Onko autismin käsitteessä oikeastaan järkeä?
Kun aina puhutaan, että autisteja on erilaisia eikä kaikilla autisteilla ole samoja ominaisuuksia. Uskon kyllä tämän, koska itsekin tunsin varsin hyvin erään autistin, jota en kyllä ikinä olisi autistiksi arvannut. Vaan kun hän diagnoosin oli saanut, niin pakko se oli uskoa.
Olenkin miettinyt, onko mitään järkeä edes puhua autisteista, jos heillä ei ole mitään varsinaista yhteistä nimittäjää. Miksi yleensä niputetaan yhteen kaikki nuo ihmiset ja käytetään heistä samaa sanaa. Sehän on vain leimaavaa ja aiheuttaa vääriä olettamuksia, kun ihmiset luulevat yhden autistin olevan samanlainen kuin toinen autisti.
Kommentit (80)
Autistit tulkitsevat luontaisesti asiat kirjaimellisesti. Siinä yksi yhdistävä tekijä. Toinen on vaikeudet sosiaalisissa suhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Kyllä yhteisiä piirteitä löytyy paljonkin. Katso diagnostiset kriteerit.
Katsoin diagnostiset kriteerit, mutta en löytänyt niistä oikein mitään mikä vaikuttaisi sopivan tuntemaani autistiin. Jos hänellä joitakin tuollaisia vaikeuksia on, niin eivät kyllä yhtään näy päällepäin.
Ei vaikeuksien tarvitse näkyä päällepäin.
Ei tarvitsekaan, mutta tämän tietäminen ei yhtään auta minua ymmärtämään, mitä se hänen autistisuutensa käytännössä tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismiin en ole perehtynyt niin en tiedä siitä, mutta vastaavalla tavalla puhutaan esim. masennuksesta, vaikka ei ole olemassa sellaisia masennuksen oireita, jotka olisivat yhteisiä kaikille masentuneille.
Tässä hämää se että eri tyyppisiä masennustiloja on olemassa, aivan kuten ahdistustiloja.
Mitä nämä eri masennustyypit ovat? Olisi mukava tietää, mitä tyyppiä oma masennukseni on.
Itselläni on estyneen piirteisenä reaktiivinen masennus erotusdiagnostiikalla eroteltu hoitojen alkuvaiheessa. Toinen tyypillinen on melankolinen masennus. Sitten on dystymia ja kausittainen masennus. Muita en nyt muista ulkoa.
Vierailija kirjoitti:
Autistit tulkitsevat luontaisesti asiat kirjaimellisesti. Siinä yksi yhdistävä tekijä. Toinen on vaikeudet sosiaalisissa suhteissa.
Eli sarkasmin ymmärryksen puute.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Kyllä yhteisiä piirteitä löytyy paljonkin. Katso diagnostiset kriteerit.
Diagnoosin voi saada, vaikka kaikki kriteerit eivät täyttyisi.
Eli feikkidiagnostiikkaa 🤦🏻
En nyt menisi laukomaan tällaista ilman neuropsykiatrian pätevyyksiä.
Käsite on hyvin laaja. Koska kaikilla voi olla sitä jossain määrin, joku tietty, ne eroavat radikaalisti toisistaan ja jollain tavalla ei ole sitä. Osa on ihan sosiaalisiakin.
Vierailija kirjoitti:
Autistit tulkitsevat luontaisesti asiat kirjaimellisesti. Siinä yksi yhdistävä tekijä. Toinen on vaikeudet sosiaalisissa suhteissa.
Tunnen yhden autismidiagnoosin saaneen, mutta ei hän minusta tulkitse asioita kirjaimellisesti. Vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa hänellä kyllä oli ainakin nuorena, mutta ei ehkä kuitenkaan normaalia enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Kyllä yhteisiä piirteitä löytyy paljonkin. Katso diagnostiset kriteerit.
Diagnoosin voi saada, vaikka kaikki kriteerit eivät täyttyisi.
Eli feikkidiagnostiikkaa 🤦🏻
En nyt menisi laukomaan tällaista ilman neuropsykiatrian pätevyyksiä.
Sori, mulle tuli ajatuskämmi tuossa. Totta kai on mahdollista saada diagnoosi jos joku tietty kynnysarvo ylittyy esimerkiksi 4/8 kriteeristä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autistit tulkitsevat luontaisesti asiat kirjaimellisesti. Siinä yksi yhdistävä tekijä. Toinen on vaikeudet sosiaalisissa suhteissa.
Eli sarkasmin ymmärryksen puute.
Kyllä jotkut autistit ymmärtävät sarkasmia oikein hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Kyllä yhteisiä piirteitä löytyy paljonkin. Katso diagnostiset kriteerit.
Diagnoosin voi saada, vaikka kaikki kriteerit eivät täyttyisi.
Eli feikkidiagnostiikkaa 🤦🏻
En nyt menisi laukomaan tällaista ilman neuropsykiatrian pätevyyksiä.
Sori, mulle tuli ajatuskämmi tuossa. Totta kai on mahdollista saada diagnoosi jos joku tietty kynnysarvo ylittyy esimerkiksi 4/8 kriteeristä.
Eli periaatteessa jos Matilla on ominaisuudet 1-4 ja Pekalla ominaisuudet 5-8, niin voivat saada aivan saman diagnoosin ilman että heillä on mitään yhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Autisti, jonka tunnen on niin autisti, että hänelle ei ole apua diagnoosista. Ei hän ymmärrä olevansa autisti ja mitä se merkitsee.
Niin se ennen olikin, autistit eivät tästä maailmasta edes ymmärtäneet, en tiedä tajusivatko edes olevansa olemassa. Eivät puhuneet ja pääasiassa heijaisivat itseään
Vierailija kirjoitti:
Autismiin en ole perehtynyt niin en tiedä siitä, mutta vastaavalla tavalla puhutaan esim. masennuksesta, vaikka ei ole olemassa sellaisia masennuksen oireita, jotka olisivat yhteisiä kaikille masentuneille.
Juuri tästä syystä olen lakannut käyttämästä omasta tunnetilastani sanaa masennus. Olen huomannut, ettei se auta ihmisiä ymmärtämään minua, koska heille sana masennus voi merkitä jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Kyllä yhteisiä piirteitä löytyy paljonkin. Katso diagnostiset kriteerit.
Diagnoosin voi saada, vaikka kaikki kriteerit eivät täyttyisi.
Eli feikkidiagnostiikkaa 🤦🏻
En nyt menisi laukomaan tällaista ilman neuropsykiatrian pätevyyksiä.
Sori, mulle tuli ajatuskämmi tuossa. Totta kai on mahdollista saada diagnoosi jos joku tietty kynnysarvo ylittyy esimerkiksi 4/8 kriteeristä.
Eli periaatteessa jos Matilla on ominaisuudet 1-4 ja Pekalla ominaisuudet 5-8, niin voivat saada aivan saman diagnoosin ilman että heillä on mitään yhteistä.
Riippuu diagnoosin yleisistä kriteereistä. Esimerkiksi itselleni kun nyt epäillään estynyttä persoonallisuushäiriötä on niiden käytös-, ajatus- ja tunnemallien ollut oltava vähintään varhaisaikuisuudesta lähtien osana minua.
Vierailija kirjoitti:
Autismiin en ole perehtynyt niin en tiedä siitä, mutta vastaavalla tavalla puhutaan esim. masennuksesta, vaikka ei ole olemassa sellaisia masennuksen oireita, jotka olisivat yhteisiä kaikille masentuneille.
No kyllähän on! Toivottomuuden ja jaksamattomuus, ei valoa tunnelin päässä!
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Kyllä yhteisiä piirteitä löytyy paljonkin. Katso diagnostiset kriteerit.
Katsoin diagnostiset kriteerit, mutta en löytänyt niistä oikein mitään mikä vaikuttaisi sopivan tuntemaani autistiin. Jos hänellä joitakin tuollaisia vaikeuksia on, niin eivät kyllä yhtään näy päällepäin.
Hän on kai oppinut maskaamaan.
No siis autismi = diagnostiset kriteerit. Eli siis autismi on yhtä kuin oireet, jotka on autismiksi nimetty. Se on psykiatrinen diagnoosi. Nykyään oirekriteerit ovat niin väljät, että niihin mahtuu paljon ihmisiä, mutta ongelma on, ettei niitä edes noudateta. Kun periaatteessa diagnoosi edellyttää sitä, että oireet pitäisi näkyä ulospäin eri ympäristöissä ja olla haitaksi, ja siinä korostuu juuri sosiaalisen kommunikaation haitta eikä subjektiivinen kokemus. Mutta itsekin monia joille dg on tehty vaikka he jopa itse sanovat ettei heillä ole sosiaalisen kommunikaation vaikeuksia tai muitakaan diagnoosi kriteereissä vaadittuja oireita. Niin eihän siinä ole järkeä silloin.
Itsellä on myös Asperger diagnoosi mutta se on perua ajalta jolloin asiaan liittyi vielä stigma eikä ollut muodikasta. Itsekään en ole mikään vaikein tapaus mutta oireet ovat silti niin rajoittavia että on todella vaikea samastua näihin Nuorgameihin, Cheyenbeihin, Eveliinoijin yms some ajan autisteihin jotka oikein mainostavat diagnoosiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismiin en ole perehtynyt niin en tiedä siitä, mutta vastaavalla tavalla puhutaan esim. masennuksesta, vaikka ei ole olemassa sellaisia masennuksen oireita, jotka olisivat yhteisiä kaikille masentuneille.
No kyllähän on! Toivottomuuden ja jaksamattomuus, ei valoa tunnelin päässä!
Ei läheskään kaikilla masentuneilla ole jaksamattomuutta.
Autismitietoisuuden lisääntyminen on oman perheemme kohdalla aiheuttanut sen, että lapsi on uudessa koulussaan alettu näkemään autistisempana kuin kukaan lääkäri on häntä nähnyt. On työlästä yrittää saada henkilökuntaa tajuamaan, että ovat väärässä tulkinnoissaan. Väärinkäsitys johtaa siis siihen, ettei apu kohdistu oikeaan.
Ei vaikeuksien tarvitse näkyä päällepäin.