Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni on väsyneenä niin ilkeä ja kamala, että olen pohtinut eroa sen takia
17.11.2024 |
Ymmärrän, että avioliittoon kuuluu toisen tukeminen myös huonoina hetkinä. Kuitenkin tämä menee jo mielestäni niin pitkälle, etten tiedä pitääkö tällaista sietää.
Meillä on kaksi lasta, 3,5v ja 5kk, joten uupumus ja väsymys kuuluu luonnollisesti tähän elämänvaiheeseen. Mies kuitenkin kestää väsymystä todella huonosti, tiuskii väsyneenä niin lapselle kuin minulle ja puhuu ilkeästi. Olen tarjonnut apua, ottanut enemmän vastuuta kodista väsymyksen hetkinä, tarjonnut mahdollisuuksia mennä nukkumaan aikaisin tai nukkua pidempään aamulla, mikään ei ole muuttunut.
Tämä myös vaikuttaa siihen miten itse näen mieheni. Väsyneenä kiukuttelu näyttää minulle lapselliselta ja naurettavalta, ja päällimmäinen tunne on myötähäpeä, joskus myös sääli. En halua tuntea tällaista ylemmyyttä ja sääliä puolisoani kohtaan.
Pitäisikö vaan luottaa siihen että tämä menee ohi, kun lapset kasvavat, toisaalta pelkään, että vanhetessaan tämä ongelma vaan pahenee ja hänestä tulee kaikkia sättivä keski-ikäinen jäärä.
Kommentit (47)
Totta kai se menee ohi. Minun mieheni ylikuormittuessaan paukuttaa kaapin ovia, jota minä en siedä, ja kovalla paukkeella. Enrgiavarat ovat joko vähissä tai lataantumassa.
Nruvoksi sain, että kun huomaan hänen alkavan kiehumaan, en sano mitäänvaan menen muihin askariin. Asiasta keskusteleminenei säänä vaiheessa ole mahdollista. Tilanne rauhoittuu. Jatkuva kiehumispiste on tietystii koko perheelle vaikeaa. Ilkeä on minun mieheni myös sanossaan, tosi ilkea huomauttaa kaikesta. Hillopurkista myös.
Meillä on niin hirveästi tekemistä, että asioiden priorisointi ei miehelleni ollenkaan sovi. Hän yrittää aloittaa kaiken kerralla, mutta ei se ole mahdollista ja tämä aiheuttaa ylikuorman. Lapsiperheen arki on vaihtuvaa ja jos yöllä ei saa nikuttua, niin se on kauheaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai nyt eroamaan heti. Jos hakisit itsellesi henkisen jaksamisen apua, niin perheessä olisi edes yksi jolla on jaksaminen kunnossa. Kyllä toisen pitää olla terve ja jaksava kun toisen voimat eivät riitä, se tasapinottaa ainakin sinua ja eroaikeet, älä vaan sano sellaista miehellsi.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai se menee ohi. Minun mieheni ylikuormittuessaan paukuttaa kaapin ovia, jota minä en siedä, ja kovalla paukkeella. Enrgiavarat ovat joko vähissä tai lataantumassa.
Nruvoksi sain, että kun huomaan hänen alkavan kiehumaan, en sano mitäänvaan menen muihin askariin. Asiasta keskusteleminenei säänä vaiheessa ole mahdollista. Tilanne rauhoittuu. Jatkuva kiehumispiste on tietystii koko perheelle vaikeaa. Ilkeä on minun mieheni myös sanossaan, tosi ilkea huomauttaa kaikesta. Hillopurkista myös.
Meillä on niin hirveästi tekemistä, että asioiden priorisointi ei miehelleni ollenkaan sovi. Hän yrittää aloittaa kaiken kerralla, mutta ei se ole mahdollista ja tämä aiheuttaa ylikuorman. Lapsiperheen arki on vaihtuvaa ja jos yöllä ei saa nikuttua, niin se on kauheaa.
Ovien paukuttelusta seuraava aste on tavaroiden paiskominen ja sitä seuraava on väkivalta. Tuo sinun kommenttisi alku on kuin ohje uhmaikäisen vanhemmille.
Nyt kyllä sanon että sinun tehtäväsi ei ole hyssytellä ja paapoa. Mies on aikuinen, kahden lapsen isä, ja kun siihen rooliin lähtee, on myös kannettava vastuunsa ja nieltävä se että pikulapsielämä on ajoittain erittäinkin raskasta. Myös äidille ja vaimolle! Hän kuitenkin on sen 24 tuntia näitten asten kanssa.
Ensimmäisenä en ehdottaisi eroa, mutta ehdottomasti keskustelua ammattihenkilön kanssa.
Lapset ovat teidän yhteiset. Sinun tehtäväsi ei ole kantaa koko kuormaa. Tässäkin näkee miten iki-vanhanaikainen ajattelutapa sitkeästi elää enemmistön mielessä; lapsi, varsinkin silloin kun on pieni ja tarvitsevimmillaan on vain äidin lapsi ja vastuulla. Isäparan täytyy saada olla rauhassa.
Meitä oli kotonani 7 sisarusta, isä työssä äiti kotona. Työn ohessa isä raknsi meille talon. Ja kuitenkin muistan kiltin ihanan läsnäolevan isän jota kaipaan aivan hirmuisesti vieläkin, hän menehtyi jo vuosia sitten. Isän kanssa kuljettiin metsissä ja käytiin uimassa ja mustikassa. Talvella hiihdettiin isän työpäivän jälkeen.
Äidillä oli talousvastuu, hän huolehti laskut ja muut menot, isä talon asiat ja pihatyöt. Sekä tietysti tienasi rahat.
Kummasti vain isä jaksoi eikä koskaan valittanut. Meillä oli lasten välillä 1-2 vuotta, minun ja vanhemman siskon tosi 4 vuotta. Itse pidän isääni miehen mallina, valitettavasti sellaisia miehiä ei enää ole. Jos olisi, en olisi sinkku.
Tosin lapsia ei olisi, ei tällaisen maailmaan.
Eksäni oli samanlainen ja suuttui pienistä asioista. Otin eron en vaan jaksanut katsella. Nyt minulla ollut uusi mies jo pitkään ja se on tosi rauhallinen ja hiljainen eikä suutu mistään. Tunsin nykyisen mieheni jo lapsena ja ajattelin että sillä on kiva luonne ollut aina joten päätin että se on minun mies kun näin sen kerran terassilla. Vaikka tulee vastoinkäymisiä niin ei mieheni huuda tai suutu. Entinen suuttui lähes kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksaisi tuollaista. Äitini käytti mua tunneroskiksenaan lapsesta asti. Kaikki ikävät tunteet ja kiukun kippasi minun, lapsen, niskoille. Minun mielestä tuo on emotionaalista väkivaltaa ja mulla ei ole mitään kunnioitusta ihmistä kohtaan, joka käyttää toista noin julmasti omiin tarpeisiinsa.
Kaikkea ei tarvitse kestää. Pistä miehelle kova kovaa vastaan. Joko tuo loppuu tai suhde loppuu. Väsymys ei ole mikään syy kohdella toista huonosti jatkuvasti. Mies hankkikoon itselleen apua, jos jaksaminen on noin huonoa. Ei se sinun tehtävä ole.
Luultavasti kuitenkin hoidat kodista ja lapsista suurimman osan, niin miksi hän on se väsynyt? Varmaan sinuakin väsyttää aivan helvetisti. Oletko silti kumppanillesi kamala? No et.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin pienten lasten kanssa ei ole helppoa eli kestäisin viimeiseen asti.
Vielä raskaampaa se elämä on sen kiukuttelijan kanssa, joka ei hoida omaa osuuttaan.
Tämä. Monesti se mies vaan aiheuttaa lisää kuormitusta ja nainen pystyisi huolehtimaan lapsesta paremmin ilman sitä ylimääräistä kiukuttelevaa mieslasta. Jää energia keskitettäväksi niihin lapsiin, kun hankkiutuu tuollaisesta taakasta eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykyään ihmiset eivät edes mainitse parisuhdeterapiaa vaan ovat heti eroamassa? Pikkulapsiajan tuomat haasteet eivät ole mikään syy erota heti, koska niitä tulee käytännössä kaikille!
Koska miestä ei kiinnosta, oletan. Joskus naisen pitää vain tehdä oma ratkaisu eikä jumalauta loputtomiin ymmärtää, sietää ja paapoa miesvauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut miehet on tollasia, ei kelpaa isäksi. Yleensä äitinsä pilaamia vässyköitä tai vaan muuten lapsellisia.
Saanko arvata: hän on myös huumorintajuton ja vihaa monia asioita.
Jännä, että tällainen yksioikoinen diagnoosi saa palstalla pelkkää peukutusta. Vaikken miehen käytöstä hyväksykään, niin vakavassa aiheessa voisi ottaa hieman laajemman katsantokannan (kuten ap yrittääkin). Se on selvää, että tuo tilanne on korjattava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Määä ottasin eron siitä siasta sanoi lammas.
Asuminen erikseen vois toimia, tosin sekään ei estä miehesi tiuskimista lapsille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksin pienten lasten kanssa ei ole helppoa eli kestäisin viimeiseen asti.
Ei todellakaan näin. Aikuisen ihmisen täytyy osata säädellä käyttäytymistään, ja jos ei pysty, niin sitten on haettava ulkopuolista apua. Kenelläkään ei ole oikeutta myrkyttää kodin ilmapiiriä kiukuttelemalla puolisolle tai jopa lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kappalejako ja kirjoitustyyli on samanlainen kuin hedelmiä lattialle viskovan teinin tapauksessa.
En ottaisi eroa vielä. Pidätte kunnon tauon lapsenteosta. Kaksi lasta on Ihan hyvä määrä.
Kun saat lapset nukkumaan, houkuttelet miehen sänkyyn.
Liikkukaa yhdessä ulkona ja yritä ohjata elämäntapojanne parempaan suuntaan. Terveellistä ruokaa, liikuntaa, ei alkoholia.
Miehellä on salasuhde menossa. Projisoi häpeän ja syyllisyyden tunteitaan tuolla tavalla.
Kiukuttelu johtunee seksin puutteesta, ei väsymyksestä. Tai seksi ei ole miehestä nyt tyydyttävää. Hän ei varmaan edes jaksa panostaa siihen tarpeeksi, että homma toimisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut miehet on tollasia, ei kelpaa isäksi. Yleensä äitinsä pilaamia vässyköitä tai vaan muuten lapsellisia.
Saanko arvata: hän on myös huumorintajuton ja vihaa monia asioita.
Miksi ei isänsä pilaamia? Ettekö huomaa kuinka naisvihamielisiä nämä kommentit on...
Sekä että. Meillä isä yritti kasvattaa poikaansa niin, että ottaa vastuuta ja osallistuu kotitöihin siinä kuin me tytötkin. Äitini sensijaan teki kaikkensa, ettei veljeni tarvinnut laittaa tikkua ristiin.
Alue: Aihe vapaa
Vielä raskaampaa se elämä on sen kiukuttelijan kanssa, joka ei hoida omaa osuuttaan.