On sääli, että vain laudaturin ja eximian kirjoittajia arvostetaan

On todellista taidetta kirjoittaa pelkkiä A:ta reputtamatta yhtään tai saamatta yhtään vahingko B:tä. 

T. Kompensaatiolla lakkinsa saanut, nykyinen 6000€/kk ansaitseva insinööri.

Vierailija kirjoitti:

Itse kirjoitin aikanaan kuudesta aineesta kaksi laudaturia ja kaksi eximiaa. Kuukausipalkka nyt 2800.

Että olipa apua.

ja kissa :D

Sitä ihmettelin miten voi olla että reputtaa äidinkielen yo-kokeen, kuten yksi luokkakaveri. Eikä hänellä tietääkseni ollut esim lukihäiriötä ja muut kurssit suoritti kuitenkin ihan hyvin. Mutta no, myöhemmin sai sen äikänkin läpi ja on nykyään ensihoitaja, että ihan hyvin kävi hänellekin. 

Jos on hyvä päättötodistus, niin kirjoituksien kupongilla ei tee yhtään mitään.

Pääsee A-papereilla jopa pressaksi asti.

Koska itse kirjoitin yleisarvosanalla A olevat ylioppillasarvosnat niin olin hyvilläni kun pääsin yliopistoon jatkamaan opintojani. - En muista koska ylioppilasarvosanojani oltaisiin kysytty, Mutta minä en olekaan toistaiseksi pyrkinyt sen paremmin ministeriksi kuin tasavallan presidentiksikään. En edes kansaneustajaksi. 

Viimeinen nyt tuli vain mieleeni kun hyvin usein edellä mainittujen ylioppilastodostuksia halutaan nostaa julksien ihmettelyn aiheeksi. Ja niinpä sitten täällä pilkataan Stubbia siitä kuinka surkea ylioppilastodostus hänellä oli verrattuna vaikka Pekka Haaviston yo-arvosanoihin. Samalla kun kehutaan kuinka älykös ja ennen kaikea viisas Haavisto on vs. kuinka  tyhmä ja yksinkettainen Stubb on.

Mitään merkitystä ei tietenkään ole sillä, että tosiin kuin Haavisto esimerkiksi Stubb on jaksanut ja halunnut opiskella niin. että korkein suorittamansa oppiarvonsa on tohtori, ijhan yhtä lailla kuin vaikka Perussuomalaisten Jussi Halla-aholla tai meppi Mika Aaltolalla mutta tohtorin arvolla ei tietenkään ole mitään arvoa tai merkitystä koska ne on suoritettu väärässä paikassa tai väärältä alalta ja tai niiden suorittaja on ollut ikävä henkilö tai koska aiemmin surkea ylioppilastodistus osoittaa, ettei hän voi oikeasti olla muuta kuin idiootti tai muuten vain sellainen ketä kukaan ei voi arvostaa. Olisi pitänyt kirjoittaa paremmat yo-arvosanat.   

Vierailija kirjoitti:

Sitä ihmettelin miten voi olla että reputtaa äidinkielen yo-kokeen, kuten yksi luokkakaveri. Eikä hänellä tietääkseni ollut esim lukihäiriötä ja muut kurssit suoritti kuitenkin ihan hyvin. Mutta no, myöhemmin sai sen äikänkin läpi ja on nykyään ensihoitaja, että ihan hyvin kävi hänellekin. 

Äikän voi helposti reputtaa vaikka olis Ruuneperi. Pitää vain kirjoittaa asian vierestä, otsikkoon liittymättömistä asioista.

Kirjoitusten arvosanat määräytyvät ensisijaisesti tunnollisuuden, ei älykkyyden perusteella. Kun käyttää enemmän aikaa preppaukseen, saa luonnollisesti paremmat arvosanat.

Älykkyysosamäärä sen sijaan määräytyy hyvin pitkälti synnynnäinen älykkyyden mukaan, eikä älykkyystestiin harjoittelemalla voi hirmuisesti testitulosta parantaa.

Karseita luusereita nämä, jotka jaksavat elvistellä jollakin niin simppelillä asialla kuin kirjoitusten arvosanat.

Mikä ihme siinä on, että hyvistä yo-arvosanoista ei saisi olla ylpeä ja niitä pyritään mauttomasti jopa vähättelemään? Jos joku juoksee vaikka erinomaisia aikoja 400m:n juoksussa, niin ilmestyykö samat ihmiset selittämään, ettei se ole minkään arvoista ja mitään väliä. Ja oikeasti ei ole hyvä siinä ja itse olisi ihan yhtä hyvä, jos kiinnostaisi. Totuus on, että valtaosa hyvin koulussa pärjäävistä on vaan nopeaälyisiä ja heillä on hyvät muisti-/tietorakenteet aivoissa. Ei se mitään hikarointia tarvitse. Sekin on yksi tapa vähätellä toisten saavutuksia. Selittää, että ne vaan lukee. Hohhoijaa. Useimmat hyvät oppilaat ei tee edes erityisen paljoa töitä. Joukossa on jopa suoranaisia laiskimuksiakin. Toki voihan sitä itselleen selittää asioita, että se kaikki johtuu vaan sen lukemisesta iltaisin...

Tottakai se on hienoa, jos joku lahjakas jossain. Ja jotkut on yleislahjakkaita eli monessa hyviä ja joidenkin kohdalla saa lahjakkuudenlajeja etsiä suurennuslasin kanssa. Mitäs sitten? Kaikki on arvokkaita ihmisenä ja jokainen voi rakentaa hyvän elämän. Oli sitten monilahjakas tai ei. Voi kehittää niitä omia vahvuuksia, vaikkei ne vahvuudet kovin isoja olisikaan alunperin. Sitä paitsi elämämme mitta on pitkälti silti se, miten vaikutamme ympäristöömme.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitusten arvosanat määräytyvät ensisijaisesti tunnollisuuden, ei älykkyyden perusteella. Kun käyttää enemmän aikaa preppaukseen, saa luonnollisesti paremmat arvosanat.

Älykkyysosamäärä sen sijaan määräytyy hyvin pitkälti synnynnäinen älykkyyden mukaan, eikä älykkyystestiin harjoittelemalla voi hirmuisesti testitulosta parantaa.

Karseita luusereita nämä, jotka jaksavat elvistellä jollakin niin simppelillä asialla kuin kirjoitusten arvosanat.

Älykkyys ja koulumenestys korreloivat voimakkaasti keskenään. 

Totta kai hyvistä yo-arvosanoistaan saa ja voi olla ylpeä mutta usein ainakin itsestäni on kiinnostavampaa se, mitä on tapahtunut niiden jälkeen. -Kumpi kertoo ihmisestä enemmän se, että hän on kirjoittanut laudatur rivin vai se, että hän on päässyt rimaa hipoen ylioppilaaksi mutta 20 vuotta myöhemmin on suorittanut maisterin tutkinnon?  - Kummman opinpolku on mahdollisesti mielenkiintoisempi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitusten arvosanat määräytyvät ensisijaisesti tunnollisuuden, ei älykkyyden perusteella. Kun käyttää enemmän aikaa preppaukseen, saa luonnollisesti paremmat arvosanat.

Älykkyysosamäärä sen sijaan määräytyy hyvin pitkälti synnynnäinen älykkyyden mukaan, eikä älykkyystestiin harjoittelemalla voi hirmuisesti testitulosta parantaa.

Karseita luusereita nämä, jotka jaksavat elvistellä jollakin niin simppelillä asialla kuin kirjoitusten arvosanat.

 

Älykkyys ja koulumenestys korreloivat voimakkaasti keskenään. 

PISA-tulosten kohdalla näin on, koska niitä varten ei harjoitella yhtään mitään. PISA-tulosten ja älykkyysosamäärän välinen korrelaatiokerroin on 0,8. Sama ei päde ylioppilaskirjoituksiin, koska niitä varten harjoitellaan ja kerrataan asioita. Ylioppilaskirjoituksissa korostuu tunnollisuus eli ahkeruus. Mitä enemmän käyttää aikaa kirjoituksiin valmistautumiseen, sen paremmat arvosanat saa.

Vierailija kirjoitti:

Itse kirjoitin aikanaan kuudesta aineesta kaksi laudaturia ja kaksi eximiaa. Kuukausipalkka nyt 2800.

Että olipa apua.

Anna kun arvaan, noista mikään ei ollut matikka ja nyt olet pätkätyöläinen FM?

Vierailija kirjoitti:

Vain romaanin kirjoittajia arvostetaan.

Ne kirjoitetaan nykyään tekoälyllä. Sille vain annetaan aihe, päählöt ja suuntaviivat.

Vierailija kirjoitti:

Jos on hyvä päättötodistus, niin kirjoituksien kupongilla ei tee yhtään mitään.

Missä ikinä kysytään lukion päättötodistusta? Itse kirjoitin Laudaturin paperit ja pääsin yliopistoon, mutta eipä ole palkka kuin vähän yli 4000. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on hyvä päättötodistus, niin kirjoituksien kupongilla ei tee yhtään mitään.

Missä ikinä kysytään lukion päättötodistusta? Itse kirjoitin Laudaturin paperit ja pääsin yliopistoon, mutta eipä ole palkka kuin vähän yli 4000. 

Jos pyrit presidentiksi tai ministeriksi niin varmasti kaivavat sinunkin ylioppilastodistuksesi esiin pyrkien osoittamaan kuinka älykäs ja kyvykäs olet. - Sen jälkeen suoritetut tutkinnot eivät ole merkityksellsisä, koska ne kuitenkin tehty väärästä aiheesta. tai ainakin väärässä paikassa ja tai ainakin väärä henkilö. 

Lukion suorittaneita arvostetaan kuitenkin enemmän kuin ammattikoulusta valmistuneita.Itse nostan hattua samalla tavalla ammattikoulusta valmistuneille.Sekin on juhlimisen arvoinen suoritus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt A:n rivin kirjoittajia. Miten voi olla niin huono kaikessa?

t. LEEEMM

 

Mitä lähdit opiskelemaan?

Taloustiedettä.

Palkka? Lapset? Perhe? Omaisuus?

Vierailija kirjoitti:

Lukion suorittaneita arvostetaan kuitenkin enemmän kuin ammattikoulusta valmistuneita.Itse nostan hattua samalla tavalla ammattikoulusta valmistuneille.Sekin on juhlimisen arvoinen suoritus.

Joitain vuosia sitten taisivat jo säikähtää, että ylppäreiden arvostus on vajonnut liian alas. - Varmaan osaksi minun kaltaisteni yleisarvosanalla "A" kirjoittandein johdosta, jotka surkeista yo-arvosanoista huolimatta jatkoimme opintojamme korkeakouluissa ja yliopolla. - Joihin Suomessa on sinänsähelppoa päästä koska opiskelupaikkojaniissäon niin paljon. 

Vaikeaa tai sanoisin mieluummin enemmän ja vähemmän työtä saattaa kyllä vaatia, että pääsee, erityisesti jollekin niistä kaikkein suosituimmista aloista. Mutta niistäkin "normaaliälyinen" voi(nee) päästä jokaiseen kun on valmis tekemään kovasti työtä ja vähän helpommalla saattaa päästä niistä osaan (joitain aloja ei voiopiskella kuin 1, paikassa Suomessa),  jos on valmis opiskelemaan muualle kuin sinne minne suurin osa haluaa ykkösvaihtoehtonaan; esimerkiksi Ouluun lääkikseen pääsee helpommin opiskelemaan kuin Helsingin. Suomessa kuitenkin toistaiseksi -toivottavasti uhkakuista huolimatta jatkossakin- ei ole ollut niinkään väljä mistä tutkintosi suoritat hyviä lääkäreinä toimivia on valmistunut niin Oulusta kuin Helsingistä yhtälailla juristeja riippumatta siitä ovatko valmistuneet Turusta vai Rovaniemeltä. Dippa-inssiksi  Lappeenrannasta kuin Otaniemeistä....

Mutta nyt eksyin jo vähän aiheesta. Anteeeksi  Mutta  siis yo-todistuksen arvostusta nostetttiin keinotekoisesti niin, että sille annettiin erityinen asema opiskeluvalintoja tehtäessä ja vielä erityisesti niin, että samalla suosittiin ensikertaa hakevia ja heitä, joilla ei ollut vielä ensimmäistäkään korkeakoulu tai yliopistopaikkaa. - Vaikka toki teitä korkeakoulu ja ylipisto-opintoihin onkin viime vuosina lisätty kun paikan voi saada niin ylppäreiden arvosnojen peruteella (suurin osa paikoista jaetaan parhaiten pärjänneille) pääsykokeeella,  ja monille aloille ns. polkuopintoja pitkin. Joillekin aloille on vuosittain saatettu myöntää opiskelupaikka palkintonakin. EU:n ulkopuolien "hakija" on myös ymmärtääkseni myös myyty oikeus suorittaa nn.korkeakoulu tai yliopisto-tutkinto. (Lienee ajan kysymys, koska tutkinnon suorittamisoikeuksia myydään myös muille).     

 

 

On eri asia, puhuvatko yo-arvosanoista tuoreet ylioppilaat ja lukiolaiset vai muistelevatko ja edelleen jotenkin painottavatko niitä keski-ikäiset tai vanhemmat henkilöt. Nuorille tilanne on ajankohtainen sekä siksi, että koulunkäynti on pääasia että siksi, että jatko-opintopaikka usein riippuu yo-koemenestyksestä. Toisaalta, kertoohan se nuoruusiän tapahtumien tärkeydestä omalla laillaan, jos näitä vuosikymmenten päästä muistelee. Hyvä kai kuitenkin olisi pitää selvänä itselleen, mistä ajasta ja asioista kulloinkin on kyse.