Miksi jotkut ei vain pääse porukoihin tai saa kavereita?

Liittyykö tämä sitten ulkonäköön?

ap

Ihmiset eri poluilla. Valinneet eri asiat. Osa on pinnallisempia ja osa etsii muuta, luonnollista. Joku juo ja toinen ei. Kaikki eivät siedä toisiaan, jos toinen töksäyttelee. Jotkut enemmän sovussa.

Jos ei ole sen ihmisen tyylistä porukkaa tarjolla kyseisessä paikassa, silloin jää yksin. On ihmisiä, joiden "oma porukka" on vähälukuinen ja heitä ei helposti löydä. Tällainen ihminen jää monessa paikassa yksin.

Minä olen vähän vaikeasti lähestyttävä, jos joku yrittää tutustua tai ottaa mukaan porukkaan, niin minä aina jotenkin torjun muut. Vaikka en haluaisi, mutta en näissä tilanteissa pysty hallita toimintaani.

Pitäis etsii sitä seuraa muualtakin kuin omasta luokasta tai koulusta, asioiden tiimoilta jotka omasta mielestä on kiinnostavia. Suurinosa lapsista kun sopeutuu tiettyyn muottiin, jo ihan pienenä, tytöt leikkivät keskenään nukeilla yms...

Mulla on itselläni niin kovat luottamusongelmat että en päästä ketään lähelle

Tuon minäkin haluaisin tietää.

T. Se, josta puhut

Jollain paikkakunnilla voi olla sisäänpäinlämpiävä meno.

Ihmiset ovat "eri taajuudella", kaikki eivät resonoi kaikkien kanssa. Kiltti ei välttämättä pääse kovisten ja pyrkyreiden kanssa, mikä voi olla etu myöhemmin.

Eiköhän se johdu sosiaalisen älykkyyden puutteesta. Tällä ei muuten ole mitään tekemistä tunneälykkyden kanssa. Vaikka on suosittu niin parisuhteet ei välttämättä onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on itselläni niin kovat luottamusongelmat että en päästä ketään lähelle

Mulla samoin. En ystävysty enkä rakastu. S*ksikumppaneita on helppo löytää, en pelkää päästää ihmisiä fyysisesti lähelle, mutta henkisesti en päästä ketään lähelle. Saatan puhua paljon "ei mistään" kertomatta mitään todellista tai oleellista.

Itse ... toivoin aikoinaan sitä (että "pääsisin porukoihin"). En päässyt. Kesti n. 1 vuoden, baarissa, että pääsin. ... Ja siitähän se koko homma sitten muuttui. Niin hyviä ystäviä, pystyttiin puhumaan ihan mistä vaan.

Sitten, myöhemmin, huomasin, et minä, vähän niinkuin tein työtä, et mut hyväkstyttiin; sit tuli joku nuori juippi - eikun kerhoon vaan, suoraan sisään :)))

Eipä se harmita; meillä ystävyys jatkui, tuolla nuorella juipilla ei.

....

En ole pitänyt yhteyttä, koska muutin muualla; ihan kokonaan muista syistä. Mieli tekisi, mut veikkaan, et heilläkin niin paljon omia murheita, etteivät jaksa (känniääliön) lässytystä.

.....

(nyt tosissaan saan miettiä, et laittaisinko Hyvän Joulun toivotukset (viime jouluna makasin itse letkuissa, päivystyksessä - no alkohol)).

En todellakaan halua enkä yritä mihinkään vasikoiden pyrkyri-porukoihin. Ystävyys täytyy ansaita, mieluummin yksin, kuin huonossa seurassa. 

Ajankäyttötavat ovat varmaan osasyy. Moniko tutustuu muihin punttiksella? Onko edes tarkoitus? Entä kudontakurssilla?

Ihmisillä voi olla eri odotukset. Jotkut käyvät mielellään tekemässä jotain, jotkut haluavat samalla tutustua muihin.

Eikös porukassa olevilla joskus myös lopahda ja vaihdu porukat. Onko se ikuista. Ellei tosiaan homma toimi. Kaikki ei ole siellä yhdestä kiinni, jos muut säheltävät.

Jotkut nyt eivät vain halua mihinkään seuroihin tai halua typeriä kavereita. Eivät halua, ymmärrätkö?

Vierailija kirjoitti:

Jotkut nyt eivät vain halua mihinkään seuroihin tai halua typeriä kavereita. Eivät halua, ymmärrätkö?

Vaikutat varmaan ylimieliselle

Vierailija kirjoitti:

Liittyykö tämä sitten ulkonäköön?

 

ap

En usko että sinällään ulkonäköön vaan enemmänkin kehonkieleen eli eleisiin ja ilmeisiin jne joista suurin osa on vielä sellaisia "sisäsyntyisiä" ja niin hienovaraisia, että vaikka ne muille näkyy niin itse niitä ei edes tiedosta. 

Useinhan ujoa ja hiljaista jolla vielä sattuu olemaan kasvojen perusilme se kuuluisa lepäävä hoo pidetään ylimielisenä kuspäänä etenkin silloin jos hän on nätti.

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan halua enkä yritä mihinkään vasikoiden pyrkyri-porukoihin. Ystävyys täytyy ansaita, mieluummin yksin, kuin huonossa seurassa. 

Tämähän se.

Usein ne kovimmat, äänekkäät, kaikkien kaverit liikkuu jossain porukoissa.

Kaveruus, saati "ystävyys" ei ole myöskään mitään kestävää ja oikeaa.

Pitää mukautua jonkun muun tahtoon, omia aivoja käyttämättä.

Ei kiitos.

Ei tarvitse olla kauhean erilainen, että sisäänpäin lämpiävään yhteisöön ei pääse. Joillakin on porukka aika lukkoon lyöty. Ellei tule siellä vakiokasvoksi ja osa ala kommunikoida. Ihmiset lämpenevät hitaasti.