Onko autismin käsitteessä oikeastaan järkeä?

Tämä aitismihössötys on mennyt liian pitkälle. Varmasti, jos olisin nyt lapsi, olisin saanut vaikka millaisia diagnooseja ja minulta olisi viety mahdollisuus tähän normaaliin elämään mitä nyt olen saanut elää.

Vierailija kirjoitti:

Jos saisi valita, en olisi autisti.

Olisin halunnut elää normaalin elämän.

N67

Niin minäkin. Tähänkin saakka ollut vaikeaa.

M26

Vierailija kirjoitti:

Tämä aitismihössötys on mennyt liian pitkälle. Varmasti, jos olisin nyt lapsi, olisin saanut vaikka millaisia diagnooseja ja minulta olisi viety mahdollisuus tähän normaaliin elämään mitä nyt olen saanut elää.

 

Multa nimenomaan se, että en ole tiennyt miksi olen erilainen kuin muut, on vienyt mahdollisuuden elää normaalia elämää. Tälleen päälle nelikymppisenä kun vasta saa sen diagnoosin, niin on vähän myöhäistä alkaa rakentaa sitä normaalia elämää 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autismin käsite on auttanut diagnoosin saaneita läheisiäni ymmärtämään itseään ja pärjäämään paremmin elämässä yleensä ja erilaisten ihmisten kanssa.

Eli antanut heille vapaakortin olla epäkohteliaita. HUOH!

Mistäs sun oma vapaakortti olla epäkohtelias on tullut? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autisti, jonka tunnen on niin autisti, että hänelle ei ole apua diagnoosista. Ei hän ymmärrä olevansa autisti ja mitä se merkitsee.

Niin se ennen olikin, autistit eivät tästä maailmasta edes ymmärtäneet, en tiedä tajusivatko edes olevansa olemassa. Eivät puhuneet ja pääasiassa heijaisivat itseään 

 

Rainman on autisti. Kannattaa katsoa kyseinen elokuva, jos ei vielä tähän mennessä ole tullut katsottua. Aikoinaan kun tuo tuli teattereihin kehuivat lääkärit sitä, kuinka hyvin siinä kuvataan autistista henkilöä 

Hohhoijaa. Rainman on fiktiota. Harvat autistit ovat savanteja. Rainman on mies - naisten autismi oireilee usein eri tavalla.

Sun "lää

Itse tunnen vain Rainmanin kaltaisia autisteja. He tarvitsevat ympärivuorokautisen hoidon. Muut ovat lähinnä jotain nepsyjä, joista mitään vammaistukea ei kuuluisi maksaa.

Kaikki autistit on nepsyjä, se sun rainmankin. Kyllä mun asperger on ihan yhtä todellista autismia, vaikka onkin erilaista. Ja kun oon kuitenkin sen takia työkyvytön, niin en näe miksi tästä ei tulis mitään vammaistukea maksaa (ei niin, että saisin sellaista. Mutta on mulla näkymätön vamma, joka estää multa ns. normaalin elämän). 

Vierailija kirjoitti:

Kela maksaa artisteille vammaistukea, siksi monet vanhemmat haluavat lapselleen diagnoosin.. surullista sama juttu add

No ei varmaan kukaan halua lapselleen diagnoosia teoreettisen satasen takia 🙄. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä aitismihössötys on mennyt liian pitkälle. Varmasti, jos olisin nyt lapsi, olisin saanut vaikka millaisia diagnooseja ja minulta olisi viety mahdollisuus tähän normaaliin elämään mitä nyt olen saanut elää.

 

Mitä sulta puuttuisi diagnoosin myötä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autismiin en ole perehtynyt niin en tiedä siitä, mutta vastaavalla tavalla puhutaan esim. masennuksesta, vaikka ei ole olemassa sellaisia masennuksen oireita, jotka olisivat yhteisiä kaikille masentuneille.

No kyllähän on! Toivottomuuden ja jaksamattomuus, ei valoa tunnelin päässä!

 

Ei läheskään kaikilla masentuneilla ole jaksamattomuutta.

Väittäisin, että silloin ei edes ole kyse masennuksesta! 

Keskivaikean ja vaikean masennuksen luonteeseen juurikin kuuluu mm. tuo elämää haittaava jaksamattomuus.

 

Kyllähän masennus usein aiheuttaa jaksamattomuutta. Mutta se on vähän samanlainen juttu kuin rakastuminen ja unettomuus. Monilla ihmisillä on vastarakastuneina unettomuutta, mutta unettomuus on kuitenkin eri asia kuin rakkaus, ja on mahdollista olla hyvinkin rakastunut ilman että kärsii unettomuudesta.

Kyllä autismilla on tietyt minimikriteerit ja yksi niistä on sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuudet, jotka määritellään suhteessa muuhun väestöön.

Tällä vuosituhannella autismidiagnooseja ovat saaneet kuitenkin myös sellaiset ihmiset, jotka itse kokevat vuorovaikutuksen ongelmia, mutta joita ulkopuoliset eivät havaitse mitenkään poikkeavaksi.

Kyse ei siis ole siitä, että autismi olisi lisääntynyt väestössä, vaan että disgnoosikriteerejä on tulkittu eri tavoin ja toisinaan vain ihmisen omia ajatuksia kuunnellen. Autismi ei ole mikään musta tuntuu -juttu, vaan se määritellään suhteessa valtavirtaan.

Autismipiirteitä kuten ADHD-piirteitä taas on itse kullakin enemmän tai vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autismin käsite on auttanut diagnoosin saaneita läheisiäni ymmärtämään itseään ja pärjäämään paremmin elämässä yleensä ja erilaisten ihmisten kanssa.

Mutta onko tämä vain siksi, että nyt he kokevat olevansa diagnoosin kautta hyväksyttyjä? Se ei ole ainoa tapa auttaa pärjäämään ja on muutakin erilaisuutta, jota ei diagnosoida, ja niiden ominaisuuksien kanssa pitää pärjätä yksin. Minusta ap:n ajatus on mielenkiintoinen, ja autismia voisi luonnehtia ääriepäsosiaaliseksi. 

Ei, vaan se auttaa ymmärtämään itseä ja omia reaktiota. Se tieto omasta autismista on ihan elintärkeää (kirjaimellisesti, koska itsemurhat on todella yleisiä diagnosoimattomilla autisteilla), että olisi edes mahdollista saada hyvä elämä.

Ei mun autismi ainakaan ole ääriepäsosiaalista. 

Tarkoitin ääriepäsosiaalisuudella sitä, että käsittääkseni kasvonilmeiden lukeminen ja toisen tunteisiin reagoiminen spontaanisti on hankalaa. Toki tässä on sitä kirjoa, mutta olen luullut että autismin ongelmat ovat sosiaalisuudessa, kasvon ilmeiden lukemisessa, miellyttämisentarpeen puutteessa ja empatian ilmaisemisessa, vaikka ei olisikaan sisältä tunnekylmä. Tarkoitus ei ole loukata ketään!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä heillä nimenomaan on yhteisiä nimittäjiä. Tai ainakin ennen oli, nykyään diagnooseja jaellaan varmaan miten sattuu ja jotkut jopa opettelee vastaamaan oikein jotta saavat himoitsemansa as-statuksen?

Tuskin. Diagnoosia ei edes saa, ellei ilmene tukitarpeita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autismin käsite on auttanut diagnoosin saaneita läheisiäni ymmärtämään itseään ja pärjäämään paremmin elämässä yleensä ja erilaisten ihmisten kanssa.

Eli antanut heille vapaakortin olla epäkohteliaita. HUOH!

Mistäs sun oma vapaakortti olla epäkohtelias on tullut? 

Persoonallisuushäiriöstä aka luonneviasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä heillä nimenomaan on yhteisiä nimittäjiä. Tai ainakin ennen oli, nykyään diagnooseja jaellaan varmaan miten sattuu ja jotkut jopa opettelee vastaamaan oikein jotta saavat himoitsemansa as-statuksen?

Tuskin. Diagnoosia ei edes saa, ellei ilmene tukitarpeita. 

Toivottavasti näin on. Tuo on yksi yhteinen nimittäjä.

Vierailija kirjoitti:

Miten niin monilla nykyään voi olla autismi, minun lapsuudessa sitä ei ollut. Vaan autiistinen ihminen oli kuin vajaa-älyinen, silmät tapitti tyhjyyteen ja oli omissa maailmoissan. Eli mielentila oli mielen autiutta.

Nykyään tuntuu kuin jotkut melkein leuhkii autismilla ja sen avulla selitetään kaikki mielen asita.

Niin, nykyisin monella on diabetes, lättäjalat ja syövätkin ovat lisääntyneet.

Miksi kukaan nyt oikeasti ilman autismia sillä diagnosilla leuhkisi? Mutta jos leuhkisi, niin eiköhän se ole aika autismiin viittaavaa, koska ei ymmärretä ettei sellaista leuhkimista sosiaalisesti pidetä hyväksyttävänä? 

Autismi on ehkä ollut alidiagnostisoitu ja nyt sitten jopa 50 vuotiaat saavat diagnoosin, koska joskus 70- luvulla vain kaikkein vaikeimmat tapaukset diagnostisoitiin. 

Eiköhän kaikki selittele tautejaan ja vammojaan. Maratoonari vammojaan ja joku jolta lähtee vaikka olkapää sijoiltaan aina sitä ja miksei voi nostaa painavia asioita jne.

Älä ota oikeasti tuollaista henkilökohtaisesti, koska suurin osa on tuollaisia, aihe vaan vaihtuu.

Vierailija kirjoitti:

Tämä aitismihössötys on mennyt liian pitkälle. Varmasti, jos olisin nyt lapsi, olisin saanut vaikka millaisia diagnooseja ja minulta olisi viety mahdollisuus tähän normaaliin elämään mitä nyt olen saanut elää.

 

Miten mennyt liian pitkälle? Kuinka monta sataa autistia oikein tunnet?

Minun eräs lähisukulainen diagnostisoitiin ja jälkikäteen sitä miettii, ettei sitä ymmärtänyt aikaisemmin hänestä. Mutta nyt se näkyy kyllä kaikessa, kun ymmärtää katsoa. En sanoisi, että se on ollut hänelle helppoa, kun kaiken ymmärtää ja tulkitsee aina väärin. Mutta en ymmärrä mitä tarkoitat, että sinulta olisi mahdollisuus normaaliin elämään. Ei kukaan sellaista vie, jollet ole todella vakavasti autisti ja silloin se on vaan hyvä, että joku pitää huolta.

Ne vaikeudet ovat lopulta heidän itsensä aiheuttamia. Ihmissuhteet ei toimi ja kanssakäyminen on vaikeaa. Ei missään kysytä oletko vai et. Tarkoitus on lähinnä auttaa heitä ja löytää tukitoimia, ei kiusata sinua.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä autismilla on tietyt minimikriteerit ja yksi niistä on sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuudet, jotka määritellään suhteessa muuhun väestöön.

Tällä vuosituhannella autismidiagnooseja ovat saaneet kuitenkin myös sellaiset ihmiset, jotka itse kokevat vuorovaikutuksen ongelmia, mutta joita ulkopuoliset eivät havaitse mitenkään poikkeavaksi.

Kyse ei siis ole siitä, että autismi olisi lisääntynyt väestössä, vaan että disgnoosikriteerejä on tulkittu eri tavoin ja toisinaan vain ihmisen omia ajatuksia kuunnellen. Autismi ei ole mikään musta tuntuu -juttu, vaan se määritellään suhteessa valtavirtaan.

Autismipiirteitä kuten ADHD-piirteitä taas on itse kullakin enemmän tai vähemmän.

Niin, ketkä ulkopuoliset? Ei autisti ole mikään huonosti käyttäytyvä henkilö. Kyllä hän lähes aina osaa puhua ja oppii käytössäännöt, mutta voit olla varma, että lähiomaiset kyllä tietävät onko hän autisti vai ei.

Joskus juuri se mitä sinä kutsut käytöstapojen puutteeksi on juuri sitä autismia. Heitä jonkun vitsin ja toinen suuttuu. Sinusta hän on huumorintajuton moukka, jonka olisi pitänyt ymmärtää ettei siinä tilanteessa olisi pitänyt tehdä suurta tapausta asiasta ja todellisuus onkin toinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elon Musk, Steven Spielberg ja Bill Gates ovat autisteja.

Kaksi rikkainta miestä ja viihdebisneksen ykkösukko? Mitenhän on muka diagnosoitu?

Oletko koskaan kuullut Muskin puhuvan? Jos hän ei ole autisti, niin kuka sitten oikein on? Suosittelen kuuntelemaan muutaman haastattelun sillä silmällä, että etsit autismin piirteitä ja luulen, että sinäkin osaisit diagnostisoida.

Minusta kohteliaisuus on opittua, ellei ole todella vakavasti autistinen. Esim Topi on oppinut käytöstavat ja ymmärtää järjellä tunteita. Moni "normaali" taas on töykeä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saisi valita, en olisi autisti.

Olisin halunnut elää normaalin elämän.

N67

Niin minäkin. Tähänkin saakka ollut vaikeaa.

M26

Minä myös. Diagnoosin sain vasta 48v. Ei elämä helpottunut mutta selkeytyi.

N50

Mulla on asperger/ADHD diagnoosi ja mua vituttaa tää "kirjaimellinen robotti" - stereotypia. Minä ja monet muutkin ovat tietoisesti päättäneet tulkita asiat kirjaimellisesti, koska muuten me oltais ihan vitunmoisia skitsoja kun tulkittais ihan kaikesta mahdollisesta jotain taka-ajatuksia ja koko maailman salaliittoa meitä vastaan.