytä kunnioittaa lähiomaisten tahtoa, eikä nyrpistellä nenää ja sooloilla esim. asuvalinnoillaan, oli tilaisuus sitten omaan makuun liian vapaamuotoinen tai liian pönöttävä. Se on mautonta ja lapsellista huomion hakemista tilanteessa, jossa ei itsellä ole asiaa huomion keskipisteeksi. Ihan riippumatta siitä, onko huomion hakija oman elämänsä Hyasintti vai Pikku Myy.

Ei tässä nyt kukaan kuvittele, että haudan takaa joku rankaisee, vaikka sinne hautajaisiin menisi ilkosillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat lapseni ovat aistiyliherkkiä ja neuroepätyypillisiä. Meiltä jää perheenä moni asia kokematta tästä syystä. Lapseni eivät suostu laittamaan kuin tietyt vaatteet päälleen. Viimeksi kun edes kävimme missään juhlissa, kysyin suoraan voimmeko tulla, vaikka lapsilla ei ole juhlavaatteita. Onneksi juhlien järjestäjä oli itse erityisope, joka ymmärtää, että meillä jokaisella on omat rajoitteemme.

Aistiyliherkkä nepsy täällä hei. Sisaruksilla samoja ongelmia. Kyllä meidät saatiin vietyä siisteissä vaatteissa juhlatilaisuuksiin pienestä pitäen.

Juu, mutta eikö näitä tule eri vaikeusasteissa?

Ehkäpä sinä ja sisaruksesi olette päässeet suht helpolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni violetti mekko on ihan asiallinen asu lapselle hautajaisiinkin.

Ei ole. Mustaa pitää olla.

 

Eikä pidä. Pienelle lapselle sopii myös valkoinen. 

Violetti on puolisurun väri ja lapsella aivan ok.

Ei kyllä vois vähempää kiinnostaa missä vaatteissa alle kouluikäinen lapsi juhliin ilmestyy. Kunhan ne on puhtaat ja perussiistit on ihan riittävät kriteerit.

Enemmän hävettää aikuisten pukeutuminen. Viime hautajaiset missä olin, eräskin mies ilmaantui printti t-paidassa ja farkuissa. Vähän siistimpää takkia oli sentään viittinyt kaivaa kaapista, ettei ihan missään työvaatteissa ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen on kolme syytä: raha, raha ja raha. Eipä ollut minullakaan mitään juhlavaatteita lapsena, koska äiti oli kotona ja isä oli juoppo juutalainen, joka teki pienipalkkaista työtä, jotta ei tartte vaimolleen ja pennuilleen mitään ostaa. Omiin juttuihin laittoi rahansa. Sitten mentiin koulun kevätjuhliin samoissa ryysylöissä, joissa oltiin kuljettu koulussa koko lukukausi. V..tu kun sai aina hävetä. Ei ihme, että koulussa kiusattiin, eikä koskaan kutsuja minnekään synttäreille tullut. Tukkakin oli kuin perseestä revitty, koska parturiin ei turhaan menty ja äiti sitten kotona leikkasi semmoisen nolon pottatukan. Isä oli tyytyväinen, kun lapset kärsivät. Kun oli itsekin kärsinyt ja se piti sitten omalle pojalleen kostaa. Pikkuveljeäni suosi enemmän.

Ethän tee samaa omille lapsillesi?

Katkase ketju.

Exäni on todella pihi. Kaikki lapsille meni mun piikkiin, ih

Jos mulla olisi lapsia, niin en todellakaan tekisi samaa omille lapsille, mitä oma isä teki minulle, kun olin lapsi. 

Tämä on siis näitä rikkaiden ylimielisten snobien ongelmia. Ei kaikilla ole varaa ostella hienoja merkkivaatteita kaikkiin tilaisuuksiin. Ei lapsella tarvitse hautajaisissa mitään kokomustaa olla. Minusta riittää että lapsen vaatteet on puhtaat ja siistit. Ostelkoon itselleen hienoja asuja joka kissanristiäisiin nämä itseään täynnä olevat hienostelijat. Helppo on kultalusikka ahterissa syntyneiden näitä kirjoitella, jos pitää valita ruoan, vuokran, sähkön jne. ja jonkun hienosteluvaatteen välillä, niin eiköhän elämisen menoihin raha mene ensin. Jos nämä snobit joutuisivat elämään muutaman vuoden pienituloisten arkea, voisi nousta se pää sieltä omasta navasta.

Vierailija kirjoitti:

Näistä viesteistä, joissa puolustellaan tapojen vastaista pukeutumista, paistaa läpi yleinen änkyröinti. Sitä yritetään verhota milloin minkäkin syyn taakse. Ette vaan osaa, ettekä halua, ja kaikista tärkeimpänä teitä ei ole opetettu, tai olette päättäneet hylätä ne tavat. Se, että olette päättäneet tehdä niin, ei tee siitä oikeaa tapaa.

Jos elämässä ei ole muuta murheen aihetta, niin vähällä olet päässyt. Jos sun elämän tärkein asia on joku pukeutumisetiketti, niin sääliksi käy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudutteko tilanteenmukaisen pukeutumisen vastustajat muutenkin leväperäisesti käytöstapoihin? Puhutte ruoka suussa? Kailotatte muiden puheen päälle? Ahmitte juhlissa siten että muille ei jää mitään? Vaihtoehtoisesti arvostelette tarjoiluja kovaan ääneen? Ette puutu lastenne asiattomaan käytökseen?

Käytöstapojen tarkoitus on tehdä kanssakäymisestä sujuvaa ja miellyttävää. Jos kulttuuri muuttuu niin että ihmiset kokevat tiettyihin tilaisuuksiin pukeutumisen olevan sallivampaa kuin ennen, se ei haittaa. Muutenkin hautajaispukeutuminen vaihtelee kulttuurista toiseen hyvinkin paljon. Tarjoilujen haukkuminen tai mölyäminen ruoka suussa ovat puolestaan epämiellyttävää käytöstä, eikä niitä voi rinnastaa vaatteen väriin.

Käytöstavat ja pukeutumiskoodit on kaksi ihan eri asiaa. Hyvät käytöstavat voi jokainen opettaa lapsilleen, vaikka tilillä olisi vain 5 euroa. Pukeutumiskoodit on vain rikkaille hienostelijoille joiden elämän sisältö ja ilo riippuu siitä että kadehtiiko naapurin emäntä sun hienoa mekkoa.

Tuloni ovat 78 000 vuodessa, mutta en silti halua hankkia lapsille vaatteita, joita he eivät halua käyttää, ja sitten pakottaa heitä käyttämään niitä ehkä kerran. He haluavat olla mukavissa vaatteissa. Poikien juhlavaatteet eivät ole mukavia. Niinpä heillä on juhlissakin joustavat, toki siistit ja usein aika kalliitkkn vaatteet.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen on kolme syytä: raha, raha ja raha. Eipä ollut minullakaan mitään juhlavaatteita lapsena, koska äiti oli kotona ja isä oli juoppo juutalainen, joka teki pienipalkkaista työtä, jotta ei tartte vaimolleen ja pennuilleen mitään ostaa. Omiin juttuihin laittoi rahansa. Sitten mentiin koulun kevätjuhliin samoissa ryysylöissä, joissa oltiin kuljettu koulussa koko lukukausi. V..tu kun sai aina hävetä. Ei ihme, että koulussa kiusattiin, eikä koskaan kutsuja minnekään synttäreille tullut. Tukkakin oli kuin perseestä revitty, koska parturiin ei turhaan menty ja äiti sitten kotona leikkasi semmoisen nolon pottatukan. Isä oli tyytyväinen, kun lapset kärsivät. Kun oli itsekin kärsinyt ja se piti sitten omalle pojalleen kostaa. Pikkuveljeäni suosi enemmän.

Voi hyvä Jumala, millaista lapsuutta niin moni on joutunut viettämään. Niin väärin! Miksi tämänkaltaiset vanhemmat tekee lap

Niinpä. Sitten lapsettomuus valikoituu sen sukulaisen osaksi, joka ei kohtelisi lastaan kuin koiranpaskaa. Yks faijan kirkkaimpia helmiä oli se, kun mulle tarvittiin uudet kengät talveksi. Faijalla oli aina se, että ei mitään uusia! Menkööt vanhoilla, siitä se sisu kasvaa. Meinasi, että olisin kulkenut koko helvetin talven (1970-luvun lopulla) kumisaappaissa, koska hänkin oli kulkenut kouluun kumisaappaissa, ja äitinsä vanhoissa kumisaappaissa. Sitten oli sosiaalihuollosta tullut mulle lämminvuorelliset talvikengät. Faija tästä veti hirveet kilarit ja huusi pää punaisena: "Ei mitään lämminvuorellisia, ne on turhuutta!" No, sitten tulikin niin kova pakkastalvi, että niitä lämminvuorellisia todella tarvittiin. Hän olisi pistänyt poikansa kulkemaan koko talven jossain tavallisissa kumisaappaissa. V..tu mikä juutalainen. Siis ihan oikeasti mikä... Ei vaan löydy sanoja, jotka tarpeeksi hyvin kuvaisivat sitä ukkoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin. Parhaan ystäväni hautajaisissa oli joku suttuinen 4-vuotias muumipaidassa. 

Ja tärkeintä tilaisuudessa oli tämä?

Kylläpä on suru ollut todella syvää, kun olet ehtinyt käydä puvutkin läpi. Nelivuotias ehtii sutata itsensä muutamassa minuutissa kun selän kääntää. Lapselle hautajaiset voi olla ahdistavia ja pelottavia kun aikuiset itkee. Jos muumipaita lohduttaa pientä, mikä ongelma siinä on?

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla rahasta kiinni. Suomalaiset nyt vaan on moukkia ja juntteja. Muistan kyn yksimsukulaispoika tuli häihimme collegepaita päällään. Ja lapseni koulussa yhdellä rikkaalla perheen lapselle oli aina likaiset ja kulahtaneet vaatteet. 

Kannattaisi joskus vaatteiden ostelun sijasta keskittyä yleissivistykseen ja oikeinkirjoitukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni violetti mekko on ihan asiallinen asu lapselle hautajaisiinkin.

Ei ole. Mustaa pitää olla.

 

Eikä pidä. Pienelle lapselle sopii myös valkoinen. 

Violetti on puolisurun väri ja lapsella aivan ok.

Entä tummansininen?

Vierailija kirjoitti:

Välinpitämättömyys ja tilannetajuttomuus. Suomihan on alipukeutumisen tyyssija. Kai juhlavaatteitakin kirppareilta saa puoli-ilmaiseksi, jos edes jonkun tason haluaa säilyttää. Mutta monet eivät viitsi/halua/piittaa. Kansalaiset saisivat skarpata tässä asiassa, erityisesti aikuiset. 

Näkee selvästi ettei sinun ole juuri tarvinnut kirppareilla käydä. Joo, jos on tuuria, saatat löytää kirppareilta juhlavaatteita edullisesti, mutta äly-hoi-älä-jätä! Kirppareita koluaa moni muukin vähävarainen vanhempi ja edulliset menee nopeasti. Jäljelle jää vain niitä kuluneita kamppeita.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on siis näitä rikkaiden ylimielisten snobien ongelmia. Ei kaikilla ole varaa ostella hienoja merkkivaatteita kaikkiin tilaisuuksiin. Ei lapsella tarvitse hautajaisissa mitään kokomustaa olla. Minusta riittää että lapsen vaatteet on puhtaat ja siistit. Ostelkoon itselleen hienoja asuja joka kissanristiäisiin nämä itseään täynnä olevat hienostelijat. Helppo on kultalusikka ahterissa syntyneiden näitä kirjoitella, jos pitää valita ruoan, vuokran, sähkön jne. ja jonkun hienosteluvaatteen välillä, niin eiköhän elämisen menoihin raha mene ensin. Jos nämä snobit joutuisivat elämään muutaman vuoden pienituloisten arkea, voisi nousta se pää sieltä omasta navasta.

Olen melko varmasti tullut köyhemmästä perheestä kuin sinä. Pieni maatila, ei suihkua, ulkovessa. Asuin vanhempien ja äidin puolen isovanhempien kanssa samassa pienessä talossa, jossa oli 2 huonetta ja keittiö. Isä teki kahta työtä. Minut kasvatettiin vaatimattomaksi, vähään tyytyväksi ja työteliääksi. Kunnioitin vanhempiani, muita ihmisiä, perinteitä ja tapoja. Meillä kaikilla oli aina siistit ja tilaisuuteen sopivat vaatteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni violetti mekko on ihan asiallinen asu lapselle hautajaisiinkin.

Ei ole. Mustaa pitää olla.

 

Eikä pidä. Pienelle lapselle sopii myös valkoinen. 

Violetti on puolisurun väri ja lapsella aivan ok.

Mink ihmeen puolisurun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on siis näitä rikkaiden ylimielisten snobien ongelmia. Ei kaikilla ole varaa ostella hienoja merkkivaatteita kaikkiin tilaisuuksiin. Ei lapsella tarvitse hautajaisissa mitään kokomustaa olla. Minusta riittää että lapsen vaatteet on puhtaat ja siistit. Ostelkoon itselleen hienoja asuja joka kissanristiäisiin nämä itseään täynnä olevat hienostelijat. Helppo on kultalusikka ahterissa syntyneiden näitä kirjoitella, jos pitää valita ruoan, vuokran, sähkön jne. ja jonkun hienosteluvaatteen välillä, niin eiköhän elämisen menoihin raha mene ensin. Jos nämä snobit joutuisivat elämään muutaman vuoden pienituloisten arkea, voisi nousta se pää sieltä omasta navasta.

Olen melko varmasti tullut köyhemmästä perheestä kuin sinä. Pieni maatila, ei suihkua, ulkovessa. Asuin vanhempien ja äidin puolen isovanhempien kanssa samassa pienessä talossa, jossa oli 2 huonetta ja keittiö

No jaa, silloin olet saanut Hyasintti-syndrooman ja nykyisellä hienostelulla yrität kompensoida köyhää lapsuutta. Itse myös köyhästä perheestä, vaatteet oli juhlissa aina siistejä ja asianmukaisia mutta usein sukulasilta saatuja käytettyjä. 

Totta kai hautajaisiin ja muihin juhliin  pukeudutaan lähtökohtaisesti siististi ja asiallisesti, mutta mielestäni vaateasiat ei todellakaan ole koskaan se tärkein asia. Siksi mielestäni ymmärrys, joustavuus ja empatia sekä yleisesti tilanteen mukaan meneminen on tässä paljon tärkeämpää.

Asialliset juhlavaatteet voi olla hyvin monenlaiset, ei mustat puvut ja mekon ole mikään ainoa oikea.

Totta kai aikuisena vähävaraisena katselen kaapistani siisteimmät mustat vaatteet hautajaisiin. Mutta pikkulapselle kyllä riittää siistit vaatteet, kunhan ei ole kovin kirkkaan väriset.