Miksi olet kasvissyöjä?

Ajatus kuolleen syömisestä tekee todella pahaa. 

Aloin 14-vuotiaana kasvissyöjäksi ja olin lakto-ovo 34-vuotiaaksi. Nykyään syön lihaa 1-2 kertaa viikossa. Naudan jauhelihaa ja kanaa. Syy oli se että olen maalta kotoisin ja teurasauto haki lihakarjaa ja oli kolkkoa kun autossa olevat siat huusi kun mulleja lastattiin autoon. Päätin että pärjään ilmankin. 

Vierailija kirjoitti:

Olen kasvispainotteisesti syövä sekasyöjä. Liha on kallista, ja epäeettistä. Mahani ei kestä esimerkiksi pekonia juuri lainkaan, ilmeisesti rasvan takia. Sama lohen kanssa.

Teen hyvää ruokaa, olipa se sitten eläinperäistä tai vegaanista. Kasvisruuat ovat usein nopeampia valmistaa, sekin on joskus tärkeää.

Pidän riistasta, porosta ja lampaasta -vahvan makuisia ja vähärasvaisia lihoja. Kanaa en syö lainkaan, se on kaikkein epäeettisintä.

Syön mielelläni hyvänmakuista ruokaa, joka ei aiheuta vatsanväänteitä, ja liha niitä näköjään aiheuttaa aina vaan enemmän.

Minusta broileri on epäeettistä,ei niinkään kana joka on munintansa muninut.

Kasvissyönti on paras keino pienentää omaa hiiijalanjälkeä. Lisäksi tehotuotanto on valtavan raakaa ja julmaa elollisia olentoja kohtaan. On vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka asettavat omat nautintonsa näiden asioiden edelle. Miten he onnistuvat sulkemaan silmänsä ja oikeuttamaan itselleen asioita, vaikka on miljoona syytä miksi ei pitäisi. 

Kaikki lähti siitä, kun maidon juonnin lopetin 9-vuotiaana. Join leirillä pilaantunutta maitoa ja sen makuelämyksen jälkeen en ole lehmänmaitoa juonut.

Kasvissyönnin (lakto-ovo) aloitin 10-vuotiaana. En pitänyt lihan mausta enkä hajusta. Päätin etten syö enää lihaa.

Nykyään olen 42-vuotias. Olen täysin vegaani ollut 6 vuotta. Tajusin, että nykypäivänä kasvissyönti on niin normaalia ja vegaanisena saa kaiken mahdollisen ja mahdottoman että tiputan lakto-ovon pois ja tilalle pelkkää vegaanista. On ollut uskomattoman helppoa.

32 vuoden aikana kasvissyönti on kyllä ottanut valtavan hypyn. Minä pienenä lukemassa äitini naistenlehtiä joissa kasvissyönnistä viittaa 2 naista, Satu Silvo ja Helena Lindgren. Ne oli isot esikuvat mulle silloin. Teininä en olisi voinut edes mielukuvituksissa uneksia, että vegaanisia jäätelöitä voisi edes olla olemassa niin paljon kuin nykyään.

Olen kotoisin maatilalta, jossa viljeltiin monenlaisia kasviksia, joten olen oppinut tykkäämään niistä pienestä pitäen. Eläinkunnan tuotteista luovuin kokonaan, koska halusin kokeilla, miten kolesteroliarvoni reagoisivat siihen. Tulos oli erittäin hyvä, joten olen sitten jatkanut vegaanisella ruokavaliolla, jotta en joudu syömään kolesterolääkkeitä.

Oma terveys ehkä vähän edellä, mutta ilmastonmuutos ja tuotantoeläinten olot ovat myös iso syy siihen, että suosin kasviperäistä, kotimaista ravintoa. 

Aloin 16 vuotta täytettyäni vegetaristiksi. Koin valtavaa tuskaa eläinten oloista ja eläinkuljetuksista. 

Olin n. 12 vuotta vegetaristi. Lopetin, koska alkoi tehdä mieli lapsuudesta tuttuja liharuokia, kuten lindströminpihvit. Luulen, että minulla oli anemiaa tuolloin. No, hyvin pian tulin raskaaksi ja äidiksi, ja oli ruuhkavuodet. Meni kymmenen vuotta. Sitten oli taas aikaa ajatella itseäni, ja kas huomasin, että vegaaniruoka alkoi kiinnostaa. Kokeilin yhden viikon, ja sille tielle jäin. 5,5 vuotta mennyt nyt. Yksi elämäni parhaista päätöksistä. Eikä ole anemiaa. Vegaaniruokavalio on itselleni parempi kuin vegetaristiruokavalio. Syyt: eläimet, terveys ympäristö, ilmasto eli kaikki syyt. 

Käännän näin päin: lihansyönti ei ole oikein moraalisesti eikä eettisesti. Mitkään seikat eivät puhu sen puolesta.

On oikein syödä kasvikunnan tuotteita, ei ole oikein syödä eläinkunnan tuotteita.

Terveyssyistä jätin muut elänperäiset tuotteet paitsi kalan. Jotain se on jo vaikuttanutkin, kun painoa vuodessa pois 30 kg, ja nyt onnistuu liikkuminen, juoksu ym. paremmin.

Lihan laatu on nykyään kammottavaa. Naudanliha haisee, possunliha vielä pahemmalle ja kana maistuu kalalle ja seuraavana päivänä jollekin ihan oudolle. Kalaa en oo syönyt koskaan. Kasviksissa on se hyvä puoli, että ne maistuvat oikeastaan aina hyvälle ja oikealle. Niissä ei ole mitään ihmeellistä sivumakua mikä aiheuttaisi epäilyn pilaantuneesta lihasta. Omalla kohdallani olen jotenkin vain ajautunut syömään kasvisruokaa. Muu perhe syö sekaruokaa, mutta esim bolognesekastikkeet, kaalilaatikot tai muut teen itselleni aina lihattomina. Mulla ei ole mitään eettisiä syitä eikä terveydellisiä vaan voin tai voisin syödä lihaa jos se on hyvää. Harvoin on. Lähinnä ainoat "lihat" mitä nykyään saan kurkusta alas on pepperoni pizzassa, mäkkärin kananugetit ja grillimakkara sinapilla peitettynä. Lähinnä siis suolaiset mitkä ei enää muistuta lihaa vaan mausteita ja rasvaa eikä tosiaan mitkään terveelliset. 

Jossain vaiheessa vaan punainen liha ei enää mennyt alas. Kanaa ja kalaa syön, tosin kanakin on vähitellen alkanut tökkiä. Varmaan jätän sen piakkoin pois. Ei mulla mitään sen kummempaa syytä ole ollut.

upp

Asuin pienenä sikalan vieressä. En ole pystynyt sen jälkeen syömään lihaa. Äitini on ollut kasvissyöjä vuodesta -62 samasta syystä. Hänelle voi jo nostaa hattua!