Lue keskustelun säännöt.
Olen nyt suuntautumassa lähihoitajaksi vanhuspuolelle, kaipaisi kokemuksia
12.11.2024 |
Kokemuksia hyviä ja huonoja, minkälaista työ on oikeasti? Kokemuksia kiitos vain niiltä, jotka vanhuspuolella oikeasti työskennelleet.
Kommentit (62)
41/62
|
12.11.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Työ kotihoidossa on parasta! Näet asiakkaan oman ympäristön, elettyä elämää. Olen 10 vuoden aikana etsinyt kuulokojeita, ruokkinut kotieläimet, korjannut jos jonkunnäköistä laitetta, auttanut ripustamaan pudonneita verhoja ja vaihtanut sulakkeita ja monta monta asiaa, jotka ei liity varsinaiseen hoitotyöhön. Koskaan ei tiedä mitä vuoro tuo tullessaan. Kuulee monenlaista elämäntarinaa. Asiakkaat on työn suola. Paljon on perushoitoa, mutta koskaan ei kahta samanlaista vuoroa.
Itse olen luullut että kotihoidossa on kauheinta ja siksi niitä paikkoja on niin paljon jatkuvasti tarjolla. Pärjääkö siellä ilman ajokorttia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tykkään olla kotihoidossa, ei mitään syötettäviä sänkypotilaita asiakkaina ja mikä parasta, työtä saa tehdä yksin ilman kenenkään arvostelua selän takana.
Vierailija kirjoitti:
Mene kokeilemaan, sitten tiedät. En suosittele jos olet erityisherkkä.
Tarkoitukseni ei ole loukata. Itse kärsin, kun hoitohenkilökuntaa ei ollut tarpeeksi, ja suuri osa dementikkoja, sekä avuttomuus, kun eräskin rouva istui sängyssään, eikä kukaan käynyt omaisista katsomassa pitkään aikaan. Minä väsyin vaikka olin pelkkä apulainen. Osa vanhoista oli iloisia, niin silti..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lähihoitaja kotihoidossa. Työ kolmessa vuorossa, hyvin itsenäistä. Tämä on työ, josta joko tykkää tai sitten ei. Asiakkaat on parasta. Suurin osa on hyvin kiitollisia ja koen työn merkitykselliseksi. He saavat avun turvin asua kotonaan. Meillä ei ole ollenkaan 10min käyntejä. Suurin osa on sen 20-30min. Aamulla autetasn pesuissa, päivävaatteiden vaihtamisessa, laitetaan aamupala, annetaan lääkkeet, silmätipat, pistetään insuliinit. Päivällä on ns ruojakäyntejä, suihkupesuja, välillä lääkkeenjakoa. Suurin osa on kyllä annosjakelussa. Illalla taas iltapesut ja iltapalat. Joskus on enemmän aikaa ja toisinaan kiire. Myös turvapuhelimet ja ovihälyttimet työllistää varsinkin öisin. Minä olen ollut kotihoidossa 12 vuotta enkä voi kuvitella muuta työtä. Hyvä tiimi auttaa ja lisäksi meidän hva maksaa valtakunnan tasoon verrattuna hyvää pal
Kiitos 🙏 miten ehtii sitten jos on monta paikkaa ja pitäisi kulkea bussilla niin onko se mahdollista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ kotihoidossa on parasta! Näet asiakkaan oman ympäristön, elettyä elämää. Olen 10 vuoden aikana etsinyt kuulokojeita, ruokkinut kotieläimet, korjannut jos jonkunnäköistä laitetta, auttanut ripustamaan pudonneita verhoja ja vaihtanut sulakkeita ja monta monta asiaa, jotka ei liity varsinaiseen hoitotyöhön. Koskaan ei tiedä mitä vuoro tuo tullessaan. Kuulee monenlaista elämäntarinaa. Asiakkaat on työn suola. Paljon on perushoitoa, mutta koskaan ei kahta samanlaista vuoroa.
Itse olen luullut että kotihoidossa on kauheinta ja siksi niitä paikkoja on niin paljon jatkuvasti tarjolla. Pärjääkö siellä ilman ajokorttia?
Aamua ja iltaa voi tehdä ilman ajokorttia. Meillä ei ole yhtään lähihoitajan paikkaa auki:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ kotihoidossa on parasta! Näet asiakkaan oman ympäristön, elettyä elämää. Olen 10 vuoden aikana etsinyt kuulokojeita, ruokkinut kotieläimet, korjannut jos jonkunnäköistä laitetta, auttanut ripustamaan pudonneita verhoja ja vaihtanut sulakkeita ja monta monta asiaa, jotka ei liity varsinaiseen hoitotyöhön. Koskaan ei tiedä mitä vuoro tuo tullessaan. Kuulee monenlaista elämäntarinaa. Asiakkaat on työn suola. Paljon on perushoitoa, mutta koskaan ei kahta samanlaista vuoroa.
Itse olen luullut että kotihoidossa on kauheinta ja siksi niitä paikkoja on niin paljon jatkuvasti tarjolla. Pärjääkö siellä ilman ajokorttia?
Aamua ja iltaa voi tehdä ilman ajokorttia. Meillä ei ole yhtään lähihoitajan paikkaa auki:)
En oikein ymmärtänyt oliko tuo loppu lause veetuilua. Tuskin juuri teidän firmaan hakisin juuri nyt mutta tarkoitin kysyä että jos kulkee bussilla niin voiko tehdä työtä jos kuitenkin paikat vaihtuu useasti niin saako vuoroja niin että ehtii kulkea bussilla paikasta toiseen, ja tietää etukäteen paikat mihin mennä vuoroilla ja mihin aikaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ kotihoidossa on parasta! Näet asiakkaan oman ympäristön, elettyä elämää. Olen 10 vuoden aikana etsinyt kuulokojeita, ruokkinut kotieläimet, korjannut jos jonkunnäköistä laitetta, auttanut ripustamaan pudonneita verhoja ja vaihtanut sulakkeita ja monta monta asiaa, jotka ei liity varsinaiseen hoitotyöhön. Koskaan ei tiedä mitä vuoro tuo tullessaan. Kuulee monenlaista elämäntarinaa. Asiakkaat on työn suola. Paljon on perushoitoa, mutta koskaan ei kahta samanlaista vuoroa.
Itse olen luullut että kotihoidossa on kauheinta ja siksi niitä paikkoja on niin paljon jatkuvasti tarjolla. Pärjääkö siellä ilman ajokorttia?
Aamua ja iltaa voi tehdä ilman ajokorttia. Meillä ei ole yhtään lähihoitajan paikkaa auki:)
En oikein ymmärtäny
Ei ole veetuilua. Kirjoitit, että olet ymmärtänyt, että työ on kauheinta ja siksi paikkoja jatkuvasti tarjolla.
Kirjoitin, että työ ei ole kauheaa ainakaan omassa tiimissäni ja johtuneeko siitä, mutta vapaita paikkoja ei ole yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi suositella.
Olen ollut alalla 25 vuotta ja nähnyt nousun ja tuhon.
Ensinäkin kaikesta säästetään. Vaipat ovat surkeita ja pesulappujakin lasketaan.
Monet muistisairaat ovat alkodemejä ja siten usein hyvin aggressiivisia. Valitettavasti myös hyvin huonosti lääkkeitä sietäviä.
Työssä joutuu kohtaamaan fyysistä väkivaltaa (päin sylkeminen, lyöminen, raapiminen) ja henkistä myös ( huutaminen, haistattelu, uhkailu).
Henkilökuntaa on aina liian vähän ja oma porukka joutuu joustamaan koko ajan.. Jos keikkareita ihmeen kaupalla saa käyttää, niin kielitaito ei löydy. Myös vakkareista moni omaa huonon kielitaidon joten sinä kantasuomalaisena (oletan) joudut tekemään suurimman osan työstä. He myös katoavat rukoilemaan...
Palkka on huono varsinkin alussa. Senkin jälkeen, ns urasi huipulla joudut tekemään öitä, viikonloppuja ja pyhiä, ett
Tämä alkaa olla tänä päivänä todellisuus, välissä oli todella aika jolloin voi hoitaa kauniisti, kuunnella ja kysellä, kammata kauniisti ja letittää hiukset.
Valmistuin aikuisena 40v lähihoitajaksi pari kymmentä vuotta sitten, aika pian löysin pienen kunnallisen vakityöpaikan, jossa hoidettiin ihmisiä, en koskaan ole ajatellut että työ on eritteitä ja vaipan vaihtoa, jokainen meistä ihan itsekin tuottaa kaikkea inhaa.
Työssä parasta ja vaikeinta on olla vanhuksen vaivojen tulkki, ja kuuntelija, sillä hoivakotiin tulevat vanhukset eivät osaa useinkaan enää kertoa kivuistaan, ahdistuksestaan, ikävästään, koko aikainen tarkkailija ja kuuntelija siinä arkisten toimien lomassa. Mielestäni on tärkeä kulkea vanhuksen vierellä kohti heidän kuolemaansa, pitää kädestä ja viettää aikaa, kertoa lääkärille nyt on aika vahvempien kipulääkkeiden tai kipupumpun.
Totta on, että koulutettu apina pystyy vaipan vaihtoon tai syöttämään, onko se sitten sitä hyvää hoitoa? Mielestäni ei.
Tällä hetkellä en tiedä mitä sanoa alalle aikovalle, tällä hetkellä arvostus työnantajan, hyvinvointialue, puolelta on nolla, ollaan resurssi, prosenttiosuus ja hallituksen mielestä meidät voi korvata älymatolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuja tahansa pystyy tekemään kyseistä työtä. Koulutusta ei tarvitse.
Duunitorissa ja oikotiellä ja kaikissa kyllä vaatimuksena lähihoitajan koulutus.
Saahan sitä toivoa. Käytännössä kotihoitoon ei saa päteviä joka paikkaan rahallakaan. En ole itse tehnyt, mutta vierestä seurannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bussilla kulkeminen asiakaskäynneillä on mahdotonta.
Työpaikkoja ei ole yhtään ja osaa ympvrk ollaan supistamassa (hoitajamitoitus).
Laitoshoito aivan eri maailma kuin kotihoito. Molemmissa olen ollut. Asiakkaan itsemäärämisoikeus menee asiakkaan hoidontarpeen edelle. Jos et halua hoitoa ei sitä voi pakolla antaa, vaikka kuolisi. Eettinen kuorma jäätävää.
Jos olet Helsingissä niin kotihoidossa pärjää ilman autoakin. Tiimit yleensä yhdellä alueella jossa pääsee pyörällä hyvin paikasta toiseen. Talvella ratikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoidat yksin, isokokoisia, väkivaltaisia ukkoja. Itse olen saanut turpaan, monta kertaa. On revitty hiuksista, potkittu, syljetty, hakattu. Minua dementoitunut mies hakkasi käsivarteeni niin, että käsivarsi oli monta viikkoa kipeä. Silmälasini hajoitettu, hiuksista kiskottu.
Semmosta kehonrumaa mukahuvikumpuu tarjolla alvariinsa 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskasta työtä, kiire, tosin on myös antoisia hetkiä ja hyvällä tuurilla tosi kivoja työkavereita. Riippuu kovasti siitä, kuka on työantaja ja millainen työyhteisö ja pomo on. Olin itsekin lähihoitaja, mutta jouduin lopettamaan työt sairauden vuoksi.
Minä jäin työttömäksi yt-neuvotteluissa. Olin 50v. Te-toimisto suositteli lähihoitajakoulutusta. Kävin Diakin koulun , en soveltunut alalle, en pärjännyt vanhusten parissa. Olin kuulemma aina liian hidas, kun yritin tehdä hoitotoimenpiteet kunnolla. Olisi pitänyt aina hosua. Nyt olen iäkkään isäni hoitaja, saan rauhassa ja hitaasti hoitaa häntä kunnolla.
Täällä myös yksi tyytyväinen kotihoidon työntekijä. Työskentelen pienen kunnan kh:ssa jossa ajamista työvuoron aikana tulee paljon (eli meillä ei ilman ajokorttia pärjää, paitsi 1 työntekijä vuorossa on keskustan senioritalossa jossa ei tule ajoa). Tykkään just niistä siirtymistä asiakkaalta toiselle, saa nollata pään ja kuunnella hyvää musiikkia ajaessa. Tosin näillä pimeillä keleillä ei ajot oo ihan niin hohdokasta kuin kesällä... Asiakkaat kohtuu kuntoisia, ei sänkyynhoidettavia tai täysin dementoituneita, joskin kyllä osan kotona pärjääminen vähän niin ja näin. Ei jatkuvaa kiirettä, toki ajoittaista jos työntekijöitä sairaana tai pitää esim ambulanssia odotella asiakkaan luokse.
Meillä on tosi kiva työporukka ja tiimi henki, ei samanlaista kyräilyä ja seläntakana puhumista kuin osastoilla olen kokenut. Ehkä se, että työtä tehdään pääasiassa yksin, vaikuttaa. 2- vuorotyö, meillä eri porukka tekee yöt.
Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan kotihoitoa. Jostain syystä kh:lla on tosi huono maine työpaikkana, mutta minusta vanhustyön paikoista kotihoito on ihan ehdoton ykkönen. Kokemusta minulla ryhmäkodista, palveluasumisesta, tk:n osastoilta ja päivätoiminnasta reilu 10v. Nyt viimeiset 6v olen työskennellyt kotihoidossa enkä pois aio vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajan ammatti on turhake.
Kouluttamattomatkin hallitsee saman työnKyllä sen käytännössä oppiikin, mutta kyllä siihen on hyvä käydä kouluja niin tulee sitä syventävää tietoa ja lääkkeiden kanssa ei tule niin paljon virheitä.
Lääkehoitoon kyllä onkin hyvä saada koulutus. Sitä opetellaan lähihoitajakoulutuksessa yhdellä kurssilla. Voisi sitä enemmänkin olla, vähän pintaa syvemmältä.
Mutta tarvitseeko tosiaan käydä 3 vuotta koulua, jotta oppii vaihtamaan vaipan, pesemään, pukemaan, rasvaamaan ihoa ja syöttämään? Nuo voisi ihan hyvin oppia viikon perehdytyksellä.
Olisi hyvä oppia koulutuksessa paremmin vaikka haavanhoitoa.