Mitä ajattelisit jos ystäväsi pyytäisi sinua luovuttamaan hänelle munasoluja?

" 14, oletko tosissasi?!?

Ei mitään väliä vaikka lapset eivät toiveistaan huolimatta saa koskaan tietää biologisia vanhempiaan, pääasia että kaikille halukkaille riittää luovuttajia??? "



Kyllä mielestäni on tärkeintä että lapsi saa syntyä ja elää rakastetussa perheessä vanhempiensa kanssa. Se, tunteeko lapsi solun luovuttajia (jotka eivät ole samalla tavalla lainkaan biologisia vanhempia kuin adoptiolapsella - usein toinen vanhemmista on täysin geneettisestikin biologinen ja joka tapauksessa lapsi kasvaa päivästä 0 saakka omien vanhempiensa kanssa) on toisarvoinen asia.



Monelleko lapselle merkitsee 18-vuotiaana saada tietää, kuka luovutti hänen vanhemmalleen sukusoluja? Voi olla että jollekin luovutuslapselle asia merkitseekin. Kukaan tuskin kuitenkaan haluaa jäädä syntymättä jos ei saakaan puolikasta geneettisestä perimästään selville.



Minulla on luovutetulla sukusolulla alkunsa saanut lapsi. Meidän lapsellemme halusimme turvata mahdollisuuden tietää ihminen, joka solut luovutti. En kuitenkaan pidä sitä todellakaan luovutushoidon edellytyksenä. Lapsemme on niin rakastettu ja onnellinen pikkuinen, vaikka eipä hän vielä tiedä tahi ymmärrä sukusoluasioista mitään.



Minusta on surullista, että päättäjät nyt mahdollisesti karkottavat luovuttajia ja ehkä moni niin rakastettu lapsi jää syntymättä tämän takia.



Tosin jos näitä asioita ei joudu toden teolla ajattelemaan ja pohtimaan, tulee varmasti herkästi sivusta huudeltua. Ikävä kyllä kansanedustajista suurin osa taitaa olla juuri sellaisia =(

Lapsettomuus on rankka juttu, mutta niin on IVF:kin kaikkine piikityksineen ja hormoneineen.



Nämä ovat olleet kamalat kaksi viikkoa (kyllä, mulla oli vielä lyhyt kaava!), sillä koko prosessi tuntui jotenkin epäluonnottomalta ja väärältä. Omalla kohdallani raja on vedettävä tähän, enää en hoitoja jatka - jollei nyt sitten sattuisi tärppäämään...

41, eikös ehkäisykin ole luonnotonta?

" Suomessa munasolunluovutukset toteutetaan ristikkäin, eli

mikäli ystävä luovuttaa sukusolujaan, niitä ei anneta sinulle, vaan koeputkihedelmöitys tehdään tuntemattoman luovuttajan soluilla, ja ystäväsi solut puolestaan päätyvät jollekin toiselle äidiksi haluavalle. Vain sisaren soluja voidaan joissain poikkeustapauksissa luovuttaa toiselle sisarelle. Mielestäni tämä on jo maalaisjärjen ajatellen selvä asia, koska voi vain kuvitella, minkälaisiin ristiriitoihin ja eettisiin ongelmiin muunlainen käytäntö voisi johtaa. "



Näin ei ole. Ristiin luovuttamista kyllä suositellaan, mutta suoraankin saa luovuttaa. Minäkin olen luovuttanut suoraan ystävälleni.

tai hyvälle ystävälle ristiinluovuttaa niin kuin tuolla aiemmin kuvattiin



muuten en. meidän lapsiluku ei ole vielä täysi, siitä voisi tulla ristiriitoja jos esim. myöhemmin meillä olisi raskautumisvaikeuksia ja heillä olisi minun munasoluillani aikaansaatu lapsi..

usko, että pystyisin tutulle solujani luovuttamaan. Tuntemattomalle voisin harkita, mut syksyllä tulee 35 täyteen, joten ei tarvitse asiaa ajatella.

Jos munasoluja voisi luovuttaa yhden pillerin nappaamalla, tekisin sen välittömästi.

Kaksi piikkiä joka ilta, punktio nukutuksineen jne. ovat jotakin aivan muuta :-(

kyllä mä voiosin munasoluja luovuttaa, mutta en ystäväni lapselle.





sitäpaitsi, miettikää et jos mul olis tyttö ja tää mun kaveri saisi pojan ja ne josjus rupeaisi seurustelee!!!!???

n pitkään ja hartaasti toivottu vauva. mitä minä ylimääräisillä munasoluillani teen? vessanpönttöönhän ne menee anyway....

En tutulle enkä tuntemattomalle.

Tosin olen ollut raskaana nuorempana.



Joka tapauksessa, jos rakas ystäväni kysyisi/pyytäisi, tai jos tietäisin tarjota, niin ilman muuta!! En edes ymmärrä, miksi tällainen alotus, eivätkö kaikki naiset auttaisi ystäväänsä??

Valitettavasti niitä ei ole edes omaan tarpeeseen...

(ehkä siksi ymmärränkin hyvin...)

T. eräs jolla ei ole munasarjoja

4 ei se ihan itsestäänselvää ole käydä n. 1,5 kk:n hoitoja ja piikityksiä ja punktiota läpi ja antaa ystävän lapselle geneettinen perimänsä... ap





En todellakaan tiedä mitä kaikkea munasolujen luovutukseen kuuluu. Olen silti sitä mieltä, että jos minä voin auttaa rakasta ystävääni tällä tavoin, niin ilman muuta autan!!

Se, että ystävälläni on minun geeniperimäni, ei minusta tee lapsesta sen huonompaa ;-) Vaan eipä toisaalta sen parempaakaan. Meidän suvussa ei ole sen kummempia perinnöllisiä sairauksia kuin muissakaan suomalaisperheissä.



Mulla on yksi lapsettomuudesta kärsivä rakas ystävä. Asia on niin kipeä, että emme ole siitä puhuneet, hän ei halua. Pitäisköhän mun tarjoutua luovuttamaan munasoluja?? Onko siinä jotain rajoituksia? Olen 36v., lapseton tosiaan, ei allergioita eikä sairauksia, tupakoin kyllä...

-4-

Tukisin kyllä ystävääni jos hän hommaisi ne joltain muulta luovuttajalta kuin minulta.

eli ystävän kannattaisi kertoa ongelma ja odottaa tarjoudunko minä luovuttajaksi, suora kysymys olisi vähän tukala...

Minusta asia ei ole ihan noin. Ei se olisi sinun lapsesi vaan ystäväsi lapsi. Lapsella olisi sinun perimääsi, mutta ethän sinä olisi äiti, vaan ystäväsi joka kantaa lapsen ja kasvattaa hänet ja on lain mukaankin äiti.



Sinulla on oikeus tuohon mielipiteeseen eikä tietenkään pidä luovuttaa jos ei tunnu siltä, mutta ei munasoluja luovuttamalla kyllä äidiksi tulla, anteeksi vaan!

Minä en luovuttaisi vaikka olisi kuinka hyvä ystävä. Lapsellasi olisi minun perimä ja näin ollen hän olisi minun lapseni...







Onhan adoptoitu lapsikin adoptiovanhempiensa oma lapsi, eikä biologisten vanhempiensa. Jos luovuttaa munasolun, teknisesti lapsi on minun ja ystäväni miehen, mutta käytännössä täysin heidän, eikö vain?

Kyllä mun mielestä paljon enemmän siihen, kuka on lapsen vanhempi, vaikuttaa se kuka hänet kasvattaa ja elättää, ei se kenestä hän on tullut. Tästä syystä joillain lapsilla on isovanhemmat ne vanhemmat, kun omat (biologiset) vanhemmat eivät ole voineet hoitaa.

-4-

lain kirjaimen mukaan mennä? Eikös joku uusi lainsäädäntö tule muuttamaan näitä luovutussysteemejä, kesällä muistaakseni? Itsekin olen kiinnostunut asiasta kyllä.

t. huonomunainen lapsettomuudesta kärsivä

Lain kirjaimen mukaan tämä menee niin, että lapsi saa halutessaan ensi syksystä lähtien tietoonsa luovuttajan nimen täyttäessään 18. Kiitokset vaan päättäjille, asia karkottaa varmaan paljon luovuttajia. Onneksi luovuttajia saa esim. Viron klinikalla helpommin jos ei satu olemaan ystävää, sisarta tms. joka voisi luovuttaa.



Luovuttajan tulee olla alle 35 (poikkeuksia voidaan tehdä jos luovuttaja on tuttu mutta onnistumismahdollisuus heikkenee koska hedelmällisyys alenee tämä iän jälkeen ja etenkin jos on tupakoitsija) ja perusterve.