Kun kaksi naimisissa olevaa rakastuu. Kokemuksia? Miten jatkossa meni? Erot ja yhteen vai salasuhde?
Ollaan ihastuttu, ihanaa viettää työpäivää yhdessä. Ei oll pusuja yms annettu,koska halutaan olla uskollisia.
Kuitenkin tekstaillaan vapaalla, ihan päivän kulkua, kuulumisia, ei mitään s tai rakkausviestejä, vaan kavereina.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pettämiseen mitään pussailua tarvita, olette jo tuolla käytöksellänne uskottomia.
Ai vitsaillaan töissä, laitetaan viestejä, jotka voi myös aviopuoliso lukea? Mitään kiellettyä ei ole tehty.
Ap
Anna puhelin puolisollesi sitten.
Niinpä. 😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki jätetyksi ja petetyksi tulleet on näköjään päätyneet tähän ketjuun moralisoimaan, how cute :D
Jaahas, sarjapettäjäkö se siellä taas? Ahdistaako?
Ei ahdista kun ihanaa lukea näitä yksinkertaisten ja yksioikoisten ihmisten moraalipostauksia! Otapa nyt hetkeksi se pää muuhun kuin hiustenkasvatuskäyttöön ja mieti, että jos on pystynyt ylläpitämään salasuhdetta, ahdistuuko jostain tällaisesta?
Sarkasmin kautta kirjoittaminen on tunnetusti yksi keino purkaa ahdistusta. 😉
Et taida tietää mitä sarkasmi on, sillä tästä ei sellaista löydy. En tiedä onko se enemmän surullista vai liikuttavaa, kuinka moni ei vain kestä ajatusta siitä,
Eli siis sosiopaatti ja sadisti koska tuntee nautintoa ja onnea saadessaan pettämällä tehtyä henkistä väkivaltaa puolisolleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mene kauan niin se että olet ihastunut. Alkaa näkyä parisuhteessa. Alat haastaa riitaa, etsit etsimällä miehestäsi ongelmia.
Oikeutat noin pettämisen itsellesi
No tämä mies epäilee vaimoaan pettämisestä.. siksi varmaan onkin minuun yhteydessä, oikeuttaa tekojansa
Ap
Pysyisin kaukana tuollaisesta, ainahan ne syyttää vaimojaan, ihan klassista pettäjämateriaalia.
Vierailija kirjoitti:
Mun tarina. Olin samanlaisessa tilanteessa ajauduttiin lopulta sänkyyn. Elättelin toiveita oikeasta suhteesta. Mies ei suhdetta halunnut. Pari vuotta odottelin että myös hän eroaisi. Eipä eronnut.
Miltä nyt tuntuu?
Koetko onnistuneesi ihmisenä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki jätetyksi ja petetyksi tulleet on näköjään päätyneet tähän ketjuun moralisoimaan, how cute :D
Jaahas, sarjapettäjäkö se siellä taas? Ahdistaako?
Ei ahdista kun ihanaa lukea näitä yksinkertaisten ja yksioikoisten ihmisten moraalipostauksia! Otapa nyt hetkeksi se pää muuhun kuin hiustenkasvatuskäyttöön ja mieti, että jos on pystynyt ylläpitämään salasuhdetta, ahdistuuko jostain tällaisesta?
Sarkasmin kautta kirjoittaminen on tunnetusti yksi keino purkaa ahdistusta. 😉
Et taida tietää mitä sarkasmi on, sillä tästä ei sellaista löydy. En tiedä onko se enemmän surullista vai liiku
Millä lailla se puoliso kärsii, kun ei tiedä asiasta mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pettämiseen mitään pussailua tarvita, olette jo tuolla käytöksellänne uskottomia.
Ai vitsaillaan töissä, laitetaan viestejä, jotka voi myös aviopuoliso lukea? Mitään kiellettyä ei ole tehty.
Ap
Anna puhelin puolisollesi sitten.
Niinpä. 😉
Puolisolla on ollut mun puhelin, nähnyt tekstailu, siellä ei ole mitään ihastumiseen viittaavaa :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pettämiseen mitään pussailua tarvita, olette jo tuolla käytöksellänne uskottomia.
Ai vitsaillaan töissä, laitetaan viestejä, jotka voi myös aviopuoliso lukea? Mitään kiellettyä ei ole tehty.
Ap
Anna puhelin puolisollesi sitten.
Niinpä. 😉
Puolisolla on ollut mun puhelin, nähnyt tekstailu, siellä ei ole mitään ihastumiseen viittaavaa :)
Ap
Pitäsitkö puolisoasi sairaalloisen mustasukkaisen ja kontrolloivana hänen pyytäessä nähdä puhelimesi siinä vaiheessa kun olisit jo salasuhteessa ja viestit puhelimessasi paljastaisivat asian todellisen tilan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tarina. Olin samanlaisessa tilanteessa ajauduttiin lopulta sänkyyn. Elättelin toiveita oikeasta suhteesta. Mies ei suhdetta halunnut. Pari vuotta odottelin että myös hän eroaisi. Eipä eronnut.
Miltä nyt tuntuu?
Koetko onnistuneesi ihmisenä?
Tyhmältä, hyväksi käytetyltä ja naivilta. En koe onnistuneeni. Aiheutin todella paljon pahaa teoillani.
Onhan se niin että jos suhteessa menee todella hyvin niin siihen ei mitään ihastuksia tai kolmatta pyörää vaan mahdu väliin. Toki jotku on kunnon sarjapettäjiä eivätkä voi sitoutua vaan yhteen ihmiseen. Mutta ehkä itse tuossa tilanteessa yrittäisin keskittyä saamaan parisuhteen kuntoon oman kumppanin kanssa, jos tahtoa vielä on. Jos ei tahtoa tai jaksamista ole ollut enää pitkään aikaan, niin sitten ero. Eron jälkeen olisin yksin ainakin jonkin aikaa. Aika usein käy huonosti jos hyppää heti uuteen suhteeseen tai jopa saman katon alle asumaan uuden ihastuksen kanssa. Jos kuviossa mukana lapsia niin heitä kohtaan etenkin todella väärin noin yhtäkkinen elämänmuutos että siellä isin tai äidin kotona häärää heti joku uus tyyppi heti eron jälkeen.
Tuttu paneskeli pomoa. Molemmat naimisissa. Ero tuli tälle tutulle kun miehensä sai tietää. Pomon akka ei halunnut eroa vaan liitto jatkui.
Nämä kuviot eivät juuri koskaan johda mihinkään hyvään, kauniiseen ja kestävään.
Ne ovat usein kahden mieleltään rikkinäisen yritystä paeta itseään. Syyttävät lähes aina puolisoitaan (ainakin aluksi) teoistaan.
Vastuunottoa omista valinnoistaan näkee harvoin,
Pitkässä parisuhteessa ei voi aina mennä todella hyvin tai edes hyvin. Siinä kohtaa on riski valita väärin. Huomasi valita. Ihminen ihastuu illuusioon. Ei mitään varmaa totuuspohjaa ole. Pelkkää illuusiota ja pintaa. Sitten kun illuusio eli kupla puhkeaa totuus näkyy.
Erottiin molemmat ja alettiin olemaan yhdessä. Tuli kun salama kirkkaalta taivaalta se rakastuminen. Samalla tiellä vieläkin, 16v myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Erottiin molemmat ja alettiin olemaan yhdessä. Tuli kun salama kirkkaalta taivaalta se rakastuminen. Samalla tiellä vieläkin, 16v myöhemmin.
Toivon että puolisosi kokee tämän vielä uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Pitkässä parisuhteessa ei voi aina mennä todella hyvin tai edes hyvin. Siinä kohtaa on riski valita väärin. Huomasi valita. Ihminen ihastuu illuusioon. Ei mitään varmaa totuuspohjaa ole. Pelkkää illuusiota ja pintaa. Sitten kun illuusio eli kupla puhkeaa totuus näkyy.
Suurimmassa osassa ihan jo asiaa koskevien tutkimusten mukaan käy se että illuusio paljastuukin ihan joksikin muuksi mitä ajatteli.
Salamarakastuminen tuossa tilanteessa kertoo hyvin usein kehittymättömistä henkisistä kyvyistä.
Ihminen ei ole syvällisesti yhteydessä omiin tunteisiinsa ja tarpeisiinsa. Ei tunne edes itseään kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erottiin molemmat ja alettiin olemaan yhdessä. Tuli kun salama kirkkaalta taivaalta se rakastuminen. Samalla tiellä vieläkin, 16v myöhemmin.
Toivon että puolisosi kokee tämän vielä uudelleen.
...Siis mun ex-puolisoko? Juu on hän ollut naimisissa jo meidän eron jälkeenkin. Samoin miehen ex-puoliso. Meillä taas kaikki hyvin edelleen, ollaan toistemme parhaita kavereita edelleen, viihdytään toistemme seurassa. Seksiäkin on. En voisi olla onnellisemmassa parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erottiin molemmat ja alettiin olemaan yhdessä. Tuli kun salama kirkkaalta taivaalta se rakastuminen. Samalla tiellä vieläkin, 16v myöhemmin.
Toivon että puolisosi kokee tämän vielä uudelleen.
...Siis mun ex-puolisoko? Juu on hän ollut naimisissa jo meidän eron jälkeenkin. Samoin miehen ex-puoliso. Meillä taas kaikki hyvin edelleen, ollaan toistemme parhaita kavereita edelleen, viihdytään toistemme seurassa. Seksiäkin on. En voisi olla onnellisemmassa parisuhteessa.
Hauska tarina
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erottiin molemmat ja alettiin olemaan yhdessä. Tuli kun salama kirkkaalta taivaalta se rakastuminen. Samalla tiellä vieläkin, 16v myöhemmin.
Toivon että puolisosi kokee tämän vielä uudelleen.
...Siis mun ex-puolisoko? Juu on hän ollut naimisissa jo meidän eron jälkeenkin. Samoin miehen ex-puoliso. Meillä taas kaikki hyvin edelleen, ollaan toistemme parhaita kavereita edelleen, viihdytään toistemme seurassa. Seksiäkin on. En voisi olla onnellisemmassa parisuhteessa.
Hauska tarina
Onhan se. Ja tottakin vielä. Ymmärrän, että joitain ihmisiä voi muiden onni kiukuttaa, mutta eikö se ole vähän raskasta olla koko ajan katkera jostakin?
Miksi heterot on aina näin sekaisin ja lyö muidenkin elämät pirstaleiksi ihan vain siksi, ettei kykene hillitsemään yletöntä seksuaalisuuttaan?
Et taida tietää mitä sarkasmi on, sillä tästä ei sellaista löydy. En tiedä onko se enemmän surullista vai liikuttavaa, kuinka moni ei vain kestä ajatusta siitä, että pettäjä ei olisi onneton. Jos ei itse tunne itseään onnettomaksi, moralistimamman mielestä se on silti rivien välistä luettavissa koska muutenhan ei voi olle.