Olette / olet valinnut abortin. Miten kävi suhteen abortoidun isään? Syntyikö ehkä suhde ja halusitte uuden lapsen abortoidun 'tilalle'... t

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitsin abortin kun tulin raskaaksi 42-vuotiaana. Meillä oli kolme lasta joista nuorin 10. Olin jo vuosia ollut takaisin työelämässä ja rakentanut uraa. Mietimme asiaa todella pitkään ja päätimme yhdessä että emme halua enää lapsia. Ehkäisy oli käytössä mutta petti. Jos olisin jollain keinolla voinut siirtää sen raskauden jollekin toiselle, lasta toivovalle, naiselle, olisin sen tehnyt ilomielin. Mutta sehän ei ollut mahdollista.

En ollut asiasta iloinen mutta päätös oli varma. Tästä on nyt jo 15 vuotta aikaa. Ei ole kaduttanut. 

 

Ihan hirveetä. En todellakaan voi ymmärtää tällaista. Enttententten, tuon lapsen haluan ja tätä en. 

 

Ei ole enttententten vaan nimenomaan hankitaan vain ne lapset, jotka halutaan. Ehkäisyn pettämisenkö pitäisi muutta

Tuolla pariskunnalla on jo kolme lasta. Pikkulapsiaika on todella raskasta. Kannattaa hankkia lapset pienellä ikäerolla, niin menee siinä samassa. 

Olimme seurustelleet muutaman kuukauden kun tulin ehkäisystä huolimatta raskaaksi. Raskaus keskeytettiin ja olemme miehen kanssa edelleen yhdessä 17 vuotta myöhemmin. Lapsia ei ole kumpikaan vieläkään halunnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein abortin viikolla 20 sikiön kivuliaan ja viimeistään pian syntymän jälkeen tappavan geenivian vuoksi. Tulin uudestaan raskaaksi pari kuukautta myöhemmin. Syntynyt lapsi on jo aikuinen ja maailman rakkain. Ilman keskeytystä en olisi saanut tätä ihanaa lasta.

Mistä tiesit kivuliaisuuden? Mikä geenivika on sellainen, jonka tappavuus tiedetään varmasti? 

Aiheutti luiden katkeilun palasiksi jo kohdussa, oli siis jo satoja murtumia/luun katkeamisia viikolla 19, vaikka lapsi oli iskuilta suojassa kohdussa. Näin itsekin asian selvästi ruudulta, ei epäilystäkään kuolettavuudesta, joka tuossa tilanteessa on vain armollista. Luuletko, että noilla viikoilla tehdään abortteja mitättömien syiden takia?

Ja valvira sen myöntää käytännössä aina. Joten se siitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein abortin viikolla 20 sikiön kivuliaan ja viimeistään pian syntymän jälkeen tappavan geenivian vuoksi. Tulin uudestaan raskaaksi pari kuukautta myöhemmin. Syntynyt lapsi on jo aikuinen ja maailman rakkain. Ilman keskeytystä en olisi saanut tätä ihanaa lasta.

Mistä tiesit kivuliaisuuden? Mikä geenivika on sellainen, jonka tappavuus tiedetään varmasti? 

Aiheutti luiden katkeilun palasiksi jo kohdussa, oli siis jo satoja murtumia/luun katkeamisia viikolla 19, vaikka lapsi oli iskuilta suojassa kohdussa. Näin itsekin asian selvästi ruudulta, ei epäilystäkään kuolettavuudesta, joka tuossa tilanteessa on vain armollista. Luuletko, että noilla viikoilla tehdään abortteja mitättömien syiden takia?

En tarkoittanut arvostella vaan halusin tietää. Kyllä noilla viikoilla tehdään abortteja esim. Down syndrooman takia. Minulle se on käsittämätön syy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein abortin viikolla 20 sikiön kivuliaan ja viimeistään pian syntymän jälkeen tappavan geenivian vuoksi. Tulin uudestaan raskaaksi pari kuukautta myöhemmin. Syntynyt lapsi on jo aikuinen ja maailman rakkain. Ilman keskeytystä en olisi saanut tätä ihanaa lasta.

Mistä tiesit kivuliaisuuden? Mikä geenivika on sellainen, jonka tappavuus tiedetään varmasti? 

Aiheutti luiden katkeilun palasiksi jo kohdussa, oli siis jo satoja murtumia/luun katkeamisia viikolla 19, vaikka lapsi oli iskuilta suojassa kohdussa. Näin itsekin asian selvästi ruudulta, ei epäilystäkään kuolettavuudesta, joka tuossa tilanteessa on vain armollista. Luuletko, että noilla viikoilla tehdään abortteja mitättömien syiden takia?

Laissa on lueteltu syyt joissa esim "huomattava rasite" ja siitä ei valvira ala vääntämään kenenkään kanssa. En tiedä yhtään ainutta tapausta, ettei valvira tuota keskeytyslupaa myöntäisi. Käytännössä kaikki saa sen luvan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitsin abortin kun tulin raskaaksi 42-vuotiaana. Meillä oli kolme lasta joista nuorin 10. Olin jo vuosia ollut takaisin työelämässä ja rakentanut uraa. Mietimme asiaa todella pitkään ja päätimme yhdessä että emme halua enää lapsia. Ehkäisy oli käytössä mutta petti. Jos olisin jollain keinolla voinut siirtää sen raskauden jollekin toiselle, lasta toivovalle, naiselle, olisin sen tehnyt ilomielin. Mutta sehän ei ollut mahdollista.

En ollut asiasta iloinen mutta päätös oli varma. Tästä on nyt jo 15 vuotta aikaa. Ei ole kaduttanut. 

 

Ihan hirveetä. En todellakaan voi ymmärtää tällaista. Enttententten, tuon lapsen haluan ja tätä en. 

 

Ei ole enttententten vaan nimenomaan hankitaan vain ne lapset, jotk

Me näemme seksin tarkoituksen nykyihmiselle aivan eri tavoin. Kun ihminen haluaa ehkäistä, oletan ihmisen loogisesti edelleenkin olevan sitä mieltä, ettei halua lasta, vaikka se ehkäisy pettäisikin. Abortin seurauksena lopputulema on aivan sama kuin, jos ehkäisy ei olisi pettänyt mahdollisten lasten suhteen. Ihmisillehän ei toivottu raskaus on aina rankka paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitsin abortin kun tulin raskaaksi 42-vuotiaana. Meillä oli kolme lasta joista nuorin 10. Olin jo vuosia ollut takaisin työelämässä ja rakentanut uraa. Mietimme asiaa todella pitkään ja päätimme yhdessä että emme halua enää lapsia. Ehkäisy oli käytössä mutta petti. Jos olisin jollain keinolla voinut siirtää sen raskauden jollekin toiselle, lasta toivovalle, naiselle, olisin sen tehnyt ilomielin. Mutta sehän ei ollut mahdollista.

En ollut asiasta iloinen mutta päätös oli varma. Tästä on nyt jo 15 vuotta aikaa. Ei ole kaduttanut. 

 

Ihan hirveetä. En todellakaan voi ymmärtää tällaista. Enttententten, tuon lapsen haluan ja tätä en. 

 

Mitä ihmettä? "Haluaa kolme lasta, ei halua neljää lasta" on todella selkeä päätös. Täysin järkeenkäypää, ettei ihminen halua loputtomiin lapsia vaan jossakin kohtaa päättää, että on aika lopettaa.

Vierailija kirjoitti:

Molemmilla kerroilla lapsen isä alkoi väittämään, että lapsi on vaikeasti vammainen ja hoidan sitten yksin lapsen, kun on pyörätuolissa. 

En osaa sanoa. Kuvio oli sairas. Suhde oli sairas. Ensimmäisestä abortista on 15 vuotta aikaa. Silti tuntuu pisto sydämessä, kun ajattelen asiaa. 

Olisin ehkä halunnut useamman lapsen. Pitkään ajattelin, että uusi lapsi voisi olla nk. korjaava kokemus. Kun kaikki on turvallista, suunnitelmallista ja vakaata. Koskaan en sellaista saa enää kokea. Ehkä saan lapsenlapsia. Voin olla niiden elämässä paljon läsnä.

Vierailija kirjoitti:

Olen herkästi raskaaksi tulevaa sorttia ja kun ehkäisystä huolimatta menin tekemään neljättä aborttia, laitatin klipsit samalla kertaa. Aviomieheni oli jokaisesta abortista ja lopulta klipseistä kanssani samaa mieltä. 

Seuraava raskaus olisi edelleen johtanut aborttiin, sekä puolisoni vasektomiaan, mutta mulle laitetun klipsit riittivät pitämään raskaudet loitolla. En ole koskaan halunnut lapsia, joten niitä ei myös olla tehty.

Onni on samanmielinen puoliso. 

Vähän harhaan johtavaa matikkaa taas. Neljä lasta olet onnistunut tekemään ja tappamaan. Onneksi sentään opit neljännestä kerrasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein abortin viikolla 20 sikiön kivuliaan ja viimeistään pian syntymän jälkeen tappavan geenivian vuoksi. Tulin uudestaan raskaaksi pari kuukautta myöhemmin. Syntynyt lapsi on jo aikuinen ja maailman rakkain. Ilman keskeytystä en olisi saanut tätä ihanaa lasta.

Mistä tiesit kivuliaisuuden? Mikä geenivika on sellainen, jonka tappavuus tiedetään varmasti? 

Aiheutti luiden katkeilun palasiksi jo kohdussa, oli siis jo satoja murtumia/luun katkeamisia viikolla 19, vaikka lapsi oli iskuilta suojassa kohdussa. Näin itsekin asian selvästi ruudulta, ei epäilystäkään kuolettavuudesta, joka tuossa tilanteessa on vain armollista. Luuletko, että noilla viikoilla tehdään abortteja mitättömien syiden takia?

En tarkoittanut arvostella vaan hal

Kukaan ei pakota sinua abortoimaan down-syndroomaista sikiötä.

Tarkoituksesi oli nimenomaan etsiä syy tuomita minut, kun kysyit tarkennusta, sillä sinulle minun tapaustani vähäisempi syy abortointiin olisi johtanut siihen, että tuomitset minut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olimme kihloissa ja avoliitossa, kun ei toivottu raskaus alkoi. Muutama kuukausi keskeytyksen jälkeen menimme naimisiin. Emme kaivanneet lasta eikä meillä ollut varaakaan, ei omaa asuntoa. Siinä sitten töitä paiskittiin ja saatiin lopulta hyvä koti ja lapsikin siihen, kun olimme 41-vuotiaita.

Lapsi ei vaadi omaa asuntoa. 

Lasta harkitsevat ihmiset kuitenkin saattavat haluta oman asunnon ennen lapsen hankkimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein abortin viikolla 20 sikiön kivuliaan ja viimeistään pian syntymän jälkeen tappavan geenivian vuoksi. Tulin uudestaan raskaaksi pari kuukautta myöhemmin. Syntynyt lapsi on jo aikuinen ja maailman rakkain. Ilman keskeytystä en olisi saanut tätä ihanaa lasta.

Mistä tiesit kivuliaisuuden? Mikä geenivika on sellainen, jonka tappavuus tiedetään varmasti? 

Aiheutti luiden katkeilun palasiksi jo kohdussa, oli siis jo satoja murtumia/luun katkeamisia viikolla 19, vaikka lapsi oli iskuilta suojassa kohdussa. Näin itsekin asian selvästi ruudulta, ei epäilystäkään kuolettavuudesta, joka tuossa tilanteessa on vain armollista. Luuletko, että noilla viikoilla tehdään abortteja mitättömien syiden takia?

 

Kyllä noillakin v

Mene opiskelemaan tuota asiaa hieman tarkemmin. Aborttia ei noilla viikoilla enää saa ilman painavaa syytä.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä näitä ei just nyt mut vuoden päästä joo- ihmisiä.

Mulle sattui vahinko, abortoin. Kävin sen jälkeen sterilisaatiossa, ei ole tullut lapsia enkä ole kenenkään kanssa suhteessa.

Ap jos mies ei halua lapsia nyt kanssasi, ei hän halua niitä myöhemminkään.

Nainen ei voi koskaan olla varma, että hän tulee uudelleen raskaaksi. Hedelmällisyysongelmat ovat nykyään arkipäivää ja myös miesten osalta se on ongelma, jota tutkijat ihmettelevät.  Lapsi, jotajoku nainen juuri nyt odottaa, VOI olla viimeinen, jonka hän saa.

Olen teettänyt abortin 12. viikolla hyvin nuorena.  Päätös oli yhteinen, nuori mies ei halunnut vielä isäksi kun kaikki tulevaisuuden suunnitelmat mm. opiskelemaan lähtö oli edessä.

Missään tapauksessa en itsekään olisi ollut valmis siihen vastuuseen mitä lapsi olisi tuonut.  En ollut läheskään aikuinen sillä tasolla.  Yhdessä olimme vielä vuoden sen jälkeen. Kumpikin tiesi että ainoa oikea ratkaisu.

Myöhemmin, 38-vuotiaana aloin odottaa "vahinkolasta" jota isänsä ei halunnut ja vaati aborttia johon en suostunut.  Erosimme ja kasvatin hienon upean tytön yksin.  Tyttö syntyi kuukautta ennen 39. syntymäpäivääni.

Siinä iässä oli elämä jo vakiintunut. Opiskelut takana ja vakituinen hyvä työpaikka hamkittu.  Aivan toiset olosuhteet kasvattaa lapsi yksin kuin silloin  parikymentä vuotta aikaisemmin.  Sillä tuskimpa vaan se silloinen seurustelu olisi kestänyt kuitenkaan. Oltiin liian nuoria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä näitä ei just nyt mut vuoden päästä joo- ihmisiä.

Mulle sattui vahinko, abortoin. Kävin sen jälkeen sterilisaatiossa, ei ole tullut lapsia enkä ole kenenkään kanssa suhteessa.

Ap jos mies ei halua lapsia nyt kanssasi, ei hän halua niitä myöhemminkään.

 

Nainen ei voi koskaan olla varma, että hän tulee uudelleen raskaaksi. Hedelmällisyysongelmat ovat nykyään arkipäivää ja myös miesten osalta se on ongelma, jota tutkijat ihmettelevät.  Lapsi, jotajoku nainen juuri nyt odottaa, VOI olla viimeinen, jonka hän saa.

Niin, pidätkö muita niin tyhminä, etteivät he tajua tätä? Elämä on muutenkin epävarmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihtoehdot abortoin tai pidän lapsen. Niin sanotaan ja se tarkoittaa että kohdussa on tosiaan lapsi. 

 Ihan näin se ei kuitenkaan ole, hyvällä tuurilla sikiötä kasvaa lapsi, raskaus voi keskeytyä myös luonnollisesti. 

Hyvällä tuurilla sikiöstä kasvaa lapsi?

Älähän viitsi nyt. Pääsääntöisesti käy noin, ellei joku poikkeus tapahdu luonnostaan tai lasta tapeta

Ohis

Olen kuullut, että 20 tai 30 % raskauksista päättyy keskenmenoon. Siis lapsi olisi tervetullut, mutta jotakin menee vikaan odotusaikana. Tuo luku vaikuttaa suurelta. Naisten n hyvä pitää se mielessä silloin, kun harkitsevat aborttia, sillä ihmiselämän alku on hauras.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihtoehdot abortoin tai pidän lapsen. Niin sanotaan ja se tarkoittaa että kohdussa on tosiaan lapsi. 

 Ihan näin se ei kuitenkaan ole, hyvällä tuurilla sikiötä kasvaa lapsi, raskaus voi keskeytyä myös luonnollisesti. 

Hyvällä tuurilla sikiöstä kasvaa lapsi?

Älähän viitsi nyt. Pääsääntöisesti käy noin, ellei joku poikkeus tapahdu luonnostaan tai lasta tapeta

Ohis

 

Olen kuullut, että 20 tai 30 % raskauksista päättyy keskenmenoon. Siis lapsi olisi tervetullut, mutta jotakin menee vikaan odotusaikana. Tuo luku vaikuttaa suurelta. Naisten n hyvä pitää se mielessä silloin, kun harkitsevat aborttia, sillä ihmiselämän alku on hauras.

 

Niin raskaus saattaa mennä kesken itsestään, jolloin ei tarvitse tehdä aborttia. Varma on kuitenkin varmaa ja siksi varma keskeytys (abortti), eikä sormet ristissä keskenmenon toivominen.

Vierailija kirjoitti:

minä valitsin abortin, ja kun tulin sairaalasta kotiin, oli mies pakannut tavarani, ja vei minut samantien äitini luokse. en hänestä ole kuullut mitään tapauksen jälkeen. kadun päätöstäni edelleen. 29 vuotta kulunut tapauksesta. enää en tarvitse terapiaa, enkä lääkkeitä, mutta siltikin on aika tyhjää tämä elämä. en ymmärtänyt silloin aikoinaan, että abortti saattaa vaikeuttaa tulevia raskauksia. en ole koskaan saanut lapsia, ja nyt kun ikääkin alkaa olla, on niin kovin yksinäistä. kaikki suhteet päättyivät, kun selvisi, etten voi saada lapsia. yksi hätiköity päätös parikymppisenä, ja koko loppuelämä harakoille. miettikää tarkkaan näitä päätöksiä, älkääkä salatko niitä puolisoiltanne.

Tämä ei varmaankaan loduta sinua, mutta voisit ehkä etsiä leskimiestä, jolla on pieniä lapsia. En tiedä tarkkaa ikääsi, mutta monet suomalaismiehet "aikuistuvat" tai sisi haluavat vakiintua aika myöhään nykyaikana. Miehellä voi 45-vuotiaana olla alaikouluikäinen lapsi. Törmäsin tähän ilmiöön, kun lasteni muutettua kotoa aloin etsiä miesystävää. Ajattele asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Noin tasan vuosi sitten tein abortin. Mies osittain painosti asiassa ja itse tein lopullisen päätöksen. Tiesin, että en pysty lasta yksin kasvattamaan vaan tarvitsen toisen aikuisen tuen. Mies ilmoitti, että hän ei lasta halua, hän ei minua tule tukemaan jos pidän ja meidän suhde on siinä jos näin päätän tehdä. Asuttiin omissa talouksissa ja olisin lapsen halunnut, mutta en yksinkertaisesti pystynyt kun tiedän omat rajani ja rajoitteeni. 

Erottiin elokuussa ja nyt mies itkee kun haluaisi lapsen ja perheen ja vain minun kanssa. Olen hänelle sanonut, että alle vuosi sitten oli mahdollisuus ja itse sen pilasi. En tule ikinä hänelle mitään jälkeläisiä jättämään. Hän saa ne hankkia jonkun muun kanssa ja en tule hänen kanssaan koskaan palaamaan yhteen. Hänen käytöksensä suhteen aikana kokonaisuudessaan sai aikaan niin suuren vihan, että en siitä palaudu.

olen luultavasti jäämässä lapsettomaksi, ikää jo 33 ja viimeisin mah

Laita ukko estolle ja älä puhu mitään ikinä hänen kanssaan, ei sinun tarvitse. Toivon, että saisit tässä elämässä mitä haluat, ei ole ikinä liian myöhäistä. Mukavaa joulunalusaikaa sinulle!

Tästä ketjusta nyt näkyy, että abortteja tekevät myös ja ehkä myös eniten parisuhteessa olevat ihmiset, joista useimmat ovat myös ehkäisseet, mutta ehkäisy on pettänyt. Aivan toinen skenaario kuin mitä jotkut (uskovaiset ja naisia halveksivat miehet) yrittävät viljellä.