Paras vinkkisi HÄVIKKIRUOAN vähentämiseen kotona?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pysty samaistumaan tuohon tilanteeseen. Minä syön ja käytän kaiken ruuan mitä kaupasta kotiini tuon. Ei millään ole varaa mitään ruokahävikkiä tehdä!

Tänä vuonna olen joutunut pakosta heittämään biojätteisiin 5 sipulia, jotka olivat jo valmiiksi sisältä mätiä. Harmittaa aivan vietävästi!!

 

Jos keskimäärin kotitalouksissa tulee ruokahävikkiä noin 25kg jokaista suomalaista(tai suomessa asuvaa) kohden vuodessa ja minä tuotan hävikkiä sanotaanko nyt 1kg/vuosi. Tarkoittaa se sitä, että joku toinen heittää ruokaa roskiin 50kg vuodessa!! Aivan käsittämätön määrä. 50kg vtun kiloa!

Tunnistan tuon sipuli-ilmiön. Ja se harmittaa, että ne ovat aina olleet kotimaisia sipuleita. Periaatteessa haluaisin ostaa aina kaiken mahdollisen kotimaisena, mutta sipuleiden suhteen olen joustanut: Lidlin saksalaisissa sipuleissa ei ole koskaan ollut hu

Aikaisempina vuosina ei vastaavaa ole tässämäärin ollut. Kuulin/luin jostain, että mennyt kasvukausi olisi ollut sipuleille haastava ja hankala,mikä on heikentänyt satoa. Ilmeisesti keskeisessä euroopassa e vastaavaa ole ollut?

Samaa heikkoa laatua olen myös porkkanoissa havainnut. Onneksi en yhtä paljoa kuin sipuleissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pysty samaistumaan tuohon tilanteeseen. Minä syön ja käytän kaiken ruuan mitä kaupasta kotiini tuon. Ei millään ole varaa mitään ruokahävikkiä tehdä!

Tänä vuonna olen joutunut pakosta heittämään biojätteisiin 5 sipulia, jotka olivat jo valmiiksi sisältä mätiä. Harmittaa aivan vietävästi!!

 

Jos keskimäärin kotitalouksissa tulee ruokahävikkiä noin 25kg jokaista suomalaista(tai suomessa asuvaa) kohden vuodessa ja minä tuotan hävikkiä sanotaanko nyt 1kg/vuosi. Tarkoittaa se sitä, että joku toinen heittää ruokaa roskiin 50kg vuodessa!! Aivan käsittämätön määrä. 50kg vtun kiloa!

Tunnistan tuon sipuli-ilmiön. Ja se harmittaa, että ne ovat aina olleet kotimaisia sipuleita. Periaatteessa haluaisin ostaa aina kaiken mahdollisen kotimaisena, mutta sipuleiden suhteen olen joustanut: Lidlin saksalaisissa sipuleissa ei ole koskaan ollut hu

Sipuli asia on raivostuttava. Kilossa voi olla puoletkin mätiä! Itse liitän tuon ilmiön, kun peltokiuvaus keksittiin. Sen on niin hidasta, että osaan tulee se mätä sururaita keskelle.

Olen lounaskokki ja töihin me ostetaan 10 kilon säkki puolalaisia sipuleita. Ensinnäkin koko on aikuisen miehen nyrkki ja jos säkissä 1-2 pilaantumutta per kerta. Hintakin edullinen.

Kotiin en ole vielä ostanut, mutta mieli tekis. Eikä niissä pitäs kummosia myrkkyjä olla. Pidempi kasvukausi ja loppukuivaus sisälinjastolla.

Minulla hävikkiruoka menee eläimille, koira ja linnut, omat linnut ja luonnonlinnut/ orava

Leipää voi pitää pakastimessa ja ottaa tarpeen mukaan palan jos ei säännöllisesti syö sitä

Eikö se niin mene, että mitään ei poisheitetä. Säilötään pakkaseen ja vuoden päästä heitetään sieltä vanhaksi menneenä?

EI kyllä jää mitään hävikkiä. Seuraavana päivänä voi lämmittää jääkaapin pöperöt. Biojätettä tulee paljon mutta se on kuoria ja suodatinpapreita kahvista. Senhän voisi tietenkin hyödyntää vaikka bokashissa.

Vierailija kirjoitti:

Riittää sekin, että jättää kerran viikossa kauppaan -ajattelun romukoppaan ja käy kaupassa useammin. Esim. arkiviikolla kaksi kertaa ja kerran viikonloppuna. Kun ottaa ostoksiin ostoskorin eikä kärryä, tulee ostaneeksi vähemmän kerralla. Tuolla tavalla saa vielä tuoreempaa ruokaa ja pystyy hyödyntämään tarjoukset paremmin. Ettekö te mammat ole vieläkään ymmärtäneet, että tuo kerran viikossa -mantra on alunperin lähtenyt hypermarketien tarpeesta mainostaa itseään? Itselläni on mennyt aina vähiten rahaa ruokaostoksiin, kun olen käynyt useammin kaupassa ja on tullut myös vähiten hävikkiä.

 

 

Koronan iskettyä siirryin tilaamaan kerran viikossa. Siitähän tuli huikea säästö, joten en luopunut. Ennen kävin 2-4 kaupassa per viikko ja kullakin reissulla tuli jotain ylimääräistä 10-30€ verran.

Kaikkee uutta oli kiva testata ja suklaata sai kassaltakin vielä. Selkärangattomalta vätykseltä säästyy rahaa, eikä kaapit tursua turhia liemiä.

Turhuuksia ostan yhä. esim Cola 4pack kerran viikossa. Mutta kun se on loppu, uutta ei haeta vaan vasta "kuormapäivä" on täyttö. Silloin ostin joka kerta kaupassa käydessä tuon paketin.

Nin ja lisäksi otin käyttöön nuoruusajoilta tutun kituviikon.

Kuun vikalla viikolla ostetaan vain välttämättömin ja pakkasesta tyhjennetään nyssäköistä. Tulee sekin tyhjennettyä oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Ruokajäte maittain 2024 

 

https://worldpopulationreview.com/country-rankings/food-waste-by-country

Well this is fucking depressing.

Osta vain sitä mitä syöt ja tosiaan syö mitä ostat. Ole rehellinen itsellesi. Ja kun ostat vähemmän mitä syöt, niin hävikkiä ei tule. 

Itse en osta kalasäilykkeitä, koska en tykkää kalasta. En vaikka olis tarjouksessa. Sama juttu muissa tuotteissa, en osta kun en tykkää esim oliivit, hillosipulit, kurpitsasäilyke..

Kun törmään johonkin erikoiskastikkeeseen tai minulle uuteen tuotteeseen, niin sitä pyöritellessä ja ostopäätöstä miettiessä kysyn itseltäni, että tiedänkö vähintään kolme reseptiä omassa kulutuksessani, joihin voisin tuotetta käyttää. Jos en tiedä niin jätän hyllyyn. Näin kävi esim sriracha kastikkeen kohdalla.

Minulla on "Käytä"-laatikko. Käyn kerran vuodessa läpi kaikki säilykepurkit ja laitan kaikki, joiden päiväys on alle vuoden päästä laatikkoon. Sama kuivatuotteiden kanssa. Kun mietin seuraavaa ruokaa, otan jotain "Käytä"-laatikosta ja teen jotain sen ympärille. Väsähtäneet hedelmät menee smoothieen. Juurekset voi upottaa moneenkin ruokaan: tänään teen bolognesen, johon raastan vähän nahistuneen porkkanan. Biojätteeseen ei mene juuri ollenkaan varsinaista ruokaa, pääosin kuoria, kantoja ja teenlehtiä.

Laitan pakkauksiin parasta ennen -päivän merkinnän mustalla tussilla riittävän isolla ja käyn kuiva-ainekaappia läpi vähän väliä/toisinaan.

Ja vaikka esim. näkkärin, hunajan, ananassäilykkeen tms. päiväys on juuri mennyt, se on täysin käyttökelpoista, ja sama koskee esim. kananmunia ja hapanmaitotuotteita.

Pakastimeen laitettavaan päiväys näkyvästi, ja toki tuote nimettävä, jos kyse on itse tehdystä ruoasta.

Leipäpaketista ylimääräiset pakkaseen ja sulamaan vaan tarpeellinen määrä. Esim. banaania voi pakastaa smoothieta varten, ja varsinkin ulkomaiset omenat säilyy jääkaapissa ällistyttävän pitkään hyvänä. 

 

Jos huomaa esim. kurkun jäävän jatkuvasti pilaantumaan, sitä ei kannata ostaa, jollei löydä riittävän pientä.

Käy sitten kaupassa kerran viikossa tai useammin, niin hyvä keino välttää ruokahävikkiä on suunnitella ruokalista etukäteen. Ruokaa kannattaa tehdä myös useammaksi päiväksi kerrallaan tai ainakin tehdä niitä pääruuan lisukkeita kerralla useammalle aterialle (esim. uunijuureksia, salaattitarpeet pilkottuina jääkaappiin rasioihin jne.), jolloin niiden syönnistä ei tule niin helposti laistettua. Itse syön monasti arkena kolmenakin päivänä samaa pääruokaa tai 2 päivänä ja laitan yhden päivän annoksen pakastimeen. Pakastetut ruoka-annokset pyrin syömään pois kuukauden viimeisellä viikolla jolloin usein pääsenkin ruuan laitossa helpommalla ja halvemmalla.

Tunnistan tuon, että ostaa vain jonkin tietyn tuotteen (bearnaisekastike, vaikka itselläni ne eivät juuri tällaisia olekaan) kun päässä siintää hatarasti jokin resepti, mutta ei sitten ostakaan niitä muita reseptiin kuuluvia ainesosia.

Tässä on kaksi vaihtoehtoa, jotka nivoutuvat yhteen: älä osta ruokia useammaksi kuin 2-3 päiväksi. Jos yhdestä ruoasta tulee useammaksi päiväksi, ota tämä huomioon. Toinen juttu: googlaa heti kaupassa mitä ne muut ainekset olivat ja osta nekin. Näin ei synny tilannetta että ostamastasi tarvikkeesta huolimatta et voi tehdä ruokaa joka sinulla oli mielessäsi.

Jääkaappi pois päältä. Syö ulkona ja tekee vain parin päivän ruuan ja kun kokkaa, niin käyttää ylijääneen seuraavaan eli tekee sellaista ruokaa mikä sopii yhteen. Pidät pari mehupurkkia kotivarana ja muutaman pussin pähkinää. Keksiä. Et tee jääkaapilla enää mittään. Sitten kun edelliset on syöty lisäät niihin mitä jäi uutta. Et yhtään ylimääräistä. Tomaatit sulaa uunissa leivän päälle ja kaalipaprika keitto tulisin maustein on edullista mihin voi lisätä jotain. Kun lisää vettä voi lisätä spagettia tai kasvisliemen tai lisää paprikaa. Sipulia. Jos kaapissa on joku lihaliemi tai kanaliemi lämmität sen vedessä kattilassa ja lisäät siihen mitä kaapissa on. Kuten jämät leivästä ja muun. Ei heti tarvi juosta kauppaan. Tai on jäänyt muna teet lättyjä tai leivän päälle paistetun munan. Vähän pippuria. Taas säästit rahaa. 

No kun on syöty niin yleensä jää sitä sipulia ja muuta. Ne heitetään kattilaan. Vettä ja perään kasvisliemi kuutio. Taas on keitto. Ja peruna purjo jämät keitetään kattilassa pehmeäksi, soseutetaan, lisätään kermaa. Mieto mauste hiukan valkopip. Viherpip. Olematon ripaus suolaa. Ei tarvi välttämättä mitään maustetta. Pelkkä kanaliemi kuutio ja hiukan makaronia käy iltakeitosta . Ananas säilykkeestä  saa herkun,  kun vaahdottaa rahkalla sen ripaus sokeria. Eli eka katsoo mitä jo on ja jatkaa siihen jotain. 3 munaa siitä tulee sokerikakku. Sokeria pitää aina olla ja jauhoja. Omenat voi raastaa huvikseen. Tai keittää hilloksi. Vanhat makkarat voi kuivattaa koiralle. 

Teen yleensä pari kertaa viikossa inventaarion jääkaappiin. Käyn läpi lukemattomat margariini- ja jäätelörasiat, jotka ovat (vastoin suosituksia) jatkaneet elämäänsä meillä jämäruokien säilytysrasioina. Joskus teen mokia ja unohdan katsoa jonkun, kuvittelen sen olevan avaamaton margariinirasia tai se äsken jääkaappiin laitettu astiallinen keitettyjä perunoita. Harvemmin kuitenkin. Käyn siis jääkaapin läpi ja laitan mieleeni, mitä pitää käyttää asap ja mitä voi käyttää huomenna, ylihuomenna jne.

Yksi hyvä konsti ruokahävikin välttämiseen on lauma nuorisoa. He syövät jämät tortillan tai voileivän välissä, tai nuudelien/pastan/riisin kanssa.

Otan aina eväät töihin, ja evääni ovat näitä jämäruokien jämiä: tänään oli kahta eri kasvisruokaa (paistettu kaali ja kasviswokki) viime viikon alkupuolelta, ja eilen paistettujen sienten jämät. Siihen vaan sekaan chilikastiketta ja inkiväärikastiketta, sekä kuiva-aineshyllyn perältä kaivamani nuudelipaketin viimeinen nuudelipesä (jonka keitin samalla kun keitin teevettä). Nyt lounastunnin lopulla voin kertoa, että oli erinomaisen hyvä lounas! Huomiseksi jäi toinen puolikas ko. annoksesta.

Neljäs konsti ruokahäivikin vähentämiseen meillä on se, että en ole kovin nuuka reseptien noudattamisessa, osaan soveltaa olemassaolevilla aineiksilla. Tänään teen pasta carbonara-versiota, josta on tullut meidän vakiruoka. Ei minulla ole mitään hienoa italialaista possunposkea eikä parmesaania eikä edes pecorinoa. Eikä ole edes tagliatellea. Keitän spagettia, paistan pekonia pieneksi silputtuna ja raastan punalaputettuna ostettua ja jääkaapissa mököttävää cheddaria. Juustoksi sopii mikä tahansa sulava juusto, pastaksi mikä tahansa pasta lasagnelevyjä lukuunottamatta (nekin kyllä voisi pilkkoa).

Salattiin ei tarvita lehtisalaattia, vaan siihen voi silputa keräkaalia.

Seuraava konsti vaatii myös vähän ruuanlaittotaitoa: minulla on laaja valikoima mausteita ja muutama maustekastikekin (teriyaki, soija, chili, osteri jne). Jos on kasviksia, jotka alkavat olla nuutuneita, niin niistä voi tehdä vaikka mitä sopivasti maustamalla: riisin kanssa voi tehdä chiliä (chili sin carnea tai chili con carnea), nuudelien kanssa sopiikin enemmän sweet'nsour-maustettu wokki, spagetin kanssa voikin tehdä bologese-tyyppisen kastikkeen. Tai sitten dahlia linssien kanssa, tai jotain curryä, vaikkapa sellaista, johon tulee perunaakin. Tai niistä voi keittää kasviskeiton. Tai niistä voikin tehdä salaatin.

Jämät sopivat myös suolaisten piirakoiden täytteeksi, pieni määrä kinkkua ei ehkä riitä kuin parille voileivälle, mutta piirakantäytteenä siitä saa annokset koko perheelle.

En osta kalliita aineksia yhtä ruokalajia varten. Jos jotain, esimerkiksi hollandaise-kastiketta haluan, niin teen sen itse. Kun jääkaapissa ja kuiva-aineskaapissa on perustarvikkeet, niin pystyy tekemään melkein mitä vaan!

Ja kyllä meillä tulee hävikkiä, etenkin leipää pääsee välillä homehtumaan. Siksi leipä säilytetäänkin meillä pakastimessa, valmiiksi viipaloituna. Jos joku leipä ei menekään kaupaksi, siitä voi tehdä krutonkeja tai korppujauhoa. Viimeinen vaihtoehto on kuivata (homeettomat) leivät ja viedä lähinaapuriin hevostilalle, konit tykkää.

Vierailija kirjoitti:

Eikö se niin mene, että mitään ei poisheitetä. Säilötään pakkaseen ja vuoden päästä heitetään sieltä vanhaksi menneenä?

Ei. Pakastimesta ei mene mitään vanhaksi, kun sen käy säännöllisesti läpi ja ottaa sieltä ruuaksi ne, jotka ovat suurimmassa riskissä. Moni asia ei edes vanhene pakastimessa vuodessa: puolukat ja monet muut marjat säilyvät syömäkelpoisina (tosin c-vitamiinin määrä laskee tasaisesti), rasvaton riista säilyy kyllä ylivuotiseksi - kysy miltä tahansa metsästäjältä ja jopa hiiva säilyy toimintakykyisenä pakastimessa vuosia. Tähän mennessä olen saanut kohotettua pitsataikinan hiivalla, jonka parasta ennen päiväys oli neljä vuotta aiemmin. Se pitää vain säilyttää oikein ja herätellä hellavaraisesti.

Suunnittele ruuat ja osta tarvikkeet vain niihin. Jos haluat kokeilla jotain uutuuksia, suunnittele valmiiksi mihin käytät uutuuden.

Jos joku uhkaa mennä vanhaksi, monet elintarvikkeet voi pakastaa. Keksi mihin käytät vanhenevat elintarvikkeet, tummuneista hedelmistä smoothieta, jämäpuurosta leipää jne.

Pistä erilliselle hyllylle ne ruuat, jotka vanhenee ensin ja syöt siltä hyllyltä ensin ja teet reseptejä niiden ruokien pohjalta mitkä raaka-aineet menee vanhaksi eka.