Isoäiti haluaa suosia vanhinta lasta, kuinka toimitaan?
Eli isoäiti sanoi suoraan ostavansa nyt vanhimmalle lapsellemme kalliimman joululahjan kuin muille, sekä vievänsä tämän leffaan mihin muut eivät pääse. Lapset ovat 12, 11 ja 9v. ja kaikki ihan normaaleja, ei mitään erityislapsia.
Viime vuonna isoäiti ehdotti että vie vain vanhimman huvipuistoon, minkä torppasin, pitää viedä kaikki tai sitten jokainen vuorollaan johonkin. Hän ei vienyt ketään mihinkään. Isoäiti myös kysyy aina ensin vanhimmalta jos tämä haluaisi johonkin, edes yökylään. Ei kuulemma ole hoksannut, että muiltakin pitäisi kysyä.
Isoäiti väittää ettei suosi tahallaan ketään ja mies on samaa mieltä, eli ei tajua tekevänsä väärin. Minusta tajuaa varmasti kiusaavansa lapsia. Antaisitteko vaan olla? Mies ja isoäiti ehdottivat, että me vanhemmat paikkaamme näitä menoja, eli viemme nuoremmat leffaan, mutta isoäidin on saatava halutessaan olla vain yhden lapsen kanssa, koska se ei ole mitään suosimista.
Kommentit (410)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi, haluaisin halata sinua. Siis oikeasti. Kuin peiliin katsoisi tuon kirjoituksesi kanssa. Tuli tosi paha mieli puolestasi, ja myös omasta tilanteestamne.
Tuon edellisen kirjoittajan esittämä analyysi kun sopii myös minun puolisooni. Olen monta kertaa miettinyt, minkälainen ilmapiiri mieheni kotona on ollut tai minkälainen äiti-lapsi-suhde heillä on vuosien varrella ollut. Mieheni ei siis halua pienimmässäkään määrin sanoa äidilleen "ei", koska seurauksena on oikeastaan aina loukkaantuminen/konfliktin alku, ja mies pyrkii luonnollisesti tätä välttelemään.
Jollain tavalla mies on kasvanut enemmän mittoihinsa tässä vuosien varrella asian suhteen, mutta edelleen tätä varpaillaan oloa esiintyy. Mies tiedostaa asian, ja ollaan tästä monta kertaa puhuttukin, mutta asia on todella vaikea ratkaista.
Ei meilläkään ajatuksena ole sanoa periaatteesta mummolla että joku asia ei sov
Meillä ei ole ollut tavallisesti viikonloppupäivisin ovi lukossa, jos ollaan kotona, eli ihan siten vaan, marssinut sisälle.
Ja tuntuisi toisaalta aika kipeältä jättää avaamatta, jos toinen koputtelee oven takana. Sitä jotenkin toivoisi, että jos vaikka puoliso sanoo äidilleen että vietetään aikaa perheen kesken eikä meiltä nyt tule kukaan sinne, niin tämä menisi perille.
Tosin on sitten sitäkin, että on kolkutellut kun ei olla oltu kotona. On sitten suuttunut tästäkin.
Vierailija kirjoitti:
Juuri ap:n kertomasta syystä en ole missään tekemisissä lastenlasten kanssa, on paljon mukavampaa saada olla varamummina sukulaislapselle. Miniä jaksaa valittaa, että en koskaan ole lastenlasten kanssa (tämä on totta, mutta mistä lapset eivät tiedä, siitä he eivät kärsi) ja että suosin tätä yhtä lasta (mikä on totta, tämän yhden vanhemmat kun eivät koskaan aseta minulle mitään vaatimuksia ja lapsikin on mukava). Olen kehottanut miniää katsomaan peiliin ja pyytämään apua omalta äidiltään, minä en ryhdy pelinappulaksi peliin, jossa mitataan, olenko varmasti antanut jokaiselle lapsenlapselle yhtä kalliin lahjan ja yhtä paljon aikaa ja huomiota. Siinä pelissä ei ole kuin häviäjiä.
Oletpa inhottava.
Vierailija kirjoitti:
Ulkoista isoäiti kokonaan. Kylään ei tarvi tulla ennen kuin suosiminen loppuu. Ymmärrätkö, että jos sallit suosimisen, muut sisarukset alkavat inhota perheen lellikkiä. Seuraukset voivat olla ikävät.
Tämä on niin totta. Parin vuoden päästä jo ovat sen ikäisiä, että niitä seurauksia tulee.
Sanot sille mummolle että tästä lähtien soitta ennen kun suunnittelet tulevasi, meillä voi olla omia juttuja meneillään.
Jos tämä ei sovi miehelle, kysy kumman kanssa se haluaa asua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun perheessä on kolme keskenään melko samanikäisiä lasta, kaikille on mahdollistettava tiettyjä asioita kiinnostuksen mukaan. Ei välttämättä juuri samaa asiaa samaan aikaan, mutta jotain vastaavaa kuitenkin. Asiat tuppaa ajansaatossa tasaantumaan, ja aina ei saa juuri sitä mitä joku toinen. Kuitenkin ajattelen niin ettei vanhempien tule tahallaan luoda asetelmaa, jossa sisaruksille tulee tällaisesta ristiriitaa.
Jos keskustelusta huolimatta toisille lapsille ei liikene aikaa ja energiaa, niin en sitten ehkä sitä yhtäkään päästäisi.
Ja suunnittelisin itse lasten kanssa jotain ohjelmaa, sitä leffaa, mitä nyt milloinkin. Näin myös lapsi voisi sanoa, että ollaan menossa isän kanssa keilaamaan/äidin kanssa leffaan/koko perheellä kiipeilemään/poikien kalaretkelle iskän kanssa/tyttöjen kesken uimaan. Siis varmasti suunnittelette ja teettekin, mutta panostaisin tähän nyt vielä
Juuri tästä syystä aikoinaan päätettiin mieheni kanssa, että mummolle ei lasten kontaktitietoja anneta, kun lapsille puhelimet hankittiin. Varmuuden vuoksi salaiset numerot, etteivät löydy numerotiedustelusta. Tähän mennessä oli mies jo onneksi tajunnut, että hänen äitinsä ei ole laisinkaan harmitonta seuraa meidän lapsillemme.
Vierailija kirjoitti:
Käyttää hyväkseen vanhinta?
Mitä tarkoitat?
Vierailija kirjoitti:
Meillä sisko inhoaa veljeään, jota äiti on suosinut koko elämänsä, sen takia kun on poika.
Näitä kultapoika / -tyttö kuvioita on yllättävän paljon ja on yllättävän yleistä. Herää mielessäni kyllä kysymys, että mahtaakohan tälle ilmiölle olla oikeasti ihan tutkittua, biologista, taustaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt, miksi hän haluaisi olla vain vanhimman lapsen kanssa? Kuulostaa erikoiselta.
Kokee, että tämä lapsi on hänelle läheisempi, eikä ole samanlaista suhdetta muihin lapsenlapsiin kuin tähän yhteen. Sen on huomannut pienestä pitäen, jo vauvana tällä esikoisella oli erityisasema mummonsa silmissä. En usko, että kyse on mistään lapseen liittyvästä tekijästä, esim. temperamentista, koska tosiaan suosikkina pitäminen alkoi välittömästi.
Vielä kysymys: isoäiti alkaa usein itkeä kun yritän keskustella tästä asiasta edes rauhallisesti. Voinko vaan jatkaa ja kertoa asiani? Mies hermostuu tosi paljon ja alkaa syytellä miksi olen mummolle ilkeä. Mummo menee yleensä itkemään mieheni luo ja hakee tältä lohdutusta.
Tuntuu, että minä olen koko perheen ja suvun syntipukki. En pysty mitenkään toimimaan oikein tässä tilanteessa.
Jos mummu ei puhetta kuuntele niin turha hänelle on mitään sanoa. Kun lapsesi seuraavan kerran tulevat valittamaan sinulle epäreilua kohtelua niin sano että valittavat isälleen koska kyseessä on hänen äitinsä ja sinä et voi asialle mitään vaikka olet yrittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Lapset eivät juurikaan kiinnitä huomiota suosimiseen, mutta äidit sitäkin enemmän.
Voi kyllä ne lapset sen huomaa!
MITEN ESTÄT AP MUMMOA LAHJOITTAMASTA RAHOJAAN SUOSIKILLE,KUN TULEE TÄYSI-IKÄISEKSI ?
Toi on ihan tosi väärin. Toki lapset tuon huomaa, eikä vanhemmilta saatu huomio tuota paikkaa, on ihan eri asia. Vaarana on myös se, että asia huomioidaan jotenkin testamentissa tai taloudellisena avustuksena, kunhan lapsille tulee lisää ikää.
Juttelisin isovanhemman kanssa, kahden kesken jos mahdollista. Nätisti mutta tiukasti, itki tai ei. Nyt selvästi vetäytyy itkun suojiin. Korostaisin myös sitä, että hänestä välitetään, rakastetaan, ja senkin takia täytyisi olla tasapuolinen.
Vierailija kirjoitti:
Voi, haluaisin halata sinua. Siis oikeasti. Kuin peiliin katsoisi tuon kirjoituksesi kanssa. Tuli tosi paha mieli puolestasi, ja myös omasta tilanteestamne.
Tuon edellisen kirjoittajan esittämä analyysi kun sopii myös minun puolisooni. Olen monta kertaa miettinyt, minkälainen ilmapiiri mieheni kotona on ollut tai minkälainen äiti-lapsi-suhde heillä on vuosien varrella ollut. Mieheni ei siis halua pienimmässäkään määrin sanoa äidilleen "ei", koska seurauksena on oikeastaan aina loukkaantuminen/konfliktin alku, ja mies pyrkii luonnollisesti tätä välttelemään.
Jollain tavalla mies on kasvanut enemmän mittoihinsa tässä vuosien varrella asian suhteen, mutta edelleen tätä varpaillaan oloa esiintyy. Mies tiedostaa asian, ja ollaan tästä monta kertaa puhuttukin, mutta asia on todella vaikea ratkaista.
Ei meilläkään ajatuksena ole sanoa periaatteesta mummolla että joku asia ei sovi, vaan tarkoitan aivan perusasioita. Esimerkiksi yh
Anna anopin viedä lapsesi NEW YOURKiin..
Taidat itse haluata sinne ja et suo lapselle hienoa kokemusta?
SITÄPAITSI ELÄMÄ ON! epätasa arvoista..mieheni veli inhoaa miestäni, koska hän on varakas ja ei lähetä veljelleen rahaa...kuin jouluna ja synttärinä..
Vierailija kirjoitti:
Lapset eivät juurikaan kiinnitä huomiota suosimiseen, mutta äidit sitäkin enemmän.
Silloin kun ovat ihan pieniä, niin eivät huomaa. Mutta aloituksen 9 - 12 -vuotiaat huomaavat kyllä.
Ei tuollaisen kanssa pidä olla missään tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
MITEN ESTÄT AP MUMMOA LAHJOITTAMASTA RAHOJAAN SUOSIKILLE,KUN TULEE TÄYSI-IKÄISEKSI ?
Toivottavasti se mummo on manan mailla siinä vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi, haluaisin halata sinua. Siis oikeasti. Kuin peiliin katsoisi tuon kirjoituksesi kanssa. Tuli tosi paha mieli puolestasi, ja myös omasta tilanteestamne.
Tuon edellisen kirjoittajan esittämä analyysi kun sopii myös minun puolisooni. Olen monta kertaa miettinyt, minkälainen ilmapiiri mieheni kotona on ollut tai minkälainen äiti-lapsi-suhde heillä on vuosien varrella ollut. Mieheni ei siis halua pienimmässäkään määrin sanoa äidilleen "ei", koska seurauksena on oikeastaan aina loukkaantuminen/konfliktin alku, ja mies pyrkii luonnollisesti tätä välttelemään.
Jollain tavalla mies on kasvanut enemmän mittoihinsa tässä vuosien varrella asian suhteen, mutta edelleen tätä varpaillaan oloa esiintyy. Mies tiedostaa asian, ja ollaan tästä monta kertaa puhuttukin, mutta asia on todella vaikea ratkaista.
Ei meilläkään ajatuksena ole sanoa periaatteesta mummolla että joku asia ei sov
Sisarussuhde on usein elämän pisin ihmissuhde, kysy mieheltäsi haluaako antaa veljesi pilata sen ihmissuhteen Näin siinä tulee käymään jos hän ei anna köyhälle sisarukselle rahaa säännöllisesti.
Ei ole mummi tukena elämän iloissa ja suruissa enää myöhemmin, jossain vaiheessa ei enää omat vanhemmatkaan. Siinä kohtaa sisarukset on vielä olemassa mutta ei välttämättä läsnä jos sisaruksista toinen pääsee aikuisena omilla rahoillaan esim New Yourkkiin ja toinen vaan kerran vuodessa ruotsin laivalle.
Nähty on, yksinäinen vanhuus on sillä itse vaurastuneella ja siitä suosiosta kaiken hyödyn repineellä sisaruksella. En pieraisekkaan sinne suuntaan.
Sisarussuhde on usein elämän pisin ihmissuhde, kysy mieheltäsi haluaako antaa veljesi pilata sen ihmissuhteen Näin siinä tulee käymään jos hän ei anna köyhälle sisarukselle rahaa säännöllisesti.
Ei ole mummi tukena elämän iloissa ja suruissa enää myöhemmin, jossain vaiheessa ei enää omat vanhemmatkaan. Siinä kohtaa sisarukset on vielä olemassa mutta ei välttämättä läsnä jos sisaruksista toinen pääsee aikuisena omilla rahoillaan esim New Yourkkiin ja toinen vaan kerran vuodessa ruotsin laivalle.
Nähty on, yksinäinen vanhuus on sillä itse vaurastuneella ja siitä suosiosta kaiken hyödyn repineellä sisaruksella. En pieraisekkaan sinne suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
MITEN ESTÄT AP MUMMOA LAHJOITTAMASTA RAHOJAAN SUOSIKILLE,KUN TULEE TÄYSI-IKÄISEKSI ?
Ei tietenkään mitenkään. Eihän ihmistä voi estää toteuttamasta itseään. Nyt olikin kyse siitä, miten järkevät ihmiset suojaavat oman perheensä rauhan manipulaattoreilta.
Todella manipuloivien ja kontrolloivien ihmisten kanssa en ole tekemisissä enää. Omalle äidille "sanoin" vuosikaudet, mutta hän vaan jatkoi ylikävelyä. Joten rajat piti vetää niin, että hänen numeronsakin on nyt estetty.