Naiset - miten haluaisitte, että teitä pyydettäisiin treffeille?
Eli, kuvittele mielessäsi seuraavanlainen tilanne: Mies on kiinnostunut naisesta, mutta ei tiedä onko kiinnostus molemminpuolista. Miehellä ja naisella ei myöskään ole sellaista toistuvaa kanssakäymistä keskenään, että voisi luontevasti ajan kanssa tunnustella mahdollista kiinnostusta. Mies haluaisi tutustua naiseen paremmin, mutta kysyä asiaa mahdollisimman nätisti siten, että naisen on helppo kieltäytyä, jos kiinnostusta ei ole. Niin, että jäisi mahdollisimman vähän kiusaantuneisuutta henkilöiden välille, vaikka ainahan sitä jonkin verran jää.
Minkälainen repliikki tai palopuhe kuulostaisi sinusta mukavalta?
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Ei hemmetti että tulee stalkkerivibat aloituksesta. En halua että mua lähestyy yksikään random tyyppi "tunnustelemaan" haluanko treffeille. Olen sen verran vanhanaikainen että treffikumppanit löytyy puoltuttujen tms. jotain kautta joskus tavattujen joukosta tai sitten sokkotreffeinä jos kaverin mielestä meillä voisi olla yhteistä. Muuten kiitos ei.
Onneksi olen jo vanha kääkkä eikä pahemmin tarvi kuunnella äijien surkeita iskuyrityksiä.
Minulle ei tullut stalkkerivibat, koska aloittaja täsmensi myöhemmin ketjussa että tuntevat jo jonkin verran.
Rohkeasti vain lähestymään, jos olet tavannut kiinnostavalta tuntuvan ihmisen! Ei sellaisia nyt kuitenkaan vaivaksi asti tule vastaan, jos yhtään minkäänlaisia kriteerejä omaa tai tunnepuolen sopivanlaisuutta, kuten aiemmin kuvailtua "auraa". Minusta tuollaiseen "auraan" on ihan sallittuakin luottaa, koska eihän jonkin kolahtamisessa ole mitään väärää. Ihan perusteltua intuition käyttöä.
Mitä lähestymiseen tulee, niin kaikki asiallinen, hyväkäytöksinen, ennalta hieman mietitty aloite kävisi kyllä itselleni enkä pistäisi pahakseni. Jos jotakin vinkkiä voisi antaa, älä ainakaan päihteile ennen lähestymistä tai jos tupakoit, älä sauhuttele ennen lähestymistä. Siisteys on pelkkää plussaa!
Tavallaanhan tuo on ensivaikutelman antamista, vaikka olisikin ollut aiempaa kontaktointia, johon ei kuitenkaan ole liittynyt ns. tunnepuolen avaamista. Koukeroisia kuvioitahan tällaiset tilanteet on eikä yhtä oikeaa vastausta ole kenelläkään antaa. Ehkä lopetan siihen millä aloitinkin, eli ole rohkea. Se voi olla jo se seikka, mikä kallistaa vaakakupin puolellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hemmetti että tulee stalkkerivibat aloituksesta. En halua että mua lähestyy yksikään random tyyppi "tunnustelemaan" haluanko treffeille. Olen sen verran vanhanaikainen että treffikumppanit löytyy puoltuttujen tms. jotain kautta joskus tavattujen joukosta tai sitten sokkotreffeinä jos kaverin mielestä meillä voisi olla yhteistä. Muuten kiitos ei.
Onneksi olen jo vanha kääkkä eikä pahemmin tarvi kuunnella äijien surkeita iskuyrityksiä.
Minulle ei tullut stalkkerivibat, koska aloittaja täsmensi myöhemmin ketjussa että tuntevat jo jonkin verran.
Vastaan sivusta myös, että AP vaikuttaa hyvinkin asialliselta sekä harkitsevaiselta eikä mitenkään äkkiväärältä tapaukselta, joten en saanut millään tuosta avauksestaan stalkkerifiilistä enkä liioin muistakaan kirjoituksistaan. Toivotan isosti onnea ja menestystä miten ikinä aikookaan kiinnostuksen kohdettaan lähestyä! Rohkeutta peliin.
No hän voisi hankkia minulle vaikka banda konevehti rasian ja polvistua eteeni sen ojentamaan. Ja siinä lausua itse keksimänsä rakkausrunon upeudestani tai laulaa serenadin. Sitten kysyisi lähdenkö kahville.
Vierailija kirjoitti:
No hän voisi hankkia minulle vaikka banda konevehti rasian ja polvistua eteeni sen ojentamaan. Ja siinä lausua itse keksimänsä rakkausrunon upeudestani tai laulaa serenadin. Sitten kysyisi lähdenkö kahville.
Tuo ehdotus onnistui huvittamaan, koska sattumalta siinä oli sellaisia elementtejä jotka osuvat erittäin hyvin aloittajan taipumuksiin.
Toki ymmärrän, että tosielämässä tällaisen shown jälkeen 98% todennäköisyydellä minua pidettäisiin välteltävänä sekopäänä.
Jos olette tuttuja entuudestaan niin sanoisin kutakuinkin näin:
- hei, ja saa sanoa ihan vapaasti ei jos yhtään tuntuu siltä, en ota itseeni, mutta haluaisitko lähteä treffeille?
Ja mieti myös valmiiksi, miten reagoit hänen mahdollisiin vastauksiinsa, ettei tilanne mene hankalaksi
Kysymyksenä voi esittää haluaako mennä kahvilaan (kysymyksen esittäjä tarjoaa). Kieltäytymiseen on suhtauduttava hyväksyvästi ja näytettävä se sanomalla, että se on ok.
Kahvilaan pyytäminen on helpointa pyydettävälle. Helppo kieltäytyä. Julkinen paikka. Voi juoda vain kahvin (tai teen ja voi myös halutessaan syödä jotain). Esim. ravintolassa joutuu viipymään kauemmin ja ruoka on kalliimpaa. Kahvilassa voi viipyä vain lyhyen aikaa ja helppo poistua jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hän voisi hankkia minulle vaikka banda konevehti rasian ja polvistua eteeni sen ojentamaan. Ja siinä lausua itse keksimänsä rakkausrunon upeudestani tai laulaa serenadin. Sitten kysyisi lähdenkö kahville.
Tuo ehdotus onnistui huvittamaan, koska sattumalta siinä oli sellaisia elementtejä jotka osuvat erittäin hyvin aloittajan taipumuksiin.
Toki ymmärrän, että tosielämässä tällaisen shown jälkeen 98% todennäköisyydellä minua pidettäisiin välteltävänä sekopäänä.
Romanttisuus on vain ihanaa. Lähde liikkeelle sillä, mikä tuntuu luonnolliselta ja omimmalta. Se lisää itsevarmuutta, mikä yleisesti ottaen vetoaa ihmisiin ja mahdollisesti herättää/lisää kiinnostusta. Feikkaus loistaa ihan yhtä selvästi kuin aito itsevarmuus. Muista rentous ettei mene liian jäpittämiseksi. 😉 eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään. Naisilla on oikeus olla rauhassa miehiltä. Oikeus tehdä töitä, opiskella, käydä kaupassa, kuntoilla yms. ilman, että siihen tulee joku mies häiritsemään.
Fair enough. Pitäisi vain osata tunnistaa naiset jotka eivät halua tulla noteeratuiksi näissä merkeissä.
Lähesty itsesi ikäisiä ja saman bmi-luokan naisia, niin voi käydä vähän parempi tuuri. Harvempi nainen innostuu kenestäkään yli-ikäisestä ukosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Minulle sopiva kumppani ei ole sellainen joka kiinnostuu ulkonäön tai vielä epämääräisemmän auran perusteella.
Olisihan se romanttinen ajatus, että joku näkisi toisen ja rakastuisi sillä siunaamalla. Mutta valitettavasti ei kovin realistista. Tuolla tavoin lähestyvät taitavat olla paatuneita naistenmiehiä, joille kaikki terveyskeskuksesta kenkäkauppaan on vain samanlaisia paikkoja joista hakea seksiä.
Jos taas olisi joku oikeasti ihastunut mies (tai miksei nainenkin), joka kertoisi katselleensa minua jo useamman kerran eikä vain aiemmin ole uskaltanut tulla juttelemaan, niin olisihan se liikuttavaa. Mutta hän olisi jo ehtinyt rakentaa ulkonäön perusteella ihan oman mielikuvansa siitä millainen ihminen minä olen. Sellaisesta alkaneet ihmissuhteet ovat tuhoontuomittuja, kun toinen on rakastunut johonkin ihan muuhun kuin mitä toine
Just näin. Minuakin nuorempana joskus pyydettiin treffeille tms pelkän ulkonäön perusteella, enkä todellakaan suostunut. Mistä ihmeestä mies voisi tietää, pitääkö minusta, jos ei tunne lainkaan. Mieheni olikin sitten ensin kaveri, sitten vasta seurustelimme, ja nyt olemme olleet vuosia naimisissa.
Naiset eivät välttämättä ole ollenkaan imarreltuja ulkonäön kehumisesta. Sen sijaan se, että joku pitää minusta ihmisenä, on arvokkaampaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen varattu.
Se ei ole este vaan hidaste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Minulle sopiva kumppani ei ole sellainen joka kiinnostuu ulkonäön tai vielä epämääräisemmän auran perusteella.
Olisihan se romanttinen ajatus, että joku näkisi toisen ja rakastuisi sillä siunaamalla. Mutta valitettavasti ei kovin realistista. Tuolla tavoin lähestyvät taitavat olla paatuneita naistenmiehiä, joille kaikki terveyskeskuksesta kenkäkauppaan on vain samanlaisia paikkoja joista hakea seksiä.
Jos taas olisi joku oikeasti ihastunut mies (tai miksei nainenkin), joka kertoisi katselleensa minua jo useamman kerran eikä vain aiemmin ole uskaltanut tulla juttelemaan, niin olisihan se liikuttavaa. Mutta hän olisi jo ehtinyt rakentaa ulkonäön perusteella ihan oman mielikuvansa siitä millainen ihminen minä olen. Sellaisesta alkaneet ihmissuhteet ovat tuhoontuomittuja, kun toinen on rakastunut johonkin ihan muuhun kuin mitä toine
Just samaa mieltä! Olen ihan nätti ja naisellinen, mutta en ole ollenkaan sen luonteinen mitä minusta ulkonäön perusteella voisi olettaa. On siis lähes varmaa että jos joku minusta kiinnostuu pelkän ulkonäön perusteella, ei hän pidä minun luonteestani. Lisäksi itse arvostan ulkonäön hyvin matalalle tärkeysjärjestyksessä, joten mies jolle ulkonäkö olisi tarpeeksi kiinnostukseen, olisi jo siinäkin mielessä hyvin vääränlainen itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hän voisi hankkia minulle vaikka banda konevehti rasian ja polvistua eteeni sen ojentamaan. Ja siinä lausua itse keksimänsä rakkausrunon upeudestani tai laulaa serenadin. Sitten kysyisi lähdenkö kahville.
Tuo ehdotus onnistui huvittamaan, koska sattumalta siinä oli sellaisia elementtejä jotka osuvat erittäin hyvin aloittajan taipumuksiin.
Toki ymmärrän, että tosielämässä tällaisen shown jälkeen 98% todennäköisyydellä minua pidettäisiin välteltävänä sekopäänä.
Taisin rakastua aloittajaan. T: konevehtin ystävä nainen(kiltti)
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella olet kiinnostunut jostakusta, jonka kanssa et kuitenkaan juttele säännöllisesti? En ymmärrä tällaista kiinnostusta, siis pohjaako se pelkästään ulkonäölle, vai vain muutamalle vaihdetulle sanalle jossakin?
Kysymys ei ole minulle, mutta sivusta vastaan, että silmäpeli ja hymy naisen kanssa on ainakin minulle ehdoton edellytys.
En koskaan lähesty naista treffimielessä, jos minulla ei ole silmäpeliä ja jonkinlaista ihastumisen tunnetta ennen sitä.
Vierailija kirjoitti:
Jos olette tuttuja entuudestaan niin sanoisin kutakuinkin näin:
- hei, ja saa sanoa ihan vapaasti ei jos yhtään tuntuu siltä, en ota itseeni, mutta haluaisitko lähteä treffeille?
Ja mieti myös valmiiksi, miten reagoit hänen mahdollisiin vastauksiinsa, ettei tilanne mene hankalaksi
Tuossa on kyllä vähän sellaista sisältöä mitä ajattelinkin. Onko se kuitenkin vähän liian mateleva, sisäänleivottua tappiomielialaa jota monet saattaisivat pitää luotaantyöntävänä? Ehkä pienellä hiomisella siitä saisi omaan suuhuni käyvän.
Tuo vastauksiin reagoiminen pitäisi onnistua suht' helpostikin. Paitsi, jos sieltä tulisi joku tosi järkyttynyt tai vihamielinen vastaus. Silloin varmaan itsekin järkyttyisin, vaikka olevinaan olisin sellaiseenkin varautunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olette tuttuja entuudestaan niin sanoisin kutakuinkin näin:
- hei, ja saa sanoa ihan vapaasti ei jos yhtään tuntuu siltä, en ota itseeni, mutta haluaisitko lähteä treffeille?
Ja mieti myös valmiiksi, miten reagoit hänen mahdollisiin vastauksiinsa, ettei tilanne mene hankalaksi
Tuossa on kyllä vähän sellaista sisältöä mitä ajattelinkin. Onko se kuitenkin vähän liian mateleva, sisäänleivottua tappiomielialaa jota monet saattaisivat pitää luotaantyöntävänä? Ehkä pienellä hiomisella siitä saisi omaan suuhuni käyvän.
Tuo vastauksiin reagoiminen pitäisi onnistua suht' helpostikin. Paitsi, jos sieltä tulisi joku tosi järkyttynyt tai vihamielinen vastaus. Silloin varmaan itsekin järkyttyisin, vaikka olevinaan olisin sellaiseenkin varautunut.
Kuten itsekin totesit, ei kannata antaa minkäänlaista epävarmuutta huokuvaa tai alistunutta kuvaa itsestään - ei nainen halua matelijaa vaan miehen. Mikään edellä mainittu ei tee ketään viehättäväksi kenenkään silmissä. Terve itsevarmuus pitää näkyä olemuksessa sekä tavassa lähestyä tulisi näkyä se, että haluaa nimenomaan lähestyä syystä x sitä kyseistä henkilöä eikä vain jotain random tyyppiä. Keksi siis henkilöön x uppoava hyvä perustelu sille, miksi häntä lähestyt ja kerro se siinä lähestyessäsi. Annat fiksumman kuvan itsestäsi kuin pelkkää ulkonäköä hehkuttamalla tai muuten vain ketä tahansa lähestyvän oloisena. Tsemppiä tulevaan. Sivusta
"Heippa (naisen nimi), mitä kuuluu? Ai hyvää kuuluu, no ajattelin tulla nopeasti kysäisemään, että kiinnostaisiko lähteä kanssani (paikka, tapahtuma sekä ajankohta)? Ai kiinnostaa, hienoa! / Ai ei kiinnosta, hienoa kun sanoit suoraan, ei ongelmaa ja hyvää päivänjatkoa!"
Tärkeintä on antaa toiselle mahdollisuus kieltäytyä, ei pidä olla painostava vaan tehdä tilanteesta mahdollisimman kevyen oloinen ja sellainen, että paikalta pääsee nopeasti liukenemaan, jos vastaus on kieltävä. Näin ei "tuhlaa" toisen aikaa ja pääsee itsekin työstämään tappiotaan muualle kuin toisen silmien eteen, mikäli sellaiselle tarvetta on. Myös aiemmin ehdotettu oman puhelinnumeron lapulle kirjoittaminen ja sen ojentaminen jättää pallon vastaanottavalle osapuolelle, joten sitäkään ei tarvitsisi sen enempää murehtia, kun sieltä joko tulisi yhteydenotto tai sitten sitä ei tulisi. Peli olisi sillä selvä. Mikä olisi itsellesi se sopivin tulokulma lähestyä tilannetta?
Vierailija kirjoitti:
"Heippa (naisen nimi), mitä kuuluu? Ai hyvää kuuluu, no ajattelin tulla nopeasti kysäisemään, että kiinnostaisiko lähteä kanssani (paikka, tapahtuma sekä ajankohta)? Ai kiinnostaa, hienoa! / Ai ei kiinnosta, hienoa kun sanoit suoraan, ei ongelmaa ja hyvää päivänjatkoa!"
Tärkeintä on antaa toiselle mahdollisuus kieltäytyä, ei pidä olla painostava vaan tehdä tilanteesta mahdollisimman kevyen oloinen ja sellainen, että paikalta pääsee nopeasti liukenemaan, jos vastaus on kieltävä. Näin ei "tuhlaa" toisen aikaa ja pääsee itsekin työstämään tappiotaan muualle kuin toisen silmien eteen, mikäli sellaiselle tarvetta on. Myös aiemmin ehdotettu oman puhelinnumeron lapulle kirjoittaminen ja sen ojentaminen jättää pallon vastaanottavalle osapuolelle, joten sitäkään ei tarvitsisi sen enempää murehtia, kun sieltä joko tulisi yhteydenotto tai sitten sitä ei tulisi. Peli olisi sillä selvä. Mikä olisi itsellesi se sopivin tulokulma lähestyä
Ketjuun on tullut paljon hyviä vastauksia. Pidän myös niitä vastauksia hyvinä, missä naiset kertovat, etteivät lainkaan haluaisi tulla lähestytyiksi. Onhan sekin huomioitava asia.
Minulle järjestyksessä tärkeimmät asiat olisivat seuraavat:
1. Saada todellinen vastaus, eikä maksimoida myönteisen vastauksen todennäköisyyttä. En haluaisi raahata treffeille henkilöä, joka ei kehdannut kieltäytyä kutsusta.
2. Mahdollisen kielteisen vastauksen jälkeenkin kanssakäyminen kyseisen henkilön kanssa olisi niin mutkatonta kuin mahdollista.
3. Samalla kun yrittää toteuttaa kohtia 1 ja 2 ei tulisi tarpeettomasti torpedoitua yritystä ylenpalttisella matelulla.
Ketjuun tulleiden vastausten perusteella sanoisin, että parasta olisi melko ytimekkäästi ja suoraan kysyä asiaa. Olen vähän kahden vaiheilla sen suhteen kannattaako sanaa "treffit" mainita. Tuntuu, että se hivenen korottaa panoksia tilanteessa joka on muutenkin jo herkkä.
Amalgaamina kaikesta edellämainitusta kysyisin asiaa seuraavalla tavalla:
"Hei Anni! Vaikutat tosi kivalta tyypiltä Olisi mukavaa, jos voisimme tutustua paremmin. Lähtisitkö kanssani treffeille, vaikkapa kävelylle ja kahvilaan?"
Muiden tavoitteiden täyttyminen olisi sitten kiinni lähinnä äänenpainoista ym. sanattomasta viestinnästä. Pitäisi osata vaikuttaa sellaiselta, etten murene tai suutu mahdollisesta kielteisestä vastauksesta. En kyllä murene tai suutukaan, joten ehkä se tulisi selväksi ihan luontaisesta käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olette tuttuja entuudestaan niin sanoisin kutakuinkin näin:
- hei, ja saa sanoa ihan vapaasti ei jos yhtään tuntuu siltä, en ota itseeni, mutta haluaisitko lähteä treffeille?
Ja mieti myös valmiiksi, miten reagoit hänen mahdollisiin vastauksiinsa, ettei tilanne mene hankalaksi
Tuossa on kyllä vähän sellaista sisältöä mitä ajattelinkin. Onko se kuitenkin vähän liian mateleva, sisäänleivottua tappiomielialaa jota monet saattaisivat pitää luotaantyöntävänä? Ehkä pienellä hiomisella siitä saisi omaan suuhuni käyvän.
Tuo vastauksiin reagoiminen pitäisi onnistua suht' helpostikin. Paitsi, jos sieltä tulisi joku tosi järkyttynyt tai vihamielinen vastaus. Silloin varmaan itsekin järkyttyisin, vaikka olevinaan olisin sellaiseenkin varautunut.
En usko että sinun tarvitsee pelätä järkyttynyttä tai vihamielistä vastausta, koska tunnette jo jollakin tasolla ja mietit lähestymistä myös hänen näkökulmastaan. Tuskin siis tulet mitään niin tökeröä tekemään, että se saisi aikaan negatiivisen reaktion. Ja jos tiedät hänen persoonaansa jo vähän ja miten hän yleensä käyttäytyy, on epätodennäköistä että tuossa tilanteessa asia muuttuisi.
Ei hemmetti että tulee stalkkerivibat aloituksesta. En halua että mua lähestyy yksikään random tyyppi "tunnustelemaan" haluanko treffeille. Olen sen verran vanhanaikainen että treffikumppanit löytyy puoltuttujen tms. jotain kautta joskus tavattujen joukosta tai sitten sokkotreffeinä jos kaverin mielestä meillä voisi olla yhteistä. Muuten kiitos ei.
Onneksi olen jo vanha kääkkä eikä pahemmin tarvi kuunnella äijien surkeita iskuyrityksiä.