Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen väärin kun jään aina porukan ulkopuolelle
13.11.2024 |
Olen opiskelija ja nyt olisi ehkä elämäni tärkeimmät hetken löytää ystäviä. Ensimmäisestä päivästä lähtien kuitenkin ryhmät vain syntyivät. Olen koittanut tutustua ryhmäläisiini ja käynyt opiskelijatapahtumissa, mutta ilmassa on aistittavissa sellaista varovaisuutta. TIlanne on se, että minusta tiedetään oikeastaan vain nimi jos sitäkään.
Kai se opiskelu sitten tärkeintä on, mutta jaksaako sitä yksin olla ja puurtaa usempaa vuotta? Ketään tuttavia tai ystäviä ei ole asuinpaikassani.
Kommentit (58)
On myös ihmisiä, jotka kokevat herkästi ulkopuolisuudentunnetta myös tilanteessa, jossa joku muu ei sitä kokisi. Osittain kyse voi olla vain tunteestasi ja kokemuksestasi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On myös ihmisiä, jotka kokevat herkästi ulkopuolisuudentunnetta myös tilanteessa, jossa joku muu ei sitä kokisi. Osittain kyse voi olla vain tunteestasi ja kokemuksestasi
Mitä väliä jonkun muun kokemuksilla on?
Siihen tottuu ajan myötä jollain tasolla.
Yliopistossa aloitin samassa mieheni kanssa, asuimme opiskelija-asunnossa, ympärillä perheitä.
Saimme 3 lasta ooiskelujen aikana ja appivanhemmat jatkuvasti ajoivat meitä opiskelurientoihin.
Mene muiden luo. Osallistu juhliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakasn ei ole ystäviä, mutta netissä voi aina keskustella.
Jos sinulla ei ole mitään varsinaista poikkeamaa, ei tilanne ole paha. Minulla on poikkeama aivoissa, mikä aiheuttaa sen että esim. puheeni saattaa täristä. Tämä on paljon vaikeampi tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä jonkun harrastuksen ympärille keskittyviä opiskelijajärjestöjä? Niistä voisi löytyä helpommin samanlaista seuraa, jos yhteinen ala ei yhdistäkään. Itse löysin opiskelija-aikana paikkani näin, omia kurssikavereita hädin tuskin tunsin nimeltä muutaman. Sosiaalisia suhteita hoidin sitten koulun ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla ei ole mitään varsinaista poikkeamaa, ei tilanne ole paha. Minulla on poikkeama aivoissa, mikä aiheuttaa sen että esim. puheeni saattaa täristä. Tämä on paljon vaikeampi tilanne.
Määrittelet ap:n tilanteen vakavuuden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en löydä samanhenkistä seuraa kouluista tai töistä. Sitten jossain harrastetapahtumassa tulee juteltua ihan outojenkin kanssa kun on jotain yhteistä.
Tässäkin ketjusa on haukkumassa aloittajaa moni tosi ärsyttävä tyyppi. Pinnallisuutta täynnä ja pienikin kriisi niin kaverit katoaa heiltä. Kannattaa oppia tykkäämään itsestään. Harrastuksista löytyy yleensä paras seura. Juoruilijat ja ilkeät löytää toisensa. Näitä ne porukat on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla ei ole mitään varsinaista poikkeamaa, ei tilanne ole paha. Minulla on poikkeama aivoissa, mikä aiheuttaa sen että esim. puheeni saattaa täristä. Tämä on paljon vaikeampi tilanne.
Määrittelet ap:n tilanteen vakavuuden?
Meillä, joilla on konkreettisia poikkeamia, on vielä tuplasti vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla ei ole mitään varsinaista poikkeamaa, ei tilanne ole paha. Minulla on poikkeama aivoissa, mikä aiheuttaa sen että esim. puheeni saattaa täristä. Tämä on paljon vaikeampi tilanne.
Määrittelet ap:n tilanteen vakavuuden?
Meillä, joilla on konkreettisia poikkeamia, on vielä tuplasti vaikeampaa.
Kuinka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla ei ole mitään varsinaista poikkeamaa, ei tilanne ole paha. Minulla on poikkeama aivoissa, mikä aiheuttaa sen että esim. puheeni saattaa täristä. Tämä on paljon vaikeampi tilanne.
Määrittelet ap:n tilanteen vakavuuden?
Meillä, joilla on konkreettisia poikkeamia, on vielä tuplasti vaikeampaa.
Mitä meinaat konkreettisella poikkeamalla? Meinaan eihän äänen tärinä sinällään ole ongelma, jos on muuten sosiaalisesti okei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata tulla tilaisuuteen susikännissä ja alkaa hakata pöytään seisovalla kalullaan.
Oon sen virheen tehnyt ja voin sanoa, että sanomista tuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla ei ole mitään varsinaista poikkeamaa, ei tilanne ole paha. Minulla on poikkeama aivoissa, mikä aiheuttaa sen että esim. puheeni saattaa täristä. Tämä on paljon vaikeampi tilanne.
Määrittelet ap:n tilanteen vakavuuden?
Meillä, joilla on konkreettisia poikkeamia, on vielä tuplasti vaikeampaa.
Kuinka?
Ai että miten kuinka? Ai kuinka on vaikeampaa? No, katsos kun ap on ehkä "vain" hiljainen ja introvertti tai joskus varautunut. Minäkin olen. Ap voi päättää osallistua enemmän halutessaan. Minäkin voin. Mutta koska minulla on vielä lisäksi poikkeama, ihmiset suhtautuvat minuun ihmisestä riippuen ihmetellen, säälien, nälvien tai paeten. Tai minun tulkitaan esim. olevan stressaantunut, vaikka kyse olisi vain poikkeaman aiheuttamista oireista.
Lähde mukaan tutor- tai oppilaskunnan hallitustoimintaan tms. Siellä saat ihan 100% varmasti uusia ystäviä 😊 Kokemusta on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla ei ole mitään varsinaista poikkeamaa, ei tilanne ole paha. Minulla on poikkeama aivoissa, mikä aiheuttaa sen että esim. puheeni saattaa täristä. Tämä on paljon vaikeampi tilanne.
Määrittelet ap:n tilanteen vakavuuden?
Meillä, joilla on konkreettisia poikkeamia, on vielä tuplasti vaikeampaa.
Mitä meinaat konkreettisella poikkeamalla? Meinaan eihän äänen tärinä sinällään ole ongelma, jos on muuten sosiaalisesti okei.
Kyllä se on sosiaalinen ongelma. Ja lisäksi se aiheuttaa kipuja. Alan kohta syödä rauhoittavia.
Ystävä, mikä se on. Ei sellaista oikeasti ole. On vain tuttavia aikuisiässä, useimmiten täysin epäluotettavia. Lue hyvää kirjaa, siinä sulle ystävä, joka ei petä.
Valitettavasti jos olet vähän hiljaisempi tai introvertti, niin tulet jäämään ulkopuolelle ekstroverttien seurassa. Näin se on aina mennyt minullakin. Työyhteisöni on onneksi hyvin pieni, joten siellä voin olla oma itseni ja minut otetaan mukaan. Puolison suku on taas aivan painajainen. Juuri ja juuri jaksan kärvistellä nämä tapaamiset, joissa joukko äänekkäitä puhuu kilpaa toistensa päälle. Ei siinä hiljaisemmalla ole paljon sijaa. Tsemppiä!