Kumppani perheineen haluaisi lapselle äitin nimen, minä en

Hänen äitinsä on siis aikoinaan kuollut kumppanin ja sisaruksensa ollessa lapsi. Meille on syntymässä esikoinen, joka sattuu olemaan tyttö, ja kumppani on alkanut puhua kuin lapselle tulisi ihan itsestäänselvästi hänen äitinsä nimi. Sama homma hänen isänsä ja siskonsa kohdalla.

Nimi itsessään on sellainen, että se ei vaan ole millään tavalla mieleinen, aika tavallinen 50-60 -luvun nimi, jota ei nykyään juuri lapsille anneta. Ollaan toki mietitty lapselle nimeä yhdessä ja aluksi kumppaninkin ehdotukset oli ihan erilaisia, meillä oli useampiakin hyviä sellaisia nimivaihtoehtoja mitkä sopi molemmille. Nyt viime aikoina hän on kuitenkin alkanut puhua, että totta kai lapsesta tulee hänen äitinsä niminen, ihan kuin asia olisi jo päätetty jossain.