Lue keskustelun säännöt.
Hävettää! Sanoin puistossa eräälle äidille VAHINGOSSA olevani tk-lääkäri. :(
Juttelimme kaikenlaista ja tämä äiti kysyi, mitä teen työkseni. Jotenkin yllätyin kysymyksestä, ja suustani lipsahti "olen terveyskeskuslääkäri".
En tajua mistä tuo tuli! Enkä tietenkään voinut korjata virhettä enää, se vasta olisi ollut noloa. :(
Kommentit (1235)
Menin nukkumaan ennen poikaystävääni, hän jäi katsomaan telkkaria. Kun hän tuli nukkumaan, olin perinteiseen tapaani vallannut koko sängyn. Hän töytäisi mun jalkaa ja sanoi "Hei siirry apina". Olin puoliksi unessa ja puoliksi valveilla - tarkoitus tosiaan oli sanoa että "joojoo hölömö" tms. tämän tapaista. Sanoin kuitenkin "anna 200e niin saat tietää". Voi luoja mä nauroin siitä toettuani. Nauramme tätä edelleen säännöllisin väliajoin. Kyllä aivot välillä osaa.. :D En valitettavasti muista millasta lahjontaunta oikeen näin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin veljeni sotilasvalassa, ja yritettiin ryhmäkeskustelussa samalla sumplia kaveriporukan kanssa näkemistä. Mä kirjoitin ryhmään että "Hei palaan asiaan vähän myöhemmin, oon sotilasvalas!" Kun parin tunnin päästä katsoin puhelinta, oli kaverit pohtineet keskenään, mikä hemmetti on sotilasvalas
Menin varaamaan kampaaja-aikaa, ja kampaaja sanoi, että aika täyttä on ensi viikolla. "Opiskelijalle löytyis kyllä yks aika tiistaina klo 14". Sanoin että "Vitsi mä en ole kyllä opiskelija". Parasta oli, että voi jumankauta mä tajusin vasta kotiin päästyäni mitä hän tarkoitti :''DD En mennyt siihen liikkeeseen.
Tapasin ensimmäistä kertaa poikaystävän sukulaisia. Istuimme poikaystävän tädin kanssa vierekkäin olohuoneen sohvalla ja minulla oli edessäni pöydällä viinilasi, sillä täti oli tarjonnut punaviiniä. Oman lasinsa täti oli jättänyt kauemmas.
Puhelias täti kertoili elämästään iloisesti elehtien minun toimiessa lähinnä kuuntelijana. Yhtäkkiä huomasin tädin siemailevan kertomustensa lomassa minun viinilasistani (josta olin jo juonut, kuten tätikin omastaan).
Olin todella jännittynyt suvun tapaamisesta muutenkin, joten menin ihan lukkoon ja en kehdannut sanoa yhtään mitään. Teeskentelin, etten huomannut ollenkaan hänen juovan minun lasistani.
Naurattaa nyt jälkeen päin muistellen, miten olenkin voinut olla niin jännittynyt. Nykyään nimittäin varmasti uskaltaisin sanoa.
Huomasi se täti lopulta juoneensa minun lasistani ja minä yritin vielä olla muka ihmeissäni että "ohhoh, enpä tajunnut ollenkaan!"
Ei mennyt selitys läpi, mutta onneksi on rento ja mukava täti, joka myös ymmärsi ujosteluni.
😁
Hain eurooppalaista kelakortti puhelimitse vauvalle, vauva oli noin 3 kk ikäinen silloin. Sanoin, että on syntynyt 5.3. Ja ihmeteltiin sitten virkailijan kanssa, kun sen nimistä vauvaa ei ollut silloin syntynyt. Kivenkovaan väitin, että on ja että ompas tämä nyt sitten hankalaa ja vähänjo otin kierroksia. No, virkailija sanoi, että katsotaan sinun nimelläsi. NOLOA vauva on syntynyt 4.3. Enkä muistanut sitä lol
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hulvattomia, luin koko ketjun muutaman päivän aikana.
Itse matkustin metrolla muutama viikko sitten ja tarkastajat tulivat katsomaan kaikkien matkaliput. Meillä on tapana töissä aina tervehtiä sanomalla "helou" tai jotain sen suuntaista ja sanoin ajatuksissani sitten tarkastajallekin reippaasti helou. Hän siihen loihi lausumaan "may I see your ticket?". Menin hieman sekaisin ja vastasin "of course" ja näytin lipun lipunlukijalaitteeseen. Hän totesi "thank you" johon vastasin samalla tavalla. Olen supisuomalainen ja suomenkielinen.
No olet sinä helkutinmoinen lärppä, jos jo seitsemän ja puoli vuotta olet puistossa satuillut, että olet lekuri. Siinä ajassa olisit jopa ehtinyt opiskella kyseiseen ammattiin, tietenkin vain, jos on resursseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorempana olin tavannut erästä miestä pari kertaa. Yhtenä iltana olimme menneet katsomaan bändiä baariin, jonne myös siskoni oli tulossa. Tämä mies ei ollut siis koskaan vielä nähnyt siskoani. Olemme siskoni kanssa aika samannäköisiä, mistä olin maininnutkin tälle miehelle. Kun näin siskoni saapuvan, yritin ilmeisesti jotenkin mukamas vitsikkäästi sanoa, että parempi versio minusta on tulossa. Jostain syystä mielessäni oli kuitenkin sanonta "parempi puolisko", ja suusta pääsi: "Tuolla on parempi PUOLISONI". Tuli aika hiljaista ja itsekin järkytyin sanomisestani, enkä edes yrittänyt korjata.
Tämä ei ole niin kauhean noloa, mutta hyvät naurut saatiin.. Olen välillä töissä aulapalvelussa kahdessa eri paikassa, jotka periaatteessa ovat samaa organisaatiota. Olin sitten paikassa Y ja mun piti soittaa (ONNEKSI!) eräälle firman työntekijälle toiselle paikkakunnalle. Kun hän vastasi, esittelin itseni että "Maija Meikäläinen X toimistosta hei.. EIKUN Y:ssähän mä olen, anteeksi!". Onneksi oli huumorintajuinen tapaus toisessa päässä. Revettiin molemmat ihan täysillä nauramaan ja selitin, että olen enemmän ollut tuossa X paikassa ja siellä joutunut paljon useammin soittelemaan ympäriinsä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin veljeni sotilasvalassa, ja yritettiin ryhmäkeskustelussa samalla sumplia kaveriporukan kanssa näkemistä. Mä kirjoitin ryhmään että "Hei palaan asiaan vähän myöhemmin, oon sotilasvalas!" Kun parin tunnin päästä katsoin puhelinta, oli kaverit pohtineet keskenään, mikä hemmetti on sotilasvalas
Onko se vähän niinkuin sotanorsu?
Kerrain koin tarvetta hieman pyydellä anteeksi pikkutarkkuuttani. Mieleen tuli sanonta "nussin pilkkua" ja mietin voinko siinä seurassa sanoa sanaa "nussin". Ajattelin korvata sanan sanomalla "piip". Kohta kuulin suustani pääsevän sanat "minä piip pillua". Tuli aika hiljaista. Halusin vajota maan alle, ja mietin että pidetäänkö minua nyt rivoja puhuvana lesbona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerrain koin tarvetta hieman pyydellä anteeksi pikkutarkkuuttani. Mieleen tuli sanonta "nussin pilkkua" ja mietin voinko siinä seurassa sanoa sanaa "nussin". Ajattelin korvata sanan sanomalla "piip". Kohta kuulin suustani pääsevän sanat "minä piip pillua". Tuli aika hiljaista. Halusin vajota maan alle, ja mietin että pidetäänkö minua nyt rivoja puhuvana lesbona.
Lisään: sekavia puhuvana rivona lesbona, joka ehdottelee muille naisille. Olen siis hetero.
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin kaksi palloa vanhan ajan vaniljaa aitoon tohveliin, kiitos!
Apua, miks en tajuu mikä täs on hauskaa???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä se ap:n oikea ammatti oli?
Lisää nyt näitä, että saa nauraa! :)
Mä oon työtön ja jos joku kysyy, mitä teen työkseni, niin yleensä valehtelen olevani sairaanhoitaja ja tekeväni yötyötä, minkä vuoksi olen päivisin vapaalla... Se on noloa ja en ymmärrä, miksi on niin vaikeaa olla oma itseni :( Haluaisin olla rehellinen, mutta en halua, että minuun suhtaudutaan säälivästi, halveksuen tai vähättelevästi.
Olin töissä fimassa jossa pomo odotteli tärkeän asiakkaan puhelua ja teroitti minulle että heti pitää ilmoittaa jos hän (sanoi nimen) soittaa, on elintärkeää.
No joku mies soitti sitten aika laimeasti. Ajattelin, että tuskin tuo oli tärkeää. Nimikin oli eri.
Parin päivän päästä pomo tulee ihan tohkeissaan luokseni ja kysyy : MIKSI IHMEESSÄ ET VÄLITTÄNYT PUHELUA MULLE siltä erittäin tärkeältä mieheltä. Mies kertoi yrittäneensä jo soittaa.
Oli niin onnettomasti, että miehen nimi oli ns ruotsia.
ja minä olin päässäni SUOMENTANUT automaatilla sen miehen sukunimen ja aivoni eivät rekisteröineet siksi hepuksi josta pomo teroitti :)
Kyllä tätä naurettiin jälkeenpäin .)
Sukunimi oli siis tyyliin Skog, ja aivoni suomensivat Metsä...
Luin näitä ja ihmettelin, miten itselle ei ole juuri tämmöisiä kommelluksia käynyt kunnes muistin yhden viime pääsiäiseltä..
Anoppini (olimme tavanneet vasta muutaman kerran pikaisesti) muutti samaan kaupunkiin missä avomieheni kanssa asuimme ja olimme muutossa apuna. Luonnollisesti anopin jääkaappi ammotti tyhjyyttään illalla ja lupauduin käyttämään häntä seuraavana päivänä "isossa kaupassa".
Muutto oli todella raskas ja olin vielä seuraavanakin päivänä ihan poikki. Hain anopin kyytiin ja suuntasimme kauppaan. Yritin kovasti kaupassakin keksiä puheen aihetta ja kun tultiin pääsiäisherkkujen kohdalle ja anoppi alkoi ihmettelemään pashaa, kysyin sitten reippaana tyttönä, että "Tykkäätkö sinä mällistä?". Tarkoitin tietenkin perinneherkku mämmiä. Tajusin sillä sekunilla mokani ja menin ihan paniikkiin enkä edes yrittänyt korjata sanomaani.
Naurattaa vieläkin kun jälkeenpäin tätä mietin. 😁
Vierailija kirjoitti:
Hain eurooppalaista kelakortti puhelimitse vauvalle, vauva oli noin 3 kk ikäinen silloin. Sanoin, että on syntynyt 5.3. Ja ihmeteltiin sitten virkailijan kanssa, kun sen nimistä vauvaa ei ollut silloin syntynyt. Kivenkovaan väitin, että on ja että ompas tämä nyt sitten hankalaa ja vähänjo otin kierroksia. No, virkailija sanoi, että katsotaan sinun nimelläsi. NOLOA vauva on syntynyt 4.3. Enkä muistanut sitä lol
Mulla vähän saman tyyppinen juttu: kivenkovaan väitin lapseni syntyneen vuonna 2018 vaikka oikea syntymävuosi oli 2019.
Esittelin uuden poikaystäväni eksäni nimellä vanhemmilleni.. "Tässä Matti EIKU SIIS Teemu!" Ei luoja. Erosimme tosi hyvissä väleissä eksän kanssa ja kerroin alusta asti uudelle poikaystävälle, että ollaan edelleen ystäviä ja toivottavasti pystyy hyväksymään asian. Varmaan helpotti hirveesti. Believe it or not, yhessä ollaan edelleen.