Mistä löytyisi mies, joka ei odota "yökyläilyä" ensimmäisillä tai viimeistään toisilla treffeillä?

Täältä löytyy muttei sulle kelpaa tavallinen mies?

Minä olen miehenä tottunut siihen että mitään halua intiimiyteen ei ole, joten en odota sitä millään tapaa, enkä itse yritä sellaiseen myöskään pyrkiä. Tulee kuvaan sitten joskus jos on tullakseen. Siinä kohtaa on tosin minulle tärkeää että tuntisin että toinen tosiaan haluaa sitä. Tähän usein orastavat suhteet kaatuvat: kun vihdoin päästään fyysisesti hieman pidemmälle, huomaankin että eihän toista kiinnostakaan, kyse on ilmeisesti ollut vaan siitä että asiaa on lykätty ja lykätty ja jossain vaiheessa se on sitten "pakko" tehdä. Sen innottomuuden kyllä huomaa.

Minä en odota edes kymmenennellä kerralla mutta et sinä minua huomaa. Joten yritä nyt vaan antaa kun haluavat.

Minä en ole koskaan suostunut panemaan ennen kuin on vähintään yksi yö ihan vain nukuttu samassa sängyssä. Ei ole ollut ongelma fiksuille miehille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi mies tyytyisi pihtariin pitkässäkään suhteessa?

En todellakaan ole "pihtari" vaan tykkään seksistä erittäin paljon, en vaan halua sitä jokaisen vastaantulijan kanssa. Tämän luulisi olevan ihan hyvä ominaisuus myös pitkäaikaista parisuhdetta ajatellen?

Ap

Minusta tuo on kiva piirre.

-Nro.2.

Mä olen tuollainen, samoin mies. Takana 20 yhteistä vuotta ja toistatuhatta seksikertaa, and counting. Hassua tuokin ajatus on, että yhdelle kylmä on toiselle kylmä. Ei ole, se ensi ei vaan sytytä.

Rookie numbers..

Ei me ei-perusterveet ihmiset olla jaksettu tämän enempää. Pointti onkin siinä, ettei se hidas syttyjä pihtaa suhteessa, kun kumppani on oikea. Edelleen kumpikin saa aina kun haluaa.

Seurakunnasta. Ainakin omassa seurakunnassa tuntemani miehet eivät halua mitään läheisempää kanssakäymistä naisen kanssa ennen avioliittoa. Olen itse nuori kristitty mies Helsingistä.

Ei me oltu edes suudeltu vielä kolmansilla treffeillä. Nyt yhteiseloa takana 28 vuotta ja seksiä on viikottain. 

Tällaisena vanhana täti-ihmisenä sanoisin, että jos pystyy pitämään toisesta näpit irti kovinkin pitkään deittaillessa, saattaa olla että vetovoima loppuu kokonaan siinä vaiheessa kun niitä vauvoja hoidellaan ja arki painaa päälle.

Kyllä tosi rakkauteen kuuluu vahva fyysinen vetovoima, ja jos alusta alkaen ollaan tosissaan, ei myöskään tarvitse todistella toiselle omaa hyveellisyyttään pidättäytymällä, vaikka mieli tekisi.

Jo on aikoihin eletty, kun tällaista joutuu pähkäilemään! Onhan se nyt jokseenkin outoa heti hypätä sänkyyn tuntemattoman kanssa. Ei mitään romanttista jännitteen vähittäistä kehittymistä. Yrittäkää nyt hiukan malttaa odottaa, miehet ja naiset. Luulenpa, että seurustelu on mennyt niin vaikeaksi juuri liian kiireellä aloitetun seksin takia.

Minua ei kiinnosta ns. yökyläilyt missään vaiheessa. Ennen puolta yötä kotiin nukkumaan, yksin. Jos reissussa oltaisiin, niin siinä voisi mennä jaettu huone, mutta omat sängyt pitäisi olla.

M. 50+

En odota kyläilyä 4- 6 kuukauteen. En ainakaan pyydä naista luokseni enkä menis naisen luokse ennen kun tunnen hyvin ja ttiedän että siitä tulee parisuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi mies tyytyisi pihtariin pitkässäkään suhteessa?

En todellakaan ole "pihtari" vaan tykkään seksistä erittäin paljon, en vaan halua sitä jokaisen vastaantulijan kanssa. Tämän luulisi olevan ihan hyvä ominaisuus myös pitkäaikaista parisuhdetta ajatellen?

Ap

Minusta tuo on kiva piirre.

-Nro.2.

Mä olen tuollainen, samoin mies. Takana 20 yhteistä vuotta ja toistatuhatta seksikertaa, and counting. Hassua tuokin ajatus on, että yhdelle kylmä on toiselle kylmä. Ei ole, se ensi ei vaan sytytä.

Ette te sitten kovin paljoa seksiä harrasta. Johan sitä tulee suhteen alussa muutamassa kuukaudessa sata täyteen. Tuo teidän tahti on kerta/viikko.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan suostunut panemaan ennen kuin on vähintään yksi yö ihan vain nukuttu samassa sängyssä. Ei ole ollut ongelma fiksuille miehille. 

Haluatko jotenkin valottaa logiikkaa tuon periaatteen takana?

Vierailija kirjoitti:

Tällaisena vanhana täti-ihmisenä sanoisin, että jos pystyy pitämään toisesta näpit irti kovinkin pitkään deittaillessa, saattaa olla että vetovoima loppuu kokonaan siinä vaiheessa kun niitä vauvoja hoidellaan ja arki painaa päälle.

Kyllä tosi rakkauteen kuuluu vahva fyysinen vetovoima, ja jos alusta alkaen ollaan tosissaan, ei myöskään tarvitse todistella toiselle omaa hyveellisyyttään pidättäytymällä, vaikka mieli tekisi.

Tosi rakkaus ei syty hetkessä. Tosielämässä tunteiden muuttuminen rakkaudeksi kestää paljon kauemmin kuin kolmet treffit. Hädin tuskin siinä ehtii edes ihastua, jos kolmesti vasta on tavattu. Tunteet eivät normaalilla ihmisellä syty nappia painamalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi mies tyytyisi pihtariin pitkässäkään suhteessa?

En todellakaan ole "pihtari" vaan tykkään seksistä erittäin paljon, en vaan halua sitä jokaisen vastaantulijan kanssa. Tämän luulisi olevan ihan hyvä ominaisuus myös pitkäaikaista parisuhdetta ajatellen?

Ap

Minusta tuo on kiva piirre.

-Nro.2.

Mä olen tuollainen, samoin mies. Takana 20 yhteistä vuotta ja toistatuhatta seksikertaa, and counting. Hassua tuokin ajatus on, että yhdelle kylmä on toiselle kylmä. Ei ole, se ensi ei vaan sytytä.

Ette te sitten kovin paljoa seksiä harrasta. Johan sitä tulee suhteen alussa muutamassa kuukaudessa sata täyteen. Tuo teidän tahti on kerta/viikko.

Aikuisilla ihmisillä on muutakin elämää kuin seksielämä. Ei sitä ehdi jatkuvasti genitaaleja vastakkain hinkkaamaan.

t. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi mies tyytyisi pihtariin pitkässäkään suhteessa?

En todellakaan ole "pihtari" vaan tykkään seksistä erittäin paljon, en vaan halua sitä jokaisen vastaantulijan kanssa. Tämän luulisi olevan ihan hyvä ominaisuus myös pitkäaikaista parisuhdetta ajatellen?

Ap

Miehet eivät ole sitten millään tasolla olleet vielä ihastuneita sinuun tai mahdollisesti eivät myöskään riittävästi viehättyneitä sinusta.

Minusta taas tuntuu että jos mies ei melko pian (sanotaanko viimeistään toisilla tai kolmansilla treffeillä) halua seksiä ja varsinkin jos vaikuttaa välttelevän kotitreffejä, mies ei ole tarpeeksi viehättynyt minusta enkä näe mitään järkeä jatkaa tapailua. En ole hakemassa mitään laimeaa tyytymissuhdetta enkä sen enempää myöskään kavereita.

Nykyisin ihmisillä on hirveä kiire. Ei yhtään malteta tutustua toiseen, vaan mennään himot edellä. Ei tarvitse ihmetellä, miksi noista lähtökohdista käsin pysyvän parisuhteen rakentaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Rauhassa kun tutustuisi ensin, se yhteiselokin sujuisi, kun olisi varmistettu, että on muutakin yhteistä kuin kiima. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisena vanhana täti-ihmisenä sanoisin, että jos pystyy pitämään toisesta näpit irti kovinkin pitkään deittaillessa, saattaa olla että vetovoima loppuu kokonaan siinä vaiheessa kun niitä vauvoja hoidellaan ja arki painaa päälle.

Kyllä tosi rakkauteen kuuluu vahva fyysinen vetovoima, ja jos alusta alkaen ollaan tosissaan, ei myöskään tarvitse todistella toiselle omaa hyveellisyyttään pidättäytymällä, vaikka mieli tekisi.

Tosi rakkaus ei syty hetkessä. Tosielämässä tunteiden muuttuminen rakkaudeksi kestää paljon kauemmin kuin kolmet treffit. Hädin tuskin siinä ehtii edes ihastua, jos kolmesti vasta on tavattu. Tunteet eivät normaalilla ihmisellä syty nappia painamalla. 

No sitten voidaan puhua ihastuksesta. Jos kaksi aikuista ihmistä on voimakkaasti ihastunut toisiinsa ja haluaa toisiaan, mitä voitetaan sillä että pidättäydytään vastoin kummankin tahtoa?

- täti-ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan suostunut panemaan ennen kuin on vähintään yksi yö ihan vain nukuttu samassa sängyssä. Ei ole ollut ongelma fiksuille miehille. 

Haluatko jotenkin valottaa logiikkaa tuon periaatteen takana?

Olen eri, mutta samaa mieltä lainaamasi kanssa. Syynä on se, että haluan hyvää seksiä, en huonoa. Hyvä seksi mulle vaatii tottumista toisen fyysiseen läsnäoloon ja turvallista fiilistä. Ajattelen sen yhdessä nukutun yön vertauskuvallisesti laskeutumisena kuumaan kylpyyn: hitaammin on parempi kuin äkkinäisesti.

Toisekseen, jos tuo on miehelle ongelma, silloin hän ei ole minulle oikea, koska haluan että toiveitani kunnioitetaan ja seksistä halutaan tehdä myös minulle miellyttävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan suostunut panemaan ennen kuin on vähintään yksi yö ihan vain nukuttu samassa sängyssä. Ei ole ollut ongelma fiksuille miehille. 

Haluatko jotenkin valottaa logiikkaa tuon periaatteen takana?

Eikö se logiikka ole itsestäänselvyys? Minulle ainakin on.

t. eri