Alle 3 vuotiaan kanssa kerrostalossa - itku tulee
Joudutaan asumaan okt-rakennusprojektin takia kerrostalossa, eikä löydetty tietenkään maantasan kämppää kun aiempi asunto myytiin. Eikä rivaria.
Päiväkotipäivän jälkeen neljästä alkaen lapsella on aivan hirveä iltavilli 17-19.
Käytännössä lapsi siis ravaa täysiä kämppää pitkin törmäillen seinään. Tai sitten hyppii sohvalta. Tömps. Tömptömptömp. Oppi myös avaamaan ulko-oven, haettiin monesti rapusta kunnes asennettiin turvalukko. Nyt riuhtoo sitä vähän väliä.
Paiskoo kaapin ovia. Ovia. Välillä hetken leikkii mutta vain hetken.
Ei rauhoitu lukemaan eikä tekemään mitään mistä ei lähtis jumalaton ääni.
Joka ilta pidättelen itkua täällä, koska tiedän että naapurit vihaa meitä. Mutta eivät yhtä paljon miten itse vihaan asua täällä. Olisi edes rivari että vois riehua pihalla. Edessä on vielä pitkä talvi ennen muuttoa.
Näin pienen kanssa ei voi iltaisin harrastaa mitään kodin ulkopuolellakaan, kun kotiaikaa ei tulis yhtään. Sitä iltavilliä ei voi estää ja turha edes kieltää, koska se ei edes auta.
Lapsella on fysiologinen tarve päästellä pyjamassa päivän mehut.
Siitä johtuen 17-19 on käytännössä kieltämistä, itkua ja pomppimista.
Vielä 3kk pitäis kestää, mutta kaikille raksaprojektiin lähteville: ÄLKÄÄ MUUTTAKO KERROSTALOON TAAPEROIKÄISTEN KANSSA VAAN ETSIKÄÄ RIVARI TMS. VAIKKA MISTÄ!
Kommentit (105)
No onko se mikään ihme, että lapset käy ylikierroksilla, kun niille lykätään kännykkä käteen jo parivuotiaana. Tai istutetaan telkkarin ääreen. Kunnon ulkoilua pihalla ja leikkimistä, niin kyllä se iltaväsy iskee. Vanhemmat itsekin kännykät kädessä, eikä osata sanoa ei, tai pitää kuria, kun pelätään, että lapsi pettyy.
Tuossa iässä ei me koskaan jääty sisälle kotiin viettämään aikaa, siinähän olisi kaikki tullut hulluksi :D Raivari tai ei kunhan oli jotain syönyt niin heti ulos. Unikin maittoi heti klo 20.
Eikä siis mitään harrastusta tarvi tai autolla minnekään lähteä tai johonkin tapahtumiin, mitä toi neuvolan koko päivän menossa ehkä tarkoitti? Ihan kerrostalon pihalle tai lähiympäristöön kävelemään/leikkimään/juoksemaan.
Kunnolla ulkoilua ja sitten opetat rauhoittumaan vaikka kirjan tai palapelin ääreen. Eli ihan lähdet yhdessä tekemään rauhoittavia juttuja, näytät miten paloja etsitään, yhdessä katselette helppoa kuvakirjaa ja luet. Muutaman vuoden päästä osaa tehdä muutakin illalla kuin törmäillä seiniin.
Omalla luokallani ala-asteella oli muutama villi lapsi. Varmaan osittain kasvatuksen puutetta ja joillain ehkä jotain neurologista häiriötä. Ikävää normaaleille ja rauhallisilla lapsille. Villit lapset pitäisi suoraan laittaa koulussa erityisopetukseen, jossa vaikka pari vartijaakin paikalla