Lue keskustelun säännöt.
Uskaltaisitko ostaa talon jossa on ollut kosteus-/homevaurio?
Kommentit (44)
Kosteusvauriot ovat tosi yleisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Radon on sellainen, josta olisi hyvä päästä mahdollisimman nopeasti eroon. Toki myös sädesieni, jos sitä havaitaan. Mutta ei niiden takia talo mene purkuun, se pystytään korjaamaan. Tietysti jos talon arvo on vaikkapa 60000€ ja remontti tulisi kalliimmaksi ja on hyvin laaja, kannattanee harkita.
Vierailija kirjoitti:
Radon on sellainen, josta olisi hyvä päästä mahdollisimman nopeasti eroon. Toki myös sädesieni, jos sitä havaitaan. Mutta ei niiden takia talo mene purkuun, se pystytään korjaamaan. Tietysti jos talon arvo on vaikkapa 60000€ ja remontti tulisi kalliimmaksi ja on hyvin laaja, kannattanee harkita.
Radonia ei haista ja se ei liity esim. tunkkaiseen hajuun. Se tulee maaperästä. Usein vaan talot alkavat elää vanhetessaan ja saattaa tulla esim. vähän seisovampaa ilmaa. Talossa ei kuitenkaan ole sen vuoksi mitään vikaa. Jos havaitaan kosteutta (josta on haittaa) tai mikrobeja, ne on hyvä hoitaa pois.
Jos asunnossa havaitaan asbestia sisältäviä materiaaleja niin usein tilanne on joku purku- tai remonttityö jossa materiaalit tulevat esille tai niitä irrotetaan, jolloin pölyä irtoaa.
Asbestin sairastumisriski on luonteeltaan kumulatiivinen ja jokainen elämän aikana koettu altistus kasvattaa todennäköisyyttä. Jos elämässään hengittelelee asbestipölyä vain sen 3-4 päivää mitä kesämökin katon purku kestää niin kokonaisriski on pieni. Mutta jos altistuksia kertyy elämän aikana useampia ja/tai ne ovat pidempiä niin kokonaisriski kasvaa jokaisesta uudesta hengitetystä hiukkasesta.
Suomessa diagnosoidaan keskimäärin noin 70 asbestialtistuksesta johtuvaa mesotheliomaa eli keuhkopussin syöpää vuodessa, ja kuolleisuus tautiin on lähes 100%. Käytännössä lähes ainoa tapa välttyä kuolemasta tautiin on että ehtii kuolla johonkin muuhun sen 2 vuoden aikana joka diagnoosin jälkeen yleensä on elinaikaa.
Eli absestiin kuolee noin 70 henkeä vuodessa, ja vastaavasti hirvikolareissa kuolee vain 2-3 vuodessa ja sepalusauki juhannuksena keskimäärin 5-6 henkeä.
Kun katsoo näiden lukujen välistä suhdetta (70 vs 2-3 tai 70 vs 5-6) niin Suomessa varoitellaan kanssa yllättävän paljon hirvivaarasta tai juhannuksena hukkumisesta verrattuna asbestin vaarallisuudesta puhumiseen.