Miksi jotkut ei vain pääse porukoihin tai saa kavereita?

Voiko tämä tällaisten pöllöpalstojen servauskulttuuri olla yksi syy.

Halutaan vaan "voittaa" toinen keskustelussa ja saada hänet näyttämään tyhmältä. Eikä osata keskustella toisen näkökumlmista muuta kuin haukkumalla toista. 

Kannattaa myös opiskella olemaan kiinnostunut toisen mielipiteistä ja kuuntelemaan toista. 

Vierailija kirjoitti:

Vaikutat varmaan ylimieliselle

Se on vain ja ainoastaan sinun tulkintaasi kommentoimastasi.

Et tunne häntä ja teet tyypillisiä, laumasieluisia päätelmiäsi.

Ja voin sanoa näin, koska sun kaltaiset on nähty.

Valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Voiko tämä tällaisten pöllöpalstojen servauskulttuuri olla yksi syy.

 

Halutaan vaan "voittaa" toinen keskustelussa ja saada hänet näyttämään tyhmältä. Eikä osata keskustella toisen näkökumlmista muuta kuin haukkumalla toista. 

Tuo on osoitus sosiaalisten taitojen puutteesta ja sitä vielä ihaillaan.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös opiskella olemaan kiinnostunut toisen mielipiteistä ja kuuntelemaan toista. 

Minun aikuinen lapseni ei päässyt ensimmäisessä lukionjälkeisessä opiskelupaikassaan porukoiden mukaan. Hauki ja pääsi toista ainetta opiskelemaan sekä nyt on sosiaalista elämää vaikka kuinka paljon, koska on ilmeisesti samanhenkisten seurassa.

Kyllä hän kärsi edellistä ainetta lukiessaan siitä, että muilla olivat liian suuret luulot itsestään kun olivat päässet opiskelemaan ilmeisen suosittua ainetta. Ensimmäisen vuosikurssin keltanokat esiintyivät suunnilleen nokka pystyssä ja etenkin palvelualan työntekijöitä kohtaan todella rumasti käyttäytyen. Kun ei kokenut kuuluvansa tuollaiseen porukkaan, oli helppoa käydä pääsykokeissa ja opiskella nyt ilman tukia ja lainoja kunhan oma mielenterveys säilyy. Ensimmäisessä opiskelupaikassaan olisi joutunut olemaan vuosia yksin, koska ei sopinut porukkaan arvomaailmansa vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on itselläni niin kovat luottamusongelmat että en päästä ketään lähelle

Ja mikä sitten ois pahinta mitä ihmiset voi tehä? Lähe vaan siitä ajatuksesta, että kuka tahansa voi tehä mitä tahansa, ja ei ikinä tarvitse murehtia luottamusta

Huom. Kaikki ei halua porukkoihin mukaan esim. töissä. Jättäkää introvertit rauhaan.

Vierailija kirjoitti:

Huom. Kaikki ei halua porukkoihin mukaan esim. töissä. Jättäkää introvertit rauhaan.

Noh nyt, töissä joudut aina vähän esittämään roolia. Jos ei onnistu, niin ei muuta kuin tt-tukihakemusta vetämään, ja voit kaiket päivät kykkiä ylhäisessä yksinäisyydessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko tämä tällaisten pöllöpalstojen servauskulttuuri olla yksi syy.

 

Halutaan vaan "voittaa" toinen keskustelussa ja saada hänet näyttämään tyhmältä. Eikä osata keskustella toisen näkökumlmista muuta kuin haukkumalla toista. 

Tuo on osoitus sosiaalisten taitojen puutteesta ja sitä vielä ihaillaan.

Ja se, että pelottaa normaalisen keskustelujenkin olevan tällaista roskaa. 

Monesti kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää. Ne ns porukkaan kuuluvat kokevat samoja tunteita.

Ei kukaan ole varma yhtään mistään porukasta. Tuo on täysi illuusio. Kun kyse on ihmisistä, kaikki muuttuu koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huom. Kaikki ei halua porukkoihin mukaan esim. töissä. Jättäkää introvertit rauhaan.

Noh nyt, töissä joudut aina vähän esittämään roolia. Jos ei onnistu, niin ei muuta kuin tt-tukihakemusta vetämään, ja voit kaiket päivät kykkiä ylhäisessä yksinäisyydessä

Onnistuu, mutta pointti oli se, että nimenomaan moni ei halua kaveerata työkaverien kanssa. Ystävällisesti voi tervehtiä, pari sanaa vaihtaa, mutta ei ole ikävä työkavereita, ei tee mieli päästä juoru- tai ryyppyporukkoihin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Monesti kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää. Ne ns porukkaan kuuluvat kokevat samoja tunteita.

Ei kukaan ole varma yhtään mistään porukasta. Tuo on täysi illuusio. Kun kyse on ihmisistä, kaikki muuttuu koko ajan.

Niinpä. Niissä porukoissa on erilaisia persoonia ja jatkuvaa sosiaaliseen elämään kuuluvaa kitkaa. Pitää ohittaa, sietää, puuttua jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huom. Kaikki ei halua porukkoihin mukaan esim. töissä. Jättäkää introvertit rauhaan.

Noh nyt, töissä joudut aina vähän esittämään roolia. Jos ei onnistu, niin ei muuta kuin tt-tukihakemusta vetämään, ja voit kaiket päivät kykkiä ylhäisessä yksinäisyydessä

Onnistuu, mutta pointti oli se, että nimenomaan moni ei halua kaveerata työkaverien kanssa. Ystävällisesti voi tervehtiä, pari sanaa vaihtaa, mutta ei ole ikävä työkavereita, ei tee mieli päästä juoru- tai ryyppyporukkoihin mukaan.

Ja vapaa-ajalla ei tarvitse enää olla missään tekemisissä, ja voi unohtaa koko porukan

Pyrin siihen, että en ole "osa porukkaa" esim työpaikalla.

Se porukan sisäinen säätö on minulle liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Pyrin siihen, että en ole "osa porukkaa" esim työpaikalla.

Se porukan sisäinen säätö on minulle liikaa.

Autistisia piirteitä kenties?

Näkeekö nämä ns ulkopuoliset tämän porukan jotenkin yhtenäisenä ja kiinteänä hyvänmielenkerhona?

Todellisuudessa tuo on sietämistä. On joku ns vahva persoona, toinen joka myötäilee, kolmas joka sanoo, että ei kun minä tein näin. Tässä vaiheessa neljäs, viides ja kolmas puhuu pahaa ykkösestä ja kakkosesta jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyrin siihen, että en ole "osa porukkaa" esim työpaikalla.

Se porukan sisäinen säätö on minulle liikaa.

Autistisia piirteitä kenties?

Ei. Haluan hoitaa potilaita ammattitaidolla ja mahdollisimman hyvin. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös opiskella olemaan kiinnostunut toisen mielipiteistä ja kuuntelemaan toista. 

Minun aikuinen lapseni ei päässyt ensimmäisessä lukionjälkeisessä opiskelupaikassaan porukoiden mukaan. Hauki ja pääsi toista ainetta opiskelemaan sekä nyt on sosiaalista elämää vaikka kuinka paljon, koska on ilmeisesti samanhenkisten seurassa.

Kyllä hän kärsi edellistä ainetta lukiessaan siitä, että muilla olivat liian suuret luulot itsestään kun olivat päässet opiskelemaan ilmeisen suosittua ainetta. Ensimmäisen vuosikurssin keltanokat esiintyivät suunnilleen nokka pystyssä ja etenkin palvelualan työntekijöitä kohtaan todella rumasti käyttäytyen. Kun ei kokenut kuuluvansa tuollaiseen porukkaan, oli helppoa käydä pääsykokeissa ja opiskella nyt ilman tukia ja lainoja kunhan oma mielenterveys säilyy. Ensimmäisessä opiskelupaikassaan olisi joutunut olemaan vuos

Minkä alan opiskelijat olivat nokka pystyssä? 

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyrin siihen, että en ole "osa porukkaa" esim työpaikalla.

Se porukan sisäinen säätö on minulle liikaa.

Autistisia piirteitä kenties?

Ei tarvitse olla autistisia piirteitä vaan introvertti, joka nopeasti uupuu ihmisten seurassa kun taas ekstrovertti saa ja tarvitsee energiaa muista ihmisistä. Ekstrovertti voi taas olla ns. energiavamppyyri.

Olen joskus miettinyt niin pitkälle menevää teoriaa, että voiko se johtua geeneistä, että joitakin kiusataan ja torjutaan aina.

Tieteen mukaan ihmislajejakin on ollut monta, ja neandertaalin geenejä on varsinkin Euroopassa vieläkin. Jos ihmiset valitsevat puolison sen perusteella, että millä geeneillä tulee parhaita lapsia, niin mikseivät valitsisi ystäviä samanlaisia geenejä omaavista... Ja se poloinen neandertaali jää taas yksin... 😄

Mutta joo, teoriat sikseen, onhan se outoa, että joitakin aletaan inhota ensi näkemällä.