Naiset - miten haluaisitte, että teitä pyydettäisiin treffeille?

Miksi mun pitäisi kuvitella asioita joita ei tule koskaan tapahtumaan? Enkä edes halua, että mua pyydetään treffeille koska kukaan ei ole aidosti minusta kiinnostunut, tuo on ollut vain kiusaamisen välikappale. 😄

Vierailija kirjoitti:

Näin kaksi viikkoa sitten Helsingissä kadulla tilanteen, jossa mies seurasi ensin kahta naista kadulla ja sitten kiihdytti heidän rinnalleen ja pyysi suoraan toista naista treffeille sanoen jotenkin niin, että hei, nimeni on se ja se ja näin sinut juuri äsken ja mielestäni olet todella kaunis, haluaisitko lähteä kanssani treffeille. Ja tämä nainen oli todella otettu, mielestäni vaihtoivat instaa tai numeroita kävelin siitä ohi niin en tiedä mitä tapahtui. Mutta oli todella kiva fiilis nähdä tuollaista :)

Ai no minusta olisi inhottavaa lähteä treffeille miehen kanssa, josta en tiedä yhtään mitään ja joka ei tiedä minusta yhtään mitään. En lähtisi treffeille, joiden ainoa peruste on "kauneus". 

Ihan perinteinen 'lähdetkö kahville vaikka perjantaina' toimii täälläkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella vaikea sanoa näiden tietojen pohjalta. Vaikuttaa paljon se millaista kanssakäymistä miehellä on ollut naisen kanssa aiemmin. Ehkä sen voisin yleisenä ohjeena sanoa että asiallisuudella pääsee jo pitkälle. Itse pidän myös rehellisyydestä, eli kertoo ihan suoraan olevansa kiinnostunut ja miksi ja haluavansa tutustua paremmin.

Tätä kannatan.

Hei, olen kiinnostunut sinusta, lähtisitkö kanssani teelle/kahville/?

Tehdä selväksi kiinnostus. Tosin olen ujon sorttinen joten on melko todennäköistä että pelästyisin ja arkuuttani antaisin pakit.

En kirjoittanut sitä aloitukseen kovin selvästi, mutta ajatukseni oli, että mies ja nainen vähän jo tuntevat toisiaan. Vaikuttaisiko se sinun pelästymiseesi? Minusta se on jo liian rohkeaa toimintaa täysin tuntematonta lähestyä näissä merke

Olen eri mutta jos he jo vähän tuntevat toisiaan niin silloin kysyisin mukaan johonkin sellaiseen, josta se toinen on puhunut/on kiinnostunut. 

Kuule ap mee ja kysy vaan rohkeasti! Minä kysyin viime keväänä yhtä miestä muistaakseni kahville tai lenkille ihan suoraan viestillä. Hän vastasi todella kohteliaasti olevansa varattu :D mutta en kadu mitään kun olisi jäänyt muuten kaihertamaan :) kyllä sitä elämässä pitää vaan uskaltaa, me eletään vaan kerran!

Vierailija kirjoitti:

Kuule ap mee ja kysy vaan rohkeasti! Minä kysyin viime keväänä yhtä miestä muistaakseni kahville tai lenkille ihan suoraan viestillä. Hän vastasi todella kohteliaasti olevansa varattu :D mutta en kadu mitään kun olisi jäänyt muuten kaihertamaan :) kyllä sitä elämässä pitää vaan uskaltaa, me eletään vaan kerran!

Hienoa rohkeutta sinulta! En minä omasta puolestani niin hirveän huolissani olisikaan. Kuten joku tuossa aiemmin kirjoitti, niin saahan siinä itsestään olla ylpeä, että uskalsi edes kysyä. Toki tuntuuhan se ensireaktiona pahalta saada pakit, eihän sille mitään voi.

Keskustelun pointti oli pääasiassa se, että miten tällaisen lähestymisyrityksen voisi tehdä niin, ettei se tunnu naisesta inhottavalta, vaikka mies ei sillä kertaa olisikaan kiinnostava vonkale.

Useimmat vastaajat kertoivat ihan rehdin ja suoran kysymyksen olevan toivottava lähestymistapa. Käy järkeen!

Muutamat kertoivat, että ei sellaista tapaa olekaan, joka tuntuisi edes neutraalilta, saati positiiviselta. Kaipa sekin on riski joka on hyväksyttävä, jos mitään haluaa saada. Olisi kyllä kiva kuulla heiltäkin, että mikä olisi se vähiten pahaa mieltä aiheuttava lähestymisyritys. Toki, ehkä heilläkin oli se käsitys, että kyse on täysin tuntemattoman ihmisen lähestymisestä. Vaikka siltä osin kirjoitinkin aloituksen huonosti, niin omissa mielikuvissani tarkoitin sellaisten puolituttujen välistä kanssakäymistä. Eihän täysin toisilleen tuntemattomien ihmisten tapauksessa olisi väliä, vaikka heidän kesken jäisikin kiusaantunut tunnelma pakkien seurauksena.

Itse tykkään, että jos kysytään treffeille, niin olisi heti selvää, että kyseessä on treffit. Muuten voi lopulta syntyä tilanne, jossa molemmat miettii, että hitto, onkohan nää nyt treffit vai ei. Esim. näin: "Sun kanssa on aina mukava jutella ja olis kiva tutustua paremmin. Haluaisitko lähteä treffeille, vaikka kahville tai kävelylle?"

Vierailija kirjoitti:

Itse tykkään, että jos kysytään treffeille, niin olisi heti selvää, että kyseessä on treffit. Muuten voi lopulta syntyä tilanne, jossa molemmat miettii, että hitto, onkohan nää nyt treffit vai ei. Esim. näin: "Sun kanssa on aina mukava jutella ja olis kiva tutustua paremmin. Haluaisitko lähteä treffeille, vaikka kahville tai kävelylle?"

Olet kyllä oikeassa, että olisi ikävä joutua pohtimaan asiaa. Toisaalta, jos kyse on kahdesta vain etäisesti toisensa tuntevasta ihmisestä, niin ei kai se "ensitapaaminen" niin hirveästi eroa, oli kyse treffeistä tai muusta kahdenkeskisestä ajanvietosta. Siinähän joka tapauksessa molemmat vasta tunnustelee, että olisiko se toinen osapuoli kiinnostava tapailukumppani. 

Mutta joo, onhan se yksinkertaisempaa, jos se on molemmille selvää, että kyse on treffeistä.

🤓

Vierailija kirjoitti:

Jonkin aktiviteetin kepeä ehdottaminen, tyyliin:

Hei mua kiinnostaisi käydä kokeilemassa boulderointia, lähetkö mukaan kiipeileen joku päivä?

Muuten joo, mutta noin tulkinnanvaraisen kutsun saaja ei välttämättä uskalla tai osaa lukea sitä treffikutsuksi. Sitten siinä käy niin, että jos uskaltaa niin se ei olekaan treffikutsu (sitten vasta onkin kiusallisia hetkiä tiedossa) ja jos ei osaa (ja kieltäytyy koska kyseinen aktiviteetti ei kiinnosta yhtään) niin samalla antaakin tietämättään pakit kiinnostuneelle ihmiselle..

Näissä kun mokaa pari kertaa niin alkaa arvostaa ihan selkeää puhetta.

En haluaisi tuossa tilanteessa, että mies pyytää minua treffeille. Aloituksessa kuvataan, ettei toistuvaa kanssakäymistä ole, eikä tilanteita missä mies pääsisi tutustumaan. Eli mikä on edes hänen perusteensa treffipyynnölle? 

Tarttuisi töissä rintoihini kiinni takaapäin painautuen kiihottavasti. Paras olla vielä esimies asemassa niin homma on selvä.

t. K-kaupan työntekijä

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi tuossa tilanteessa, että mies pyytää minua treffeille. Aloituksessa kuvataan, ettei toistuvaa kanssakäymistä ole, eikä tilanteita missä mies pääsisi tutustumaan. Eli mikä on edes hänen perusteensa treffipyynnölle? 

Peruste olisi halu tutustua toiseen ihmiseen. Välillä se kiinnostus syntyy melko vähäisenkin tuntemisen perusteella. Jotkut ihmiset säteilevät ympärilleen sellaista auraa, että tuohon ihmiseen olisi kiva tutustua. Koskee varmaankin sekä miehiä että naisia.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää, miksi mies on juuri minuun iskenyt silmänsä. Kerro se. Onko se ulkonäkö, joku luonteenpiirre, muu, mikä?

Ja sitten sano, että haluaisit viedä minut vaikka kaljalle/kahville/yhteiseen kiinnostuksen kohteeseen joku ilta. Ja sano, että ymmärrät jos olen kiireinen, mutta halusit kuitenkin kysyä. Ja jos vastaus on ei tai emmätiedä, juttelisit vielä niitä näitä hetken verran, jotta jännitys lientyy, ja näkisin ettet saa raivokohtausta, ja sitten jättäisit minut rauhaan ihan kokonaan ja etsisit jonkun muun.

Ja ota huomioon, että moni mies suuttuu torjunnasta, joten nainen on oppinut kiertelemään eikä uskalla välttämättä sanoa suoraan ettei kiinnosta, joten mikä tahansa muu kuin ehdoton, iloinen kyllä tarkoittaa että ei.

kyllä tässä esimerkissä ollaan aika varovaisia puolin ja toisin. miksei vain voi kysyä ytimrkkäästi, että lähdetkö? kyllä ihan tunteella vastaisin joko kyllä tai ei. kemiaa joko on tai ei ainakin ratkaisemaan sen kysymyksen, että voisiko joskus kehittyä jotain fyysistä. minä en haluaisi noin paljon selittelevää b-miestä. 

Vierailija kirjoitti:

Tarttuisi töissä rintoihini kiinni takaapäin painautuen kiihottavasti. Paras olla vielä esimies asemassa niin homma on selvä.

t. K-kaupan työntekijä

Olenkin ymmärtänyt, että homoseksuaalisilla miehillä riiustelu on vähän ronskimpaa touhua.

Vierailija kirjoitti:

Näin kaksi viikkoa sitten Helsingissä kadulla tilanteen, jossa mies seurasi ensin kahta naista kadulla ja sitten kiihdytti heidän rinnalleen ja pyysi suoraan toista naista treffeille sanoen jotenkin niin, että hei, nimeni on se ja se ja näin sinut juuri äsken ja mielestäni olet todella kaunis, haluaisitko lähteä kanssani treffeille. Ja tämä nainen oli todella otettu, mielestäni vaihtoivat instaa tai numeroita kävelin siitä ohi niin en tiedä mitä tapahtui. Mutta oli todella kiva fiilis nähdä tuollaista :)

creep vibes

Ei mitään merkitystä. Jos tykkään itsekin vastapuolesta, lähden vaikka murahduksesta. Jos en tykkää, en lähde millään maailman konstilla.

Kysy suoraan haluaako lähteä treffeille johonkin. Itse en ole koskaan käynyt treffeillä tai en mielestäni sillä ensin on tutustuttu ja käyty vaan syömässä. Olisi kiva kuulla sana:treffit. Tosin enää ei kiinnosta miehet eli en lähtisi kenenkään kanssa mihinkään. Olisin kuitenkin otettu jos joku suoraan kysyisi. 

Jos olet kivannäköinen, sopivasti treenattu, komeilla kasvonpiirteillä siunattu ja sellainen myskiltä tuoksuva alfa, niin ihan sama miten pyydät. Nainen lähtee kanssasi, vaikka kysyisit häntä mukaan heittelemään pennin kolikkoa lähimmäksi seinää. Mutta jos taas olet iskävatsainen, löysänaamainen, hieman halitoosilta haiskahtava keltahammas, niin vaikka kysyisit naiselta ranskaksi, punaisia ruusuja hänelle ojentaen, että lähdetkö kanssani Pariisiin illalliselle yksityiskoneella, minun piikkiini, niin vastaus on että "emmä tiäksä pääse, ko mul on just taloyhtiön saunavuoro." Vaikket siis edes ehtinyt erittelemään, että mitä päivää olisit ehdottanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi tuossa tilanteessa, että mies pyytää minua treffeille. Aloituksessa kuvataan, ettei toistuvaa kanssakäymistä ole, eikä tilanteita missä mies pääsisi tutustumaan. Eli mikä on edes hänen perusteensa treffipyynnölle? 

Peruste olisi halu tutustua toiseen ihmiseen. Välillä se kiinnostus syntyy melko vähäisenkin tuntemisen perusteella. Jotkut ihmiset säteilevät ympärilleen sellaista auraa, että tuohon ihmiseen olisi kiva tutustua. Koskee varmaankin sekä miehiä että naisia.

Kyllä, mutta kun en itse ole tuollainen ihminen, että kiinnostuisin tutustumaan toiseen käytännössä nollatiedoilla, en myöskään koe sitä mukavaksi toiselta osapuolelta. Eikö parinmuodostuksessa kuitenkin ole ideana hakea itselleen sopivaa kumppania? Minulle sopiva kumppani ei ole sellainen joka kiinnostuu ulkonäön tai vielä epämääräisemmän auran perusteella.