Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla 16-vuotiailla tytöillä aivan valtavia koulumenestyspaineita?
13.11.2024 |
Sukulaistyttö puhuu koko ajan koulunkäynnistä. Ysiluokalla panosti kouluun aivan valtavasti. Nyt lukiom ekalla ja sinnittelee pitkässä matikassa, vaikka ei ihan osaa. Hänellä on jo leviämässä pää noihin koulupaineisiin.
Onko tämä ajallemme tyypillistä vai perheestäkö nämä paineet tulevat?
Kommentit (33)
Erittäin tavallista kouluterveyskyselyn mukaan. Lukiotytöt uupuvat, pojat eivät.
Omani on lukion tokalla. Pidensi suosiola opintoaikaa, että periodit eivät ole niin täynnä. Ei osaa ottaa rennosti ei-kirjoitettaviakaan aineita. Ei ihan niin kovaa pingota niissä, kuin kirjoitettavissa, mutta vielä rennommin voisi ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat "pään leviämisellä"? Ei ainakaan kuulosta kivalta suhtautumiselta nuorta kohtaan. Teineillä on koulun lisäksi kehityksellisesti haastava elämänvaihe, ja moni muukin asia voi olla samanaikaisesti kuormittamassa. Aikuisten tehtävä on tukea nuoria.
Sitä, ettei pää kestä ilman lääkkeitä. En tarkkaan tiedä, mitä pää ei kestä, koska äitinsäkään ei tiedä, mutta itse yhdistän tämän kouluun. Koska hän puhuu 99 % ajasta vain koulusta.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriksikö pitäisi päästä?
Muun muassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä väliä onko tyttö vai poika? Mun molemmilla pojilla on ollut valtavat suorituspaineet aina ja koulumenestys on ollut tärkeää. Samalla tavalla valtava perfektionismi ollut harrastuksissa ja urheilusuorituksissa.
Mun tytöt ovat 17v ja 12v, eikä kummallakaan ole vastaavaa. Eivät stressaa koulusta yhtään.
Poikani on kaupungin parhaassa lukiossa, mikä ei täällä tarkoita mitään eliittilukiota. Rehtori sanoi vanhempainillassa, että uupuminen on erittäin sukupuolisidonnaista: tytöt uupuvat, pojat eivät. Sama tuli esiin ryhmän oppilaiden vanhempien omassa keskusteluosuudessa. Tyttöjen vanhemmat melkein itkivät siellä, poikien vanhemmat sanoivat, että pojat ovat viihtyneet ja on kivoja kavereita.
Pojat ilmeisesti taktikoivat enemmän: kurssiarvosanoilla ei ole väliä, vain yo-todistus ratkaisee.
Ruotsin kohdalla kannattaa muistuttaa virkamiesruotsista joka tulee eteen korkeakouluissa. Oma lapseni on nyt yliopistossa ja hänellä oli ruotsin kurssilla pari joka yrittää nyt kolmatta kertaa läpäistä sen, haittaa jo valmistumista. Eli ei kannata täysin sluibailla sitä ruotsia lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tytöstä. Jos haluaa hyvän ammatin, on lukiossa luetuilla aineilla ja arvosanoilla paljonkin väliä. Jos riittää että saa jonkun ammatin, ei varmaan jaksakaan stressata arvosanoja.
Jos on korkeakoulututkinto, se tarkoittaa, että lukio on käyty, joskus olen kuullut (harvinaista) että amikselta on kysytty onko käynyt lukion ja siitä on voinut saada pienen bonus-pisteen.
Ikinä en ole rekryssä nähnyt/kuullut, että olisi jotain lukion arvosanoja kysytty.
ps jos itse saisin päättää, niin peruskoulusta lähdettäisiin suoraan amikseen tai korkeakouluun ja saataisiin ihmiset nopeammin valmiiksi tai sitten sitä voisi jopa pidentää, kun ei ole hukattu sitä 3-5 vuotta lukioon, niin saataisiin entistä valmiimpia suoraan koulusta töihin
Eihän niitä tietenkään rekryssä kysytäkään, vaan siinä kohtaa, kun hakee sinne korkeakouluun.
Mielestäni ei todellakaan pitäisi skipata lukiota oppimääränä, siellä kasvaa yleistieto ja kielitaidot huomattavasti. Kyllä sen huomaa, kuka on viimeksi lukenut historiaa yläasteella ja kuka on ottanut sitä vielä 6 kurssia lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ruotsin kohdalla kannattaa muistuttaa virkamiesruotsista joka tulee eteen korkeakouluissa. Oma lapseni on nyt yliopistossa ja hänellä oli ruotsin kurssilla pari joka yrittää nyt kolmatta kertaa läpäistä sen, haittaa jo valmistumista. Eli ei kannata täysin sluibailla sitä ruotsia lukiossa. "
Siitä pääsee läpi ihan helposti. Mä en koskaan ollut kiinnostunut ruotsin kielestä koulussa, ja lisäksi menin yliopistoon vasta 12 vuotta lukion loppumisesta. Ihan helppo oli se virkamiesruotsi suorittaa, vaikken käytännössä osannut ruotsia yhtään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tytöstä. Jos haluaa hyvän ammatin, on lukiossa luetuilla aineilla ja arvosanoilla paljonkin väliä. Jos riittää että saa jonkun ammatin, ei varmaan jaksakaan stressata arvosanoja.
Jos on korkeakoulututkinto, se tarkoittaa, että lukio on käyty, joskus olen kuullut (harvinaista) että amikselta on kysytty onko käynyt lukion ja siitä on voinut saada pienen bonus-pisteen.
Ikinä en ole rekryssä nähnyt/kuullut, että olisi jotain lukion arvosanoja kysytty.
ps jos itse saisin päättää, niin peruskoulusta lähdettäisiin suoraan amikseen tai korkeakouluun ja saataisiin ihmiset nopeammin valmiiksi tai sitten sitä voisi jopa pidentää, kun ei ole hukattu sitä 3-5 vuotta lukioon, niin saataisiin entistä valmiimpia suoraan koulusta töihin
Eihän niitä tietenkään rekryssä kysytäkään
Minulla on kaksi 20 + v poikaa, jotka eivät ole käyneet lukiota. Heillä molemmilla on aivan käsittämätön yleissivistys. Etenkin Jos ihmettelen jotain historiajuttua tai biologiaan liittyvää asiaa, niin he ovat niitä kavereita, joille kilauttaisin. Ja minä itse olen sentäs opettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ruotsin kohdalla kannattaa muistuttaa virkamiesruotsista joka tulee eteen korkeakouluissa. Oma lapseni on nyt yliopistossa ja hänellä oli ruotsin kurssilla pari joka yrittää nyt kolmatta kertaa läpäistä sen, haittaa jo valmistumista. Eli ei kannata täysin sluibailla sitä ruotsia lukiossa. "
Siitä pääsee läpi ihan helposti. Mä en koskaan ollut kiinnostunut ruotsin kielestä koulussa, ja lisäksi menin yliopistoon vasta 12 vuotta lukion loppumisesta. Ihan helppo oli se virkamiesruotsi suorittaa, vaikken käytännössä osannut ruotsia yhtään :D
Riippuu täysin siitä yliopistosta/opettajasta. Ei ne läpäisyvaatimukset ole millään lailla yhteismitallisia. Kuulemani mukaan teknillisissä yliopistoissa pääsee vähän helpommalla läpi kuin muualla. Kävitkö sellaisen?
Mulla meni virkamiesruotsin kirjallinen tentti ihan ok mutta suullinen, huhhuh, siihen meinasi kosahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on 16-vuotias tytär ja on, aivan valtavia menestyspaineita. Hän tuntuu olevan hyvin erilainen luonne kuin minä, joka tuossa iässä lähinnä kapinoin yhteiskuntaa vastaan, karkailin ryyppäämään "steissille" ja haistatin pitkät koululle. Tai ehkä se on tämä nykyaikakin, ja se miten se on muuttunut miten jatko-opintoihin pääsee.
Mutta vaikka tietysti on terveempää, ettei tytär kapinoi ja rellestä ja keskittyy kouluun, niin en minä kyllä hänen nuoruuttaan kadehdi, päinvastoin. Mulla oli hauskaa ja rentoa, ja silti minustakin lopulta tuli maisteri ja hyvin toimeentuleva ihminen. Oli aikaa kasvaa vastuuntuntoisuuteen ja aikuisuuteen vähän hitaamminkin. Ja kun koulupaineiden lisäksi on ulkonäköpaineet, esim. tytär pitää itseään hirveän näköisenä ja haaveilee täyteainehuulista, kauneusleikkauksista jne. Hän on oikeasti oikein kivan näköinen teinityttö. Mutta kun vertailukohta on leikellyt, täytetyt ja vahvasti meikatut instavaikuttajat, niin tuntuuhan sellainen luonnollinen ulkonäkö varmaan tylsältä. Ja vanhojen boomerien juttuja ei kauheasti kuunnella, jos yrittää vähän rauhoitella.
Näen kyllä ihan vakavana vaaran, että tytär palaa loppuun ja lopettaa lukion kesken, jos ei pakkomielteisyys ja perfektionismi vähän vähene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ruotsin kohdalla kannattaa muistuttaa virkamiesruotsista joka tulee eteen korkeakouluissa. Oma lapseni on nyt yliopistossa ja hänellä oli ruotsin kurssilla pari joka yrittää nyt kolmatta kertaa läpäistä sen, haittaa jo valmistumista. Eli ei kannata täysin sluibailla sitä ruotsia lukiossa. "
Siitä pääsee läpi ihan helposti. Mä en koskaan ollut kiinnostunut ruotsin kielestä koulussa, ja lisäksi menin yliopistoon vasta 12 vuotta lukion loppumisesta. Ihan helppo oli se virkamiesruotsi suorittaa, vaikken käytännössä osannut ruotsia yhtään :D
Riippuu täysin siitä yliopistosta/opettajasta. Ei ne läpäisyvaatimukset ole millään lailla yhteismitallisia. Kuulemani mukaan teknillisissä yliopistoissa pääsee vähän helpommalla läpi kuin muualla. Kävitkö sellaisen?
Joo kyllä :D Se oli ihan vitsi siellä se virkamiesruotsi. Mä laitoin ruotsinkielisen opiskelubiletutun kirjoittamaan jonkun esseen mulle. Mitään suullista osuutta ei muistaakseni ollut ollenkaan, ainakaan niin että spontaanisti olisi pitänyt osata keskustella. Korkeintaan lukea joku etukäteen kirjoitettu pätkä ruotsiksi luokan edessä. Jota minä en todellakaan ollut kirjoittanut itse :D Minusta oli hyvä vaan että se oli noin, ettei nyt ihmisten valmistuminen DI:ksi jossa ei ruotsia juuri tarvita, jäänyt siitä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ruotsin kohdalla kannattaa muistuttaa virkamiesruotsista joka tulee eteen korkeakouluissa. Oma lapseni on nyt yliopistossa ja hänellä oli ruotsin kurssilla pari joka yrittää nyt kolmatta kertaa läpäistä sen, haittaa jo valmistumista. Eli ei kannata täysin sluibailla sitä ruotsia lukiossa. "
Siitä pääsee läpi ihan helposti. Mä en koskaan ollut kiinnostunut ruotsin kielestä koulussa, ja lisäksi menin yliopistoon vasta 12 vuotta lukion loppumisesta. Ihan helppo oli se virkamiesruotsi suorittaa, vaikken käytännössä osannut ruotsia yhtään :D
Riippuu täysin siitä yliopistosta/opettajasta. Ei ne läpäisyvaatimukset ole millään lailla yhteismitallisia. Kuulemani mukaan teknillisissä yliopistoissa pääsee vähän helpommalla läpi kuin muualla. Kävitkö sellaisen?
Joo kyllä :D Se oli iha
Oho. Eikö sulla ollut tenttiä edes?
Ei ole ajallemme tyypillistä. Ajallemme tyypillistä on luovuttaa tai peräti masentua kun asiat menevät vähänkään vaikeaksi tai edellytettään kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä sekä raakaa työtä. Tyttäresi on ilahduttava poikkeus. Toivottavasti pystyt auttamaan ja tukemaan häntä. Tyttärellä selvästi on halua ja yritystä joten jos kaikki ei mene päähän riittävän nopeasti niin tukiopetustakin on saatavana. Tämä saattaa auttaa tiettyjen kynnysten yli kun on kuitenkin ahkera opiskelija kyseessä.