Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olette ihmisestä joka käy yksin leffassa, kuntosalilla, lenkillä jne?
Kommentit (84)
Kaikissa noissa voisin käydä yksin, mutta en illallisravintolassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi säällisin? Ei kaikki kaipaa seuraa koko ajan ympärilleen. Etenkin kuntosalilla käynti, mikäpä parempaa kun saa rauhassa treenata, eikä vaan istuskella sosialisoimassa. Eihän siinä tule edes treenattua kun kaveri koko ajan höpöttää jotain. Tai elokuvissa käynti, hiljaa siellä istutaan ja katsotaan leffaa, miksi pitäisi olla kaveri vierellä? Ja lenkillä, saa mennä ihan omaa vauhtia ja kuunnella lempimusiikkia.
Mitä aattelen? Että hän on yksinäinen, mutta vahva ihminen. Hän elää elämäänsä. Tunnen monia keski-ikäisiäkin, jotka eivät mene minnekään yksin.
Joskus kävin kuntosalilla yksin. Lenkkeilyäkin yritin, mutta siihen jostain syystä kaipaan kaveria. Yhden leffan olen käynyt katsomassa yksin kun tarpeeksi kiinnosti, mutta ennemmin minut löytää yksi haahuilemasta taidenäyttelyissä kuin istumassa elokuvateatterissa.
Laiskana ollessani lähinnä kadehdin sellaisia, jotka saavat itsensä lähtemään jotain tekemään. En todellakaan sääli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tilanteesta. Jospa jotain rikollista toimintaa taustalla
Suurin osa salilla ja ryhmälikuuntatunneille osallistujista on kyllä yksin siellä. Yleensä myös henkilökunta työskentelee yksin eikä ryhmässä. Hyvin, hyvin harvalla on turvamies mukana ja sitäkin harvemmalla oma kumppani (sekin yleensä salilta löydetty). Suurin osa on siis rikollista porukkaa, niinkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia. Suurin osa ihmisistä harrastaa noita juurikin yksin.
En sääli. Rohkea ihminen, joka tekee haluamiaan asioita. Saattaa olla älykäskin, heillä kun on taipumus viihtyä hyvin omassa seurassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Suurin osa ihmisistä harrastaa noita juurikin yksin.
Leffassa aika harvoin näkee yksin istuvia katsojia. Joskus toki. Itse olen ollut kertaalleen koko salissa ainoa katsoja, kun kyseinen elokuva ei mikään suurhitti ollut ja oli pyörinyt jo pitkään listoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin salilla vuosia yksin. Sitten yks nainen pyysi minua kahville. Nainen kävi aina aamuisin samaan aikaan salilla. Meille tuli sitten parin vuoden panosuhde.
On se nyt kumma, jos on jotain erityistä yksinolossa.
Ihmettelisin, jos ihminen ei tulisi itsensä kanssa toimeen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia. Suurin osa ihmisistä harrastaa noita juurikin yksin.
Leffassa aika harvoin näkee yksin istuvia katsojia. Joskus toki. Itse olen ollut kertaalleen koko salissa ainoa katsoja, kun kyseinen elokuva ei mikään suurhitti ollut ja oli pyörinyt jo pitkään listoilla.
Aina meitä yksin käyviä on jokunen. Joskus meinaa itku tulla, kun useimmilla on se kumppani jonka kanssa voi käydä elokuvissa.
M
Vierailija kirjoitti:
Mä teen noiden lisäksi ulkomaanmatkatkin mieluiten yksin. Ihan parasta!
Itsekin, ainoa hankaluus on etelän maissa illallinen. Siellä ei olla totuttu, että syö yksin ja välillä kiusallista eli menee helposti pikaruokaan.
Minulla on rakas puoliso ja paljon ystäviä mutta en halua ketään kaveriksi kun treenaan. Joskus mennään. Samaan aikaan ja se onnkivaq mutta ei yhtä tehokasta.
Leffaan voin ottaa vaimon tai kavereita.
On cool äijä, todellista äijämeininkiä. Mies kulkee omia polkujaan!
En sääli koska tiedän että se voi olla juuri sitä mitä kyseinen ihminen haluaa. Moni ei tätä kuitenkaan tajua. Itsekin teen yksin käytännössä kaiken ja lähes aina jos tämä tulee puheeksi uusien tuttavuuksien kanssa, saan joko ihmetteleviä tai sääliviä reaktioita.
Eli sinkut ja introvertit mahdollisesti rikollisia🤣