#MAALISmasujen keskiviikko#
Kommentit (43)
Lääkärinla takana, ei siellä nyt oikeestaan hullua hurskaammaks päässy taas tulemaan, mut sainpahan lähetteen ä-polille (taas) kokoarvioon, synnytystapa-arvioon ja tarjonnan tarkistukseen..hahahaa, näytin kai tarpeeks surkeelta kun sanoin että pelottaa jos se ei mahdukaan ulos..ja tohtori ei mukamas löytäny päätä, tai no, ehkä löys mut ei ollu ihan varma..ei ollu ainaka alhaalla.
Pissa; puhdas
Turvotukset; +/-
Liike ++
Sf; 38!!!!!! JÄRKYTTÄVÄÄ!!!
Ja mikä pahinta, painoa on tullu kahessa vkossa +2150g/vko..yli 2 KILOA VIIKOSSA!! Luoja varjelkoon..toivottavasti se EI ole kaikki Puksussa..itku. Täytyy varmaan alkaa elää porkkanoilla :(
Sitte kohdunsuu oli " kiinteesti pehmee" :) se ruksi on tossa välissä..ja pituutta 2cm - eli tästä päätellen mä en synnytä ikinä.
Noh, soitin ä-polille ja sain sitte ajan ens maanantaille 8.30..siellähän se sitte selviää mikä on homman nimi.
Ai että mua suorastaan kyrsii..paino nousee vaikka yritän liikkua sun muuta..mikää ei auta. Synnytys ei oo näillä näkymin lähelläkään..siis ei todellakaan..vatsa kasvaa niin ettei oo tottakaan. Itku.
Tappertti..surkeena
Hei kaikille !
Silloin alussa tuli kirjoiteltua tänne tiuhemmin, kun olin sairaslomalla sen rajun pahoinvoinnin takia mutta sitten se jotenkin jäi... laiskuutta? Olen kyllä käynyt silloin tällöin lukemassa pinoja.
Ensiksikin kaikille jo vauvansa saaneille hurjasti onnea !!!! Luin tuossa viime viikolta myös ikävämpiä uutisia.... voimia ja lämmin osanotto !
Minulla nyt siis menossa rv 36+5 ja laskettu aika on siirtynyt 16.3 alkuperäinen oli tuo 12.3. Oksentaminen jatkui jouluun asti ja sen jälkeen on ollut vähän helpompaa. Mukaan on tullut näitä muita vaivoja :) Töihin sain palattua marraskuussa.
Ensimmäinenhän minulla leikattiin perätilan takia ja tämä toinenkin oli perätilassa aina viikkoon 34 asti, jolloin yhtäkkiä kääntyi ja SE TEKI KIPEÄÄ !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Menin ihan paniikkiin, että mitä ihme kipuilua tämä on ja sain seuraavaksi päiväksi lääkäriajan ja siellä ultralla todettiin että päähän se onkin nyt alhaalla. Tunteet oli vähän kauhunsekaiset, olin nimittäin jo ehtinyt jotenkin asennoitua siihen, että leikkaus on taas edessä ja sen takia myös kaikki mahdolliset seuraavat lapset leikkattaisiin myös. Nyt pitikin alkaa miettiä normaali synnytystä, joka kyllä suoraan sanoen pelottaa aivan kamalasti. Toisinaan minut valtaa sellainen ihmeellinen voima, joka hokee, että kyllä minä siitä selviän ja se on mahtava kokemus, jonka saan mieheni kanssa jakaa. Illat ja yöt on sitten kaameimpia, silloin mielen valtaa se kauhu ja pelot. Yöt on muutenkin menneet nyt tosi vaikeiksi niinkuin ilmeisesti monella muullakin teistä. Ensimmäisestä en tuntenut liitoskipuja kun vauva oli niin ylhäällä mutta nyt on sitten saanut tuta niitäkin oikein olan takaa! Käyn vessassa kerra-kaksi - viime yönä tosin kolme. Viiden jälkeen vain pyörin sängyssä vaikeroiden ja voihkien ja sitten jos ennen seitsemää päätin nousta ylös. Päivällä on pakko ottaa torkkuja.
Viime perjantaina kävin synnytystapa-arviossa ja se oli kamala kokemus. Lääkäri työnsi alapäähän ensin kaksi sorme, sitten kole ja lopussa koko nyrkkin oli sisällä !!!!!!! Miehenikin kysyi " onko tuo aivan välttämätöntä? " Se kävi oikeasti kipeää..... Tutkimuksen jälkeen alavatsa oli todella kipeä ja verensekaista vuotoa tuli vähän. No lopputulos oli, että hyvin mahtuu tulemaan ! Painoarvio oli nyt 3 kg ja arviosyntymäpaino 3900 g.
Teillä tuntuu monella jo olevan kaikki valmiina. Niin minullakin oli ensimmäistä odottaessa mutta nyt tämä toinen on mennyt " ihan vasemmalla kädellä" . Minun on usein pitänyt tarkistaa äitiyskortista mikä viikko mulla on oikein menossa. Tietysti nyt lopussa olen hyvinkin tietoinen missä mennään ! Vaatteet olen pessyt ja silittänyt kaappiin valmiiksi ja vaunut ja turvakaukalo on kaivettu esiin mutta siihenpä se sitten jääkin..... Sänky pitäisi vielä hakea säilöstä mutta uuden patjan ja petarin sentään olen ostanut.
Silittämisestä... teillähän oli siitä keskustelua tässä. Omia ja miehen vaattetia en silitä kaappiin mutta aina ennen pukemista kyllä silitämme ne mutta lapsen kaikki vaatteet silitän aina kappiin valmiiksi. Olenkin tässä miettinyt, että mitenhän sitä kahden lapsen vaatteet jaksaa silittää.....joskus nimittäin koriin ehtii kertyä silitettävää melkoinen vuori ja sen purkaminen tuntuu joskus lähes mahdottomalta. Tykkään kyllä silittää. Ja sehän jatkaa vaatteen ikää, kun silittäminen tasoittaa nukkaantumista ja näin allergiaperheessä myös pölynmäärään se vaikuttaa.
Nimigallup: meille olisi kalenterin mukaan syntymässä Ilkka tai Herbert :))
Meille kerrottiin ultrassa kumpi on tulossa ja kyllä siellä jalkojen välissä jotain näkyi roikkuvan...
Tulipas tästä pitkä.... no kaikille kuitenkin tsemppiä loppumetreille ! Eiköhän me kaikki siitä selvitä tavalla tai toisella !
Mites se SYNNYTYSTAPA-ARVIO on sitte muilla tehty??
Tuo martsupaanin kokemus ei kuulosta kauheen mukavalta :I jaiks!
Heh, kävin koiran kanssa ripeellä parin km:n lenkillä - eikä se saanu aikaan ainootakaan tuntemusta mihinkään päin..ei supistusta, ei kipua, ei mitään..mua alkaa ottaa päähän tälläne, sattus nyt ni tietäs et ees jotain tapahtuu..mut kun ei. (miten VOI ottaa päähän se, ettei satu??) sipuli sentään..jos sitte vaikka yrittäs jotain siivoilla, ja illalla on sauna..ja pitääkö se kolmaski ässä sinne sovittaa..se ei vaan oikein oo mun juttu tälläerää. :(
Taptap
Piti tulla pikaisesti mainitsemaan, että taas on tunnin ajan tullu kipeitä suppareita!! Oikein puristavat tuonne alapäähän. Katsotaan pääsemmekö reissuun vai lopahtavatko taas. Tänään on miehen synttärit, joten passeli päivä olis :))
Ja taas supistaa..puuh.
Caius
Istun tässä ja tylsistyn.
Pyysin anopin lasten vahdiksi niin mennään miehen kanssa syömään kaksin.
Upea aurinkoinen ilma,mutta sisällä me kökitään.Ja yskitään kilpaa poikien kanssa.
Vakuutuksista:meille ei myönnetä vakuutusta ennen syntymää.5 lasta on raja ja nyt ekaa kertaa otamme sitten 7 päivää synnytyksestä.toivottavasti ei ennen ehdi mitään tapahtua,vaikka eihän se vakuutus henkeä korvaa.Ei oo rahaa millä sen vois mitata...
Meillä kyllä ollut tarpeen,sillä neljällä lapsista oli korvakierteet,tuubituksineen ja kitarisanpoistoin ym.Maksanut on hyvin itsensä takaisin.
Synnytystapa arvio tehdään tosiaan yleensä käsin.Nla Lääkäri painelee lantion luita alhaalta käsin(tekee muuten kipeää) ja näppituntumalla arvioi onko tilaa syntyä.Jos viitettä lantion ahtaudesta tulee lähete polille ultraan ja lantion kuvauksiin.
Mulle tehtiin tänään synnytystapa-arviointi seuraavasti: lääkäri tunnusteli käsin (useammalla sormella) sisäkautta lantioluita ja kanavaa sekä peräsuolen kautta istuinluuta. Oli äärimmäisen epämiellyttävää, mutta ei sattunut sikana. Eikä nyrkkiä työnnetty sisään. Selvisin hengissä :) Mutta kakkahätä tuli :)
Raisa
Cassulle tsempityksiä, jospa pääsisit jo tositoimiin.
Synnytytapaarvioinnista: mulla ei oo tehty aikaisemmissa raskauksissa, eikä tehty nytkään. Ei ainakaan mitään tollasia runnomisia muistu mieleen.
Leanna: mistä saa 7vrk syntymän jälkeen vakuutuksen, kun Tapiolasta saa vasta 2 kk jälkikäteen (tosin sieltä ei enää saada, kun kotivakuutus on yksi ehto).
Elämä maistuu ihan alushameen napille, tylsistyttää ja on huono olo. Tietty tää virus iskee nyt keuhkoihin, kun on kokoajan sellanen pölhö olo ja vaikee hengittää. Pitäiskö sittenkin soittaa sinne Kättärille...
-m-
Meillä kaikki vakuutukset pohjan tähdessä ja sieltä saamme 7 vrk:n iässä vauvalle vakuutuksen!
tosin tässäkin yhtiössä vaaditaan että on kotivakuutus sielä myös!
Ei mullakaan koko nyrkkiä ole" sisään tungettu" Mutta nyrkillä tunnusteli tuosta päältä ja tosiaan peräpään puolelta myös.Lähinnä luihin siis sattui kun muutenkin niillä viikoilla luita kolottaa(löystyminen synnytystä varten).Ei mitään survomista muuten.
Päivä alkoi monilla **tutuksen aiheilla, mutta on parantunut vanhetessaan.
No ensin aamulla aloin tehdä perunamuusia ja perunat oli ihan mustia " sisäisiä homepalloja" täynnä. Puolet meni hukille.
Sitten aloin tutkia miehen eilen kotiin tuomia uusia vaunuja ja likistin sormeni, kun kokeilin kuinka jalkatuen saa alas.
Seuraavaksi mentiin pojan kanssa ulos hakemaan polttopuita ja hänhän ei tunnetusti viihdy minun kanssani ulkona yhtään. Hoki vaan mammaa ja yritin selittää, ettei me nyt lähdetä tänään mummulle, kun on niin kylmä. Parkui sitten pakkasessa joten kärräsin hänet sisälle, annoin tulitikkuaskin käteen ja painuin takaisin liiterille.
(huom! poika 2 vee enkä antanut sitä raapaisuosaa hänelle. Laittaa vaan onnellisena tikkuja laatikkoon ja ottaa pois). Sain sitten puut haettua.
Otin vihdoin viimeisetkin tonttuverhot pois ikkunasta ja ripustin kuolleitten amppelikukkien tilalle lasikaloja. Voi helkkari että sattui haaraväliin tuo tuolille nouseminen! Auttoi, kun karjaisi aina oikein lujaa samalla kun ponnasi ylös. Poika katseli ihmeissään vieressä...
Oma napa on kovin hiljainen eikä supisteluakaan juuri ole. Yöllä täytyy pari kertaa kömpiä vessaan, mutta muuten on taas nukuttanut ihan hyvin. Välillä tulee aina niitä parin tunnin valvomisia keskellä yötä, mutta ei onneksi joka yö. Kipuiluihin on auttanut " mahavyö" , jota pidän koko ajan. Ja ilman sitä tuntuu supistavan muuten huomattavasti helpommin. Täytynee kohta heittää remmillä ankkaa :)
Äippärahapäätöstä en ole saanut vieläkään (loma alkoi 1.2.). Hitaita on herrojen kiireet.
Ässät onnistuu kaikki periaatteessa ihan hyvin. Kauheasti ei ole kuitenkaan ollut kiinnostusta puolin eikä toisin.
Synnytystapa-arviosta sen verran sanoisin, ettei minulle jäänyt siitä mitään kauhukuvaa. En edes muista miten se lääkärikäynti olisi eronnut tämän raskauden vastaavasta. Ultrattu on molemmilla kerroilla.
Lauantaina on sitten meikäläisen oma parasta ennen -päivä. Taitaa jäädä kekkerit pitämättä. Eikä olisi edes ketä kutsua. Äiti ja systeri tulee kai kahville. Tosi raisut bileet siis tiedossa!
rouva ja vatsa 37+6
Neuvolassa oli kaikki muuten ok paitsi verenpaine vähän koholla normaalilukemiini, mutta ei kuitenkaan mitenkään hälyyttävästi. Vauvan tarjonnasta terkka ei ollut ihan varma. Ensivaikutelma oli raivotarjonta, mutta sf-mitta oli viikossa noussu 32->36 (tosin eri mittaajakin oli), sydänäänet kuului tosi ylhäältä ja vauvaa oli helppo liikuttaa päätä käsin. Niinpä mut lähetettiin ultraan keskustaan. Soitin miehelle töihin, että pääseekö se lähtemään mukaan. Pääsi onneksi, sillä en tiennyt missä moinen sairaala edes on (Alava). Mä kun en talvikelissä tykkää muutenkaan ajaa, saati sitten etsiskellä liikenteen seassa kaupungissa jotakin sairaalaa.
Vauva on onneksi edelleen raivotarjonnassa. Hyvin suloinen vauva ilmestyi ruudulle ja teki hengitysharjoituksia.
Toistaiseksi kaikki on siis ok. Itsellä on vaan aika tukala olo, kun kohtu on tosi korkealla, heti miekkalisäkkeen (vai mikä sen rintalastan alimmaisen luun nimi olikaan) alapuolelta alkaa. Ei muuten, mutta noi toppavaatteet ja niiden kanssa liikkuminen ahdistaa. Oli se niin helppoa, kun esikoinen syntyi juhannusaattona. Loppu raskausaikana jalkaan sai vetää tossut, käyttää ohuita housuja, eikä tarvinnut topata päälle aina ulos mennessään.
rimma 37
Kuulostaapa lystikkäältä tuo synnytystapa-arvion tekeminen..että perse ja kaik :D jösses. Ehkä ne tyytys vaan tunnusteluun ja ultraan ja jättäs ton taaemman osan rauhaan..mä nimittäin kokemuksesta muutenkin tiedän että SE on tuskaa, ainaki mulla.
Plääh, samaan polikäyntiin aion saada turpani auki ja itken ja kiukkuan ja heittäydyn selälleni kiljumaan tutkimushuoneen lattialle selkä kaarella ja hakkaan nyrkkejä lattiaan ja teen vaikka mitä, että saan ne mokomat vakuuttumaan että Puksu TULEE ulos mun sisuksista viimeistään vkolla 41, sovinnolla tai väkivalloin. Viimekskin se tohtori sano ettei mielellään antas mennä vkolle 42, ja nyt saa sitte lunastaa lupauksensa..mä en SUOSTU odottamaan vkolle 42, en suostu pelkäämään Puksun hengen puolesta viikkoa vaan sen takia että tavan vuoksi odotellaan - no way, se käynnistyspvä on alustavasti sovittava tai mä en sieltä pois lähde *muistelee missä ketjut varastossa olikaan...*
(toisessa asiassa sain toiselta " palstalta" v-maista kritiikkiä joten...varuiksi..)
Ennenkun joku mainitseekaan siitä että käynnistys on tuskallista ja luonnon vastasta ja kaikkea mahdollista..niin silti, olkoot. Parempi niin, kuin että äiti valvoo ensin 2vkoa peloissaan ja lapsen synnyttyä ei jaksa sitä hoitaa ja masentuu ja...repikää siitä.
Niih, ja kertokaa millä tosta Helkama-uunista saa uunin lampun kuvun irti? *liittyy tosi paljon asiaan* Yritin käynnistää synnytyksen säikähtämällä mut ei..ei auttant sekää. Uunista kuulu hitonmoinen posaus ja totesin että lamppu räjähti siellä kuvun sisällä. Pirun tiukasti se on kiinni enkä tiedä kiertääkö vai mitä tehdä?? Miten ne irtoo? Ei oo nimittäin koskaa enne palanu uunista lamppu!
Taatti agen...kihisee
Tappi: hengitä rauhallisesti. Uunista en osaa sanoa, mutta jos sulle on luvattu rv41, niin siitä pidät kiinni. Ja sitäpaitsi ei koskaan voi sanoa, miten kenenkin kroppa suhtautuu käynnistykseen. Mulla se oli helpompi synnytys (lue: ehdin saada kivunlievitystä) kun luomu. Muutoin meni ihan saman kaavan mukaan kun ekakin.
Asiasta maitopurkkiin: mä lähden sinne Kättärille, kun on niin raskas hengittää, toivottavasti pääsen tänään myös pois ja saan parempaa lääkettä.
-m-
On ollut niin kiireinen äitiysloman alku, ettei ole edes koneella joutanut/jaksanut olemaan. Tosin vastahan mulla tänään virallinen äippäloma alkoi, tähän asti olen ollut pekkasvapailla ja talvilomalla.
Nyt on jotenkin maailman surkein olo! Närästää ihan tuhannesti, puuduttaa, oksettaa, väsyttää, itkettä ja särkee joka paikkaa. Käsissäkin on ihan voimaton olo, ja olen sentään päiväunetkin nukkunut.
Yllättävän hyvin olen jaksanut puuhata edelleen ulkona hevosten kanssa, vaikka tahti on tietysti äärettömän hidas. Kotona jonkun pitäisi ilmestyä siivoamaan ja järjestämään paikkoja, itse en vaan jaksa ja mies on ollut taas vaikka kuinka pitkiä päivä töissä. Eilen imuroin ja se oli kamalaa! Tosin illalla jaksoin sitten kuitenkin leipoa pullaa ;-)
Mulla olis huomenna neuvola ja pitänee puhua näistä kipeistä suppareista. Välillä nimittäin olen ollut jo kellon kanssa, mutta yleensä silloin tilanne on rauhottunut...
Täällä on vissiin pitkään puhuttu näistä kolmesta ässästä. Mua ei enää oikein mikään niistä kiinnosta! Saunassa jaksan hetken, mutta usein tulee huono olo. Siivota ei jaksa ja se kolmas menee samaan kategoriaan ;-)
Esikoinen on viihtynyt hyvin kotona ja odottaa vauvaa kovasti. Mä tarttisin jonkun tsemppivoiman, jonka avulla jaksaisin laittaa vauvalle vermeen valmiiksi. Pikkuhiljaa olen pessyt täkkiä ja uusia vaatteita, mutta oikeastaan mitään en ole saanut kaappiin enkä laattikkoihin... Sisko olisi tulossa huomenna tänne lomalle, jos sen kanssa saisi tehtyä jotain.
Nyt on mentävä hakemaan Rennie, sattuu ja korventaa niin kovasti!
Onnea kaikille pienen nyytin saaneille! Ja muillekin jaksamista loppumetreille. Koitan tulla taas katselemaan kuulumiset.
Telma ja masu 35+0
Ollaanpas täällä raihnaisia :( Taidetaan kaikki olla samassa jamassa, kolottaa ja särkee. Supistelee ja supistelee ja supistelee. Olo on levoton ja kärsimätön. Ja mitään ei tapahdu kunnolla! Se vasta on ärsyttävää.
Tosin minulla on kaksi mennyt yli lasketun joten niin käy tämänkin kanssa... vielä on siis jäljellä päiviä mutta josko se tiitiäinen olisi maaliskuun puoleen väliin tupsahtanut maailmaaan.
Synnytystapa-arviosta: Ei minullekaan mitään ihmeellistä tutkimusta ole koskaan asian tiimoilta tehty. Ei varsinkaan ole nyrkkiä työnnetty saatika peräpäätä kaiveltu. Ihan normaali sisätutkimus ja ultraus on riittänyt. Kai ne on nähneet, että leveät on lanteet. Kyllä sieltä mahtuu :)
Minua suututtaa eniten se, että minua en kuunnella eikä oteta tosissaan kun kaipaan sen äitipolikäynnin. Herrajumala kun pelottaa oikeasti se nopea synnytys ja vauvan koko. Mitä mun pitää tehdä, että mut otetaan vakavasti?? Mulla on oma terkka lomalla tämän viikon ja ensi viikon perjantaina vasta hänelle aika. Meinaan sitten avautua kunnolla. Jos en saa lähetettä niin sitten menen vaikka supistusten varjolla äitipolille. Jo on kumma ettei palvella.
Pitänee loikkia gasellin *jihaa* askelin laittamaan iltapalaa jotta saa lapset ajoissa pesulle. Ovat aika nuutuneita kun tämä tauti jyllää.
Z
Voi ZELDA;
Ota musta oppia ja ala hankalaks " potilaaks" . Selitä vakuuttavasti ja tippa linssissä, jos ei auta niin lyö nyrkkiä pöytään, jos ei sekään tepsi niin uhkaa tekeväs valitus korkeemmalle taholle..jossain se raja tulee terkkarillaki vastaan.
Ja jos ei vieläkään, niin soita polille ja valita supistuksia..just vast pääsivät mulle siellä valmennuksessa sanomasta, että monet soittaa suppareista ja tulevat käyrille ja sitten ei enää supistakaan - se on kuulema ihan normaalia..siihen on siis hyvä vedota *kyllä se kotona supisteli....*
Plääh, mä tylsistyn - siskon kanssa just jutskailin ja manasin että jos Puksu sukuunsa on tullu ni käynnistettävähän se on. Sisko synty käynnistyksellä, samoin minä - muuten, mutta pidin napanuorasta niin tiukasti kiinni että oli pakko leikata lopulta ulos :) siskon esikoinen menehty yliajalla kohtuun ja toinen käynnistettiin la:na..eikä sillä ollu aikomustakaan tulla ulos vielä..miehen puolelta kaikki on syntyny rv42 loppupuolella,mutta sentäs ihan itse..minen ala.
Tap..menee lojuu soffalle kun ootte kaikki taas jossain..
.. ja olihan tuo mielekkäämmän näkönen paikka ku se missä ensimmäiseni synnytin. Puuttui ne vihreät kaakelit ja vauvakin hoidetaan samassa huoneessa ensimmäiset 2 tuntia jos ei mtn hätää tule. Alkoi hieman naurattamaan, kun kätilö esitteli meille jumppapallon ja säkkituolin ja keinutuolin kun ne kaikki löytyy myös meidän olkkarista :D
Bussille kävelin reippaasti ilman ongelmia ja bussia jouduin sitten odottelemaan kun olin kävellyt niin vauhdikkaasti, sitten meinasinkin nukahtaa sinne bussiin. En mie missään kaupassa jaksanu käydä, vaan odottelin, etät mies hakis mut äkkiä, ettei tarvi lorvia siellä kaupungissa kauaa. Ei sitä oikein osannut kysellä mitään, kun kätilö kertoili aika hyvin kaikkea. Täytynee nyt vain neuvolaan sanoa, että kun se kätilö käski tuoda " sen lapun minkä saitte neuvolasta" ja kun siellä neuvolassa kerrotaan tarkemmin niistä kivunlievitysvaihtoehdoista ja kun se neuvolassa osaa sanoa paremmin, että lähestyykö synnytys vai ei jne... Meinasin sanoa rumasti, mutta enpäs sanonut mitään, ehkäpä sitten kun olen synnyttänyt sanon, että meidän neuvolaa sais hieman valaista tuostakin asiasta. Täytynee huomenna käydä pyytämässä " se lappu sieltä neuvolasta" samalla kun käyn siellä lääkärissä.
Se ananas poistaa nestettä eli sitä turvotusta vähentää, mutta en tiennyt sen vaikuttavan synnytykseen mitenkään.
Rouva 77, meillä on yhdet synttärit myös la, mutta niitä vietetaan vasta sunnuntaina kun sankari on itse pois lauantaina. Sullahan on sitten isommat juhlat, tosin en itsekkään niistä samoja pyöreitä viime vuonna isommin juhlinut. Niin , että kovasti onnitteluja =)
Juuh ja kätilö opiskelijoista vielä sellainen, että heidän pitää tutustua jokaikiseen vaiheeseen odotuksessa, eikä niitä oikein muualla näe kuin neuvolassa, joten siksi se tk harjottelu on pakollinen =) Ois muuten kivempi, jos jokaisessa neuvolassa olis kätilö terkkarin tilalta.
Ja nyt on pakko lopettaa kun kädet sanoo sopimuksen irti, siis myös oikea käsi, vasen puutuu ihan ilman mitään rasitustakaan.
t. punkeli *aivan poikki*
ja kaikki ok. Pissa puhdas, ei turvotuksia, sf 32 ja painoa tullu alusta lähtien vajaata 3kg. Verenpaine on aina neuvolassa tai polilla huimissa lukemissa, mut kotona mulle matala, n.120/80. Vauvan painoarvio tällä hetkellä 2200g, hieman keskikäyrän alapuolella, mutta omalla tasollaan kasvaa hyvin. Niin ne on kahden edellisenkin kohdalla sanoneet, että pieni vauva on tulossa, mutta normaalejahan nuo on olleet, 3550g ja 3700g. Eiköhän kasva samoille mitoille tämäkin. Ja aivan taatusti MÄ OLEN TÄÄLLÄ VIIMEISENÄ, ei nimittäin supistele eikä tapahdu mitään muutakaan..ei niin yhtään mitään. Lääkäri ei edes vaivautunu tekemään sisätutkimusta, kun ei kerran supistele niin eipä siellä kohdunsuulla ole varmasti mitään tapahtunu. Rv38 seuraava käynti, neuvolassa viikoittain.
Ihan ihmetellä pitää, miten tää kolmas raskaus on edellisiä helpompi..mut voi kyllä johtua siitäkin, etten juurikaan vaivaudu rehkimään. Normaalit kotihommat hoitelen, mut enpä muuta kun tiedän, et sit oisin kipeempi. Toki olo on tukala, mut mihinkään ei koske. Muutama viime yö on ollut vähän huonompi, kun asentoa on saanut haeskella ja jos enempi kävelee, niin liitokset natisee, mut muuten normaali olotila. Vauvan vaatteita oon vähän pessy (enkä todellakaan aio niitä silittää!), mut muuten on kyllä valmistelut ihan hunningolla.. Koko ajan ajattelee, et onhan tässä aikaa (ja todennäköisesti onkin), mut lopulta päivät vaan hujahtaa ohi. Kamalan nihkeetä on yrittää tehdä mitään muutakaan, ei vaan jaksa eikä huvita, väsyttää ja uuvuttaa. Tätähän tämä on.
Hei, osaiskohan joku suositella jotain tiettyä kantoliinaa??? Oon ajatellu nyt sellasta kokeilla, jospa vaikka kädet sit riittäs paremmin muihinki hommiin. Kertokaa kokemuksia!
Nyt saunaan! (Ei aiheuta toi ässä mitään eikä ne kaksi muutakaan, joskaan niitä ei huvita edes kokeilla.. =))
tiiariikka rv34+4
vaik luulin etten mitään hankinalistoja tarvi vaan osaan itse suunnitella mitä babyni tarvii,mut nyt kaipailen kuitenkin sitä TAPPERTIN kasaamaa kaiken kattavaa hankintalistaa...enkä tietenkään sitä helpolla löydä enkä jaksa enä eli josko sen taas tänne saisi näkyville..... ???? Please... :S
Synnytystapa-arvioissa sain tietää, että musta ei välttämättä mahdu edes normaalikokoinen vauva ulos. Kontrolliaika on ensi viikolla ja sitten saan lopullisen tuomion..
Onko maaliksissa muita jotka menevät/joutuvat suunniteltuun sektioon? Mua alkoi tosissaan jännittää kun en ollut yhtään varautunut siihne että leikkaus tulee. Esikoisen synnytys tosin päätyi leikkaukseen mutta silti...
Aia rv 36+