Kannattaako tutkijan ura?

Jos olet syntynyt kultalusikka suussa eli rahoitus perheeltä huonoina aikoina. Muut eivät pärjää. Miessukupuolesta hyötyä 

Rahoituksia leikattu tutkimuksestakin, en suosittele

Jos pätkätyöt, rahattomuus, kohtuuton työmäärä ja ahdistus eivät haittaa niin siitä vaan. Hauskaahan tutkiminen on, mutta ei siitä välttämättä saa itselleen ammattia, jolla elättää itsensä.

Ei sillä ainakaan pidemmän päälle elä kuin aniharva. Kunnianhimoisimmat ja verkostoituneimmat. Ei riitä olla 'ajattelija'. 

Riippuu,  mitä tarkoittaa kannattamisella. Taloudellisesti ei kannata. Rahoituksesta on hirveä kilpailu ja kilpailun voittajienkin kohdalla se on kapea ja epävarma leipä.

Jos tykkäät tutkimuksesta, sitä siinä saa tehdä. Ja se on vapaata, sekö ajallisesti että ajatuksellisesti. Et ole sidottu kelloon etkä paikkaan, paitsi siltä osin kun solumaljasi vaativat kääntelyä tietyin väliajoin tai arkistosi ovat auki joka kolmannen viikon tirsjantaina klo 13-14. Tutkimuksi esittely konferensseissa on hyväksi rahoituksen saannille, mutta ei niitä monta vuodessa tarvitse tehdä, eikä siihen ole rahaakaan. Mutta jos haluat töitä yliopistolta, sinun täytyy osata ja haluta tehdä muutakin kuin tutkimusta -pitää opettaa, pitää hoitaa yliopistohallintoa ja vapaus vähenee nopeasti.

Tutkijan on sitten monen vuoden tutkijanuran jälkeen vaikea enää päästä työelämään kun joskus haluaisi vähän paremmille palkoille. 

Vierailija kirjoitti:

Jos pätkätyöt, rahattomuus, kohtuuton työmäärä ja ahdistus eivät haittaa niin siitä vaan. Hauskaahan tutkiminen on, mutta ei siitä välttämättä saa itselleen ammattia, jolla elättää itsensä.

100 % samaa mieltä. 

No tutkija tienaa noin 2500 - 4200 e kuussa

(Ei tohtori)

Jos haluat olla wannabe tiedemies niin suosittelen. Mukavaa touhua.

On hiukka eroa aiotko tutkia voimaantumista 1880-luvun naiskirjallisuudessa vai alzheimeria. 

Vierailija kirjoitti:

Tutkijan on sitten monen vuoden tutkijanuran jälkeen vaikea enää päästä työelämään kun joskus haluaisi vähän paremmille palkoille. 

Just paras. Saa olla vapaasti työtön

Hallituksella on projekti 1000 tohtorin kouluttamiseksi. Nyt voi olla hyvä hetki napata rahoitus. Pidemmän päälle pitää sitten olla etevä, että saa elannon yliopistolta.

Kyllä. Voit kysellä miehiltä sekavia ja tehdä niistä vielä sekavampia päätelmiä. Sitten vain Jytkiksen kanssa pumpaatte valtion rahat taskuihin. Vilppi se on, mikä kannattaa. Muu ei.

Vierailija kirjoitti:

Tutkijan on sitten monen vuoden tutkijanuran jälkeen vaikea enää päästä työelämään kun joskus haluaisi vähän paremmille palkoille. 

Nojaa, ei se nyt niin vaikeaa ole. Päinvastoin. Mutta tietysti se, miten oma osaaminen on tutkijana lisääntynyt, pitää nähdä, ymmärtää, ja kertoa muillekin.

Vierailija kirjoitti:

Hallituksella on projekti 1000 tohtorin kouluttamiseksi. Nyt voi olla hyvä hetki napata rahoitus. Pidemmän päälle pitää sitten olla etevä, että saa elannon yliopistolta.

Se rahoitus on jo jaettu. Myöhästyit.

Jos on valmis työskentelemään aamusta iltaan viikon ja vuoden ympäri, työllistämään itsensä vuodesta toiseen hakemalla oman rahoituksensa, verkostoitumaan, työskentelemään ulkomailla jne., kannattaa. Silloin on suurimmat todennäköisyydet päästä työssä eteenpäin ja jopa tenure trackille.

No mitä sinä ajattelet? Missä ovat erityislahjasi? Ethän vain mene manipulaatioon mukaan? On tietysti hyvä ymmärtää ne omat vahvuudet ja hyvä haluta kehittää itseään.

Jos sinulla on täysin omat ajatukset niin suosittelen pohtimaan mitä voisit tehdä työksesi itsenäisestikin. 

Minä pidän työstäni. Parasta on tietty vapaus ja mahdollisuus oppia koko ajan uutta. Pahinta kova kilpailu, hitaat ja turhauttavat julkaisuprosessit, välillä vaikeus ohjata omaa tyôtä. Palkalla ei pääse juhlimaan, mutta kyllä sillä elää.

Kun sain SA:n hakemuksista useamman kerran täydet pisteet ja hylätyn päätöksen, niin oli aika siirtyä muihin töihin.

Nykyään ei oikein ole enää tutkijan uraa kuin aikaisemmin.