Miten joku voi kuvitella, että ratkaisu työttömyyteen on alkaa laittaa hakemuksia oman alan ulkopuolisiin töihin?

No esimerkiksi korkeakoulutettu voi hakea saman alan opistotason töitä, mahdollisesti jopa suoritustason, sekä sellaisia töitä joiden koulutusvaatimus on lähellä omaa tai johon vaatimuksia ei juurikaan ole.

Esimerkki: Työtön diplomi-insinööri, joka ei saa oman alan töitä voi hakea insinöörin töitä, tai jopa teknikon töitä. Lisäksi tietotekniikan kaikkiin työpaikkoihin, moniin yrityksen johtoportaan työpaikkoihin, jne. Ja tietenkin suorittavan tason töihin konepajalle, autonkuljettajaksi, postinjakajaksi, wolt-kuskiksi, jne. Työpaikkamahdollisuuksia on niin paljon että ykskään di ei varmasti jää työttömäksi, mikäli työhaluja löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se ihan ääneen sanottukin mikä on pakollisten höpökurssien tavoite: Tehdä työttömyydestä vähemmän houkutteleva olotila, jolloin motivaatio ottaa töitä vastaan kasvaa. 

Ongelma ei kuitenkaan tuolla ratkea, jos valinta ei kohdistu hakijaan. Tällöin ei töitä tarjota, eikä niitä voi näinollen ottaa mitenkään vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töihin pääsee paremmin jos on työssäkäyvä. Sinä aikana kun tekee jotain epämieluisaa voi hakea niitä oman alan hommia. Kunhan tekee jotain niin HR-kanat pitää enemmän arvossa kuin työttömiä.

Ja miten siihen epämieluisaan hommaan pääsee?

Vika löytyy peilissä jos ei minnekkään pääse

Eli jos sähkömiestä ei palkata lääkäriksi, se on sen sähkömiehen vika?

Lääkäri, ainoa ammatti, jonka av avuton tietää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On paljon ihmisiä, joiden koulutus sekä ammatti ovat vanhentuneet tai vanhentumassa. Moni ammatti lakkaa tulevaisuudessa. Miten ajattelit, että heidän kanssaan toimittaisiin?

Asiat kehittyy. Manuaalisorvaaja opettelee automaattisorvin käytön, sahuri opettelee metsätyökoneen ja konekirjoittaja opettelee tietokoneen käytön.

Aina on näin tehty ja työ on opeteltu uudelleen työtä tehden. Ei koskaan ole ajateltu, että pistetääs koneenkirjoittaja hakemaan metsäkoneenkuljettajan hommia.

Ei noita vain opetella. Jos sulla ei oo metsäkonekuljettajan pätevyyttä niin sinä et moton hyttiin nouse. Samaten manuaalisorvaaja ei CNC sorvaa mitään ilman nykyaikaista koneistajan koulutusta. 

Vierailija kirjoitti:

Töihin pääsee paremmin jos on työssäkäyvä. Sinä aikana kun tekee jotain epämieluisaa voi hakea niitä oman alan hommia. Kunhan tekee jotain niin HR-kanat pitää enemmän arvossa kuin työttömiä.

Tässä unohtuu usein se työnantajan näkökulma: ei työnantaja halua palkata ylipätevää tai ylikouluttautunutta kun tietää että tekijä lähtee kun saa oman alan töitä. Rekrytointi kun maksaa ja uusi työntekijä tarvii aina perehdyttämisen. 

Vierailija kirjoitti:

Älä muuta sano, Ap.

Varsinkin korkeakoulutetuilta sitä odottaisi jotain älykkäämmän laatuista luulotautia.

Pitäisi varmaan tehdä gallup heidän keskuudessaan ja kysellä sellaisia kysymyksiä kuin, että "olisiko ok, että päiväkotiapulainen suorittaisi sinulle vasektomian lääkärin sijaan?"

Korkeakoulututettut ovat usein saaneet geneerisen tutkinnon, jolla mitään omaa alaa ei edes ole. Töihin nämä silti päätyvä, eikö olekin hassu juttu?

Mutta ymmärrän toki, kun työelämässä ei ole ollut, niin lääkäri on suunnilleen se ainoa ammatti, jonka tietää - niin hyvähän sitä on viesti toisensa jälkeen hokea, ettei ilman koulutusta voi siirtyä juuri lääkäriksi. Ei tietenkään, mutta snekin jälkeen jää aika monta ammattia. 

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi korkeakoulutettu voi hakea saman alan opistotason töitä, mahdollisesti jopa suoritustason, sekä sellaisia töitä joiden koulutusvaatimus on lähellä omaa tai johon vaatimuksia ei juurikaan ole.

Esimerkki: Työtön diplomi-insinööri, joka ei saa oman alan töitä voi hakea insinöörin töitä, tai jopa teknikon töitä. Lisäksi tietotekniikan kaikkiin työpaikkoihin, moniin yrityksen johtoportaan työpaikkoihin, jne. Ja tietenkin suorittavan tason töihin konepajalle, autonkuljettajaksi, postinjakajaksi, wolt-kuskiksi, jne. Työpaikkamahdollisuuksia on niin paljon että ykskään di ei varmasti jää työttömäksi, mikäli työhaluja löytyy.

Mulle työpaikkahaastattelija totesi että olen liian pätevä hommaan ja ei se vuoksi palkannut, olisikin ollut häntä itseään paljon pätevämpi ja sitä riskiä hän ei voinut ottaa, joka onkin fiksua.

Mä opiskelin uuden ammatin kun en enää pystynyt tekemään aiempia töitä tapaturmasta koituneiden vammojen vuoksi. Ikävä kyllä työkykyä ei ole juuri muuhun kuin tuon uuden ammatin kaltaisiin töihin. Mitään fyysistä työtä en pysty tekemään enkä myöskään kokoaikaista toimistotyötä. Tästä on ihan B-lausunto erikoislääkäriltä. Että näinkin täsmätyökykyinen voi ihminen olla 😐

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä muuta sano, Ap.

Varsinkin korkeakoulutetuilta sitä odottaisi jotain älykkäämmän laatuista luulotautia.

Pitäisi varmaan tehdä gallup heidän keskuudessaan ja kysellä sellaisia kysymyksiä kuin, että "olisiko ok, että päiväkotiapulainen suorittaisi sinulle vasektomian lääkärin sijaan?"

Korkeakoulututettut ovat usein saaneet geneerisen tutkinnon, jolla mitään omaa alaa ei edes ole. Töihin nämä silti päätyvä, eikö olekin hassu juttu?

Mutta ymmärrän toki, kun työelämässä ei ole ollut, niin lääkäri on suunnilleen se ainoa ammatti, jonka tietää - niin hyvähän sitä on viesti toisensa jälkeen hokea, ettei ilman koulutusta voi siirtyä juuri lääkäriksi. Ei tietenkään, mutta snekin jälkeen jää aika monta ammattia. 

Tämä. En ole päiväkotiapulainen vaan KM varhaiskasvatukseesta. Kandivaiheen jälkeen olin vähän aikaa päväkodissa ja opintojen ohessa tein sijaisuksia maisterivaiheessa. Tämän jälkeen olen ollut myynti- ja HR- tehtävissä, kun en näköjään ollut riittävän älykäs ymmärtämään, etten voi tehdä kuin oman alan hommia. 

Mieheni on FM pääaineena antropologi. Voisikohan palstan "ei voi tehdä kuin oman alan töitä" tyypit kertoa, mitä työtä hän saisi tehdä? Ei tarvitse tulla kertomaan, ettei voi toimia sote- alalla. Sen on jo tiedossa. (Hänellä on siis työ).