Olette / olet valinnut abortin. Miten kävi suhteen abortoidun isään? Syntyikö ehkä suhde ja halusitte uuden lapsen abortoidun 'tilalle'... t
Olette / olet valinnut abortin. Miten kävi suhteen abortoidun isään? Syntyikö ehkä suhde ja halusitte uuden lapsen abortoidun 'tilalle'... tilalle ei voi koskaan saada 'uutta' lasta... päädyittekö ehkä jopa avioliittoon? Teitkö ehkä abortin miehen tietämättä tai vastoin tämän tahtoa? Mitä sitten tapahtui - vai ei mitään? Entä omat fiiliksesi?
Kommentit (77)
En ole koskaan halunnut lapsia.
Olin 21 vuotias. Pillerit petti. Huomasin hyvin varhain olevani raskaana, oksensin käytännössä kokoajan. Tein abortin. Peruin hääpaikan, muutin pois ja jatkoin elämääni. Vahinkoraskaus sai tajuamaan että olen aivan väärän ihmisen kanssa aivan väärässä suunnassa. Jälkirytäköissä lopetin hormonaalisen ehkäisyn käytön kokonaan.
Nykyään olen 39 ja oikein onnellisesti naimisissa velamiehen kanssa ja kiitollinen tuosta nuoruuden abortista. Se vahvisti minuuttani ja selkeytti sitä mitä en halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein abortin viikolla 20 sikiön kivuliaan ja viimeistään pian syntymän jälkeen tappavan geenivian vuoksi. Tulin uudestaan raskaaksi pari kuukautta myöhemmin. Syntynyt lapsi on jo aikuinen ja maailman rakkain. Ilman keskeytystä en olisi saanut tätä ihanaa lasta.
Mistä tiesit kivuliaisuuden? Mikä geenivika on sellainen, jonka tappavuus tiedetään varmasti?
Aiheutti luiden katkeilun palasiksi jo kohdussa, oli siis jo satoja murtumia/luun katkeamisia viikolla 19, vaikka lapsi oli iskuilta suojassa kohdussa. Näin itsekin asian selvästi ruudulta, ei epäilystäkään kuolettavuudesta, joka tuossa tilanteessa on vain armollista. Luuletko, että noilla viikoilla tehdään abortteja mitättömien syiden takia?
Molemmilla kerroilla lapsen isä alkoi väittämään, että lapsi on vaikeasti vammainen ja hoidan sitten yksin lapsen, kun on pyörätuolissa.
En osaa sanoa. Kuvio oli sairas. Suhde oli sairas. Ensimmäisestä abortista on 15 vuotta aikaa. Silti tuntuu pisto sydämessä, kun ajattelen asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein abortin viikolla 20 sikiön kivuliaan ja viimeistään pian syntymän jälkeen tappavan geenivian vuoksi. Tulin uudestaan raskaaksi pari kuukautta myöhemmin. Syntynyt lapsi on jo aikuinen ja maailman rakkain. Ilman keskeytystä en olisi saanut tätä ihanaa lasta.
Mistä tiesit kivuliaisuuden? Mikä geenivika on sellainen, jonka tappavuus tiedetään varmasti?
Minulla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta muistan tämän eräästä tv-sarjasta. Siinä sikiöllä oli geenivirhe joka aiheutti sen että kaikki luut olivat hyvin hauraita ja herkkiä katkeamaan. Sikiöllä katkeili luita jo kohdussa mikä tietysi aiheutti kipua ja olisi aiheuttanut koko ajan enemmän kipua kun hermosto olisi kehittnyt enemmän. Jos lapsi olisi jollain ihmeellä syntynyt elävänä niin olisi
Tätä tauti on useampaa alatyyppiä, vain lievimpien muotojen kantajat elävät aikuisuuteen.
minä valitsin abortin, ja kun tulin sairaalasta kotiin, oli mies pakannut tavarani, ja vei minut samantien äitini luokse. en hänestä ole kuullut mitään tapauksen jälkeen. kadun päätöstäni edelleen. 29 vuotta kulunut tapauksesta. enää en tarvitse terapiaa, enkä lääkkeitä, mutta siltikin on aika tyhjää tämä elämä. en ymmärtänyt silloin aikoinaan, että abortti saattaa vaikeuttaa tulevia raskauksia. en ole koskaan saanut lapsia, ja nyt kun ikääkin alkaa olla, on niin kovin yksinäistä. kaikki suhteet päättyivät, kun selvisi, etten voi saada lapsia. yksi hätiköity päätös parikymppisenä, ja koko loppuelämä harakoille. miettikää tarkkaan näitä päätöksiä, älkääkä salatko niitä puolisoiltanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein abortin viikolla 20 sikiön kivuliaan ja viimeistään pian syntymän jälkeen tappavan geenivian vuoksi. Tulin uudestaan raskaaksi pari kuukautta myöhemmin. Syntynyt lapsi on jo aikuinen ja maailman rakkain. Ilman keskeytystä en olisi saanut tätä ihanaa lasta.
Mistä tiesit kivuliaisuuden? Mikä geenivika on sellainen, jonka tappavuus tiedetään varmasti?
Aiheutti luiden katkeilun palasiksi jo kohdussa, oli siis jo satoja murtumia/luun katkeamisia viikolla 19, vaikka lapsi oli iskuilta suojassa kohdussa. Näin itsekin asian selvästi ruudulta, ei epäilystäkään kuolettavuudesta, joka tuossa tilanteessa on vain armollista. Luuletko, että noilla viikoilla tehdään abortteja mitättömien syiden takia?
Kyllä noillakin viikoilla tehdään mitättömien syiden takia
Vierailija kirjoitti:
Molemmilla kerroilla lapsen isä alkoi väittämään, että lapsi on vaikeasti vammainen ja hoidan sitten yksin lapsen, kun on pyörätuolissa.
En osaa sanoa. Kuvio oli sairas. Suhde oli sairas. Ensimmäisestä abortista on 15 vuotta aikaa. Silti tuntuu pisto sydämessä, kun ajattelen asiaa.
Meillä on ihan hyvät välit miehen kanssa. Ei olla tekemisissä. En vihaa häntä. Ajattelen vain, että oltiin niin sekaisin molemmat. Ei mitään tasapainoa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitsin abortin kun tulin raskaaksi 42-vuotiaana. Meillä oli kolme lasta joista nuorin 10. Olin jo vuosia ollut takaisin työelämässä ja rakentanut uraa. Mietimme asiaa todella pitkään ja päätimme yhdessä että emme halua enää lapsia. Ehkäisy oli käytössä mutta petti. Jos olisin jollain keinolla voinut siirtää sen raskauden jollekin toiselle, lasta toivovalle, naiselle, olisin sen tehnyt ilomielin. Mutta sehän ei ollut mahdollista.
En ollut asiasta iloinen mutta päätös oli varma. Tästä on nyt jo 15 vuotta aikaa. Ei ole kaduttanut.
Ihan hirveetä. En todellakaan voi ymmärtää tällaista. Enttententten, tuon lapsen haluan ja tätä en.
Ei ole enttententten vaan nimenomaan hankitaan vain ne lapset, jotka halutaan. Ehkäisyn pettämisenkö pitäisi muuttaa ihmisen mieli. Oletko itse tällainen tuuliviiri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehdot abortoin tai pidän lapsen. Niin sanotaan ja se tarkoittaa että kohdussa on tosiaan lapsi.
Ihan näin se ei kuitenkaan ole, hyvällä tuurilla sikiötä kasvaa lapsi, raskaus voi keskeytyä myös luonnollisesti.
Hyvällä tuurilla sikiöstä kasvaa lapsi?
Älähän viitsi nyt. Pääsääntöisesti käy noin, ellei joku poikkeus tapahdu luonnostaan tai lasta tapeta
Ohis
Noin 10-15% raskauksista päättyy keskenmenoon ensimmäisen 12 viikon aikana. Vielä suurempi osa menee kesken jo ennen kuin nainen edes tietää olevansa raskaana. Eli kyllä, siinä tarvitaan tuuria että sikiöstä kehittyy lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein abortin viikolla 20 sikiön kivuliaan ja viimeistään pian syntymän jälkeen tappavan geenivian vuoksi. Tulin uudestaan raskaaksi pari kuukautta myöhemmin. Syntynyt lapsi on jo aikuinen ja maailman rakkain. Ilman keskeytystä en olisi saanut tätä ihanaa lasta.
Mistä tiesit kivuliaisuuden? Mikä geenivika on sellainen, jonka tappavuus tiedetään varmasti?
Aiheutti luiden katkeilun palasiksi jo kohdussa, oli siis jo satoja murtumia/luun katkeamisia viikolla 19, vaikka lapsi oli iskuilta suojassa kohdussa. Näin itsekin asian selvästi ruudulta, ei epäilystäkään kuolettavuudesta, joka tuossa tilanteessa on vain armollista. Luuletko, että noilla viikoilla tehdään abortteja mitättömien syiden takia?
"Valviran luvalla raskauden voi keskeyttää 1220 raskausviikoilla, kun hakemuksen perusteeksi esitetään yksi tai useampia laissa säädetyistä keskeyttämisperusteista. Näitä perusteita ovat seuraavat: lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat hakijalle hänen elämänolojensa vuoksi huomattava rasitus, raskaus on alkanut seksuaalirikoksen seurauksena, äidin tai isän sairaus rajoittaa vakavasti heidän kykyään hoitaa lasta tai jos hakija on raskauden alkaessa alle 17-vuotias, täyttänyt 40 vuotta tai synnyttänyt neljä lasta. Jos perusteena on todettu sikiövaurio tai epämuodostuma, voi raskauden keskeyttää Valviran luvalla raskausviikkoon 24 asti."
Luvan saa käytännössä aina. Näin on useampi gynekologi kertonut.
Ero tuli. AP:lla sairas ajatuksenjuoksu.
Harkitsin aborttia kun paljastui, että mies olikin valehdellut minulle. Tein virheen ja kysyin asiasta häneltä, ja hän manipuloi minut pitämään lapsen. Lapsi elää nyt helvetissä sitten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein abortin viikolla 20 sikiön kivuliaan ja viimeistään pian syntymän jälkeen tappavan geenivian vuoksi. Tulin uudestaan raskaaksi pari kuukautta myöhemmin. Syntynyt lapsi on jo aikuinen ja maailman rakkain. Ilman keskeytystä en olisi saanut tätä ihanaa lasta.
Mistä tiesit kivuliaisuuden? Mikä geenivika on sellainen, jonka tappavuus tiedetään varmasti?
Aiheutti luiden katkeilun palasiksi jo kohdussa, oli siis jo satoja murtumia/luun katkeamisia viikolla 19, vaikka lapsi oli iskuilta suojassa kohdussa. Näin itsekin asian selvästi ruudulta, ei epäilystäkään kuolettavuudesta, joka tuossa tilanteessa on vain armollista. Luuletko, että noilla viikoilla tehdään abortteja mitättömien syiden takia?
Kyllä noillakin v
Ei tehdä, koska siihen tarvitaan lupa Valviralta.
Vierailija kirjoitti:
Olimme kihloissa ja avoliitossa, kun ei toivottu raskaus alkoi. Muutama kuukausi keskeytyksen jälkeen menimme naimisiin. Emme kaivanneet lasta eikä meillä ollut varaakaan, ei omaa asuntoa. Siinä sitten töitä paiskittiin ja saatiin lopulta hyvä koti ja lapsikin siihen, kun olimme 41-vuotiaita.
Lapsi ei vaadi omaa asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitsin abortin kun tulin raskaaksi 42-vuotiaana. Meillä oli kolme lasta joista nuorin 10. Olin jo vuosia ollut takaisin työelämässä ja rakentanut uraa. Mietimme asiaa todella pitkään ja päätimme yhdessä että emme halua enää lapsia. Ehkäisy oli käytössä mutta petti. Jos olisin jollain keinolla voinut siirtää sen raskauden jollekin toiselle, lasta toivovalle, naiselle, olisin sen tehnyt ilomielin. Mutta sehän ei ollut mahdollista.
En ollut asiasta iloinen mutta päätös oli varma. Tästä on nyt jo 15 vuotta aikaa. Ei ole kaduttanut.
Ihan hirveetä. En todellakaan voi ymmärtää tällaista. Enttententten, tuon lapsen haluan ja tätä en.
Ei ole enttententten vaan nimenomaan hankitaan vain ne lapset, jotka halutaan. Ehkäisyn pettämisenkö pitäisi muutta
En ole tuuliviiri. Olen täysin tietoinen aikuisena vastuullisena ihmisenä siitä, mihin seksi voi johtaa ja yhtäkään lasta en tappaisi, jos sellainen saisi alkunsa. Vastenmielinen ajatuskin nyt kun katsoo muita omia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein abortin viikolla 20 sikiön kivuliaan ja viimeistään pian syntymän jälkeen tappavan geenivian vuoksi. Tulin uudestaan raskaaksi pari kuukautta myöhemmin. Syntynyt lapsi on jo aikuinen ja maailman rakkain. Ilman keskeytystä en olisi saanut tätä ihanaa lasta.
Mistä tiesit kivuliaisuuden? Mikä geenivika on sellainen, jonka tappavuus tiedetään varmasti?
Aiheutti luiden katkeilun palasiksi jo kohdussa, oli siis jo satoja murtumia/luun katkeamisia viikolla 19, vaikka lapsi oli iskuilta suojassa kohdussa. Näin itsekin asian selvästi ruudulta, ei epäilystäkään kuolettavuudesta, joka tuossa tilanteessa on vain armollista. Luuletko, että noilla viikoilla tehdään abortteja mitättömien syiden takia?
Kyllä noillakin v
Laissa lukee, mitkä ovat ne syyt, jotka sallivat keskeytyksen. Olet ilmeisesti näitä, joiden mielestä esim. kehitysvamma yhdistettynä sydänvikaan on vielä mitätön syy ja jokaisen, jolla on pieninkin elinmahdollisuus tulee saada syntyä? Sinulla ei taida olla mitään ymmärrystä, kuinka vaikeaa ja traumaattista on joutua tehdä päätös haluamansa lapsen elämästä/kuolemasta. Vielä kauheampaa tosin olisi, jos todella vaikeasti vammaista lasta ei saisi vapauttaa elämästä ennen jo ennen syntymää ennen kuin kivut alkavat vaan olisi pakko viedä raskaus loppuun asti, oli se sitten jo naisen henkeäkin uhkaava loppuvaiheen keskenmeno tai täysiaikainen synnytys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehdot abortoin tai pidän lapsen. Niin sanotaan ja se tarkoittaa että kohdussa on tosiaan lapsi.
Ihan näin se ei kuitenkaan ole, hyvällä tuurilla sikiötä kasvaa lapsi, raskaus voi keskeytyä myös luonnollisesti.
Hyvällä tuurilla sikiöstä kasvaa lapsi?
Älähän viitsi nyt. Pääsääntöisesti käy noin, ellei joku poikkeus tapahdu luonnostaan tai lasta tapeta
Ohis
Noin 10-15% raskauksista päättyy keskenmenoon ensimmäisen 12 viikon aikana. Vielä suurempi osa menee kesken jo ennen kuin nainen edes tietää olevansa raskaana. Eli kyllä, siinä tarvitaan tuuria että sikiöstä kehittyy lapsi.
SIKIÖSTÄ kehittyy kylläkin lapsi pääsääntöisesti.
Mutta vaikka keskenmenoja tapahtuu, myös jo alkiosta kehittyy pääsääntöisesti lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitsin abortin kun tulin raskaaksi 42-vuotiaana. Meillä oli kolme lasta joista nuorin 10. Olin jo vuosia ollut takaisin työelämässä ja rakentanut uraa. Mietimme asiaa todella pitkään ja päätimme yhdessä että emme halua enää lapsia. Ehkäisy oli käytössä mutta petti. Jos olisin jollain keinolla voinut siirtää sen raskauden jollekin toiselle, lasta toivovalle, naiselle, olisin sen tehnyt ilomielin. Mutta sehän ei ollut mahdollista.
En ollut asiasta iloinen mutta päätös oli varma. Tästä on nyt jo 15 vuotta aikaa. Ei ole kaduttanut.
Ihan hirveetä. En todellakaan voi ymmärtää tällaista. Enttententten, tuon lapsen haluan ja tätä en.
Ei ole enttententten vaan nimenomaan hankitaan vain ne lapset, jotka halutaan. Ehkäisyn pettämisenkö pitäisi muutta
Sekin perimmäinen tarkoitushan on lisääntyminen, ja ehkäisyllä EHKÄISTÄÄN raskautta. Joten kyllä, ehkäisyn pettämisen pitäisi muuttaa asia.
Hyvällä tuurilla sikiöstä kasvaa lapsi?
Älähän viitsi nyt. Pääsääntöisesti käy noin, ellei joku poikkeus tapahdu luonnostaan tai lasta tapeta
Ohis