Lue keskustelun säännöt.
Hävettää! Sanoin puistossa eräälle äidille VAHINGOSSA olevani tk-lääkäri. :(
Juttelimme kaikenlaista ja tämä äiti kysyi, mitä teen työkseni. Jotenkin yllätyin kysymyksestä, ja suustani lipsahti "olen terveyskeskuslääkäri".
En tajua mistä tuo tuli! Enkä tietenkään voinut korjata virhettä enää, se vasta olisi ollut noloa. :(
Kommentit (1235)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
katoin kerran yhen dokkarin (ruotsinkielinen) jossa puhuttiin ihmisen muistista ja siitä miten ihminen reakoi nopeisiin ja yllättäviin kysymyksiin. Harmi kun en enää muista tarkemmin mutta siinä esim haastattelija ulkona pysäytti ihmisiä ja esitti tosi nopeasti helppoja kysymyksiä. Tyyliin montako sisarusta sinulla on, millon lapsesi on syntynyt, mikä on lapsesi /sinun nimesi, entä mikä on ammattisi jne.
Suurin osa noista vastaajista vastasi väärin. :D Siis tähän oli ihan joku teoria miksi ihminen vastaa /muistaa väärin. Mutta tosiaan en muista enää sen tarkemmin. ;)
Että näitä tosiaan voi sattua.
eräs isä esitteli itsensä "hei, olen Pekan äiti" :))
Ja kaverini unohti esikoisensa nimen...
on kaksi lasta ja kolmas tulossa, tosiassa toinen tulossa. Ei tuo mikään valhe ollut, jotenkin se vaan tuli...
katoin kerran yhen dokkarin (ruotsinkielinen) jossa puhuttiin ihmisen muistista ja siitä miten ihminen reakoi nopeisiin ja yllättäviin kysymyksiin. Harmi kun en enää muista tarkemmin mutta siinä esim haastattelija ulkona pysäytti ihmisiä ja esitti tosi nopeasti helppoja kysymyksiä. Tyyliin montako sisarusta sinulla on, millon lapsesi on syntynyt, mikä on lapsesi /sinun nimesi, entä mikä on ammattisi jne.
Suurin osa noista vastaajista vastasi väärin. :D Siis tähän oli ihan joku teoria miksi ihminen vastaa /muistaa väärin. Mutta tosiaan en muista enää sen tarkemmin. ;)
Että näitä tosiaan voi sattua.
Kuulostaa niin oudolta, että lisäinfo olisi tarpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse joskus sanonut ammattini olevan jokin ihan muu kuin omani. Mietin jotain ystäväni työongelmaa muiden jutellessa asiasta josta en tiennyt mitään kun yksi kysyi että mitäs minä teen. Jotenkin se vain pulpahti enkä edes heti tajunnut! Lopulta korjasinkin ja selitin että juuri ajattelin ystäväni työongelmaa joten siitä se kai tuli. Kyllä hävetti kun kaikki katsoivat kuin jotain vähäjärkistä..
Olen myös esitellyt itseni väärällä nimellä. Nimeni kirjoitetaan usein väärin, joko siis etunimi tai sukunimi. Kertaakaan ei onneksi molempia. Satuinkin sitten itse esittelemään itseni väärällä nimellä! Molemmissa nimissä kun yhtäkirjainta muuttaa, saa täysin erinimisen ihmisen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lääkäriaikaa.
En muistanut hänen nimeään, enkä omaa puhelinnumeroani. Vakuuttavaa äitiyttä...
imetysaikana. Vauva oli 4kk ja lääke kielletty imetusaikana.
Illan itkeskelin asiaa ja aamulla soitin teratologiseen keskukseen.
Sain huojentavan vastauksen ja kiittelin vastannutta naista.
Hän sitten lopuksi kysyi tilastointia varten ikääni. Olin hiljaa PITKÄÄN. En todella muistanut ikääni. En millään.
Lopulta vastasin syntymävuoteni. "ööö olen syntynyt 19xx ja ikä on siis..." Nainen sanoi ihan ystävällisesti, että "juu syntymävuosi riittää..."
Toisen kerran piti kertoa lapsensa syntymäaika uimakoulun lopputodistusta varten. Sain kerrottua kolmannen lapseni syntymäpäivän ja lopulta vuodenkin. Se merkitiin todistukseen. Muut vanhemmat kertoivat omien lastensa syntymäajat ja siinä sitten kuuntelin niitä. Muut olivat 2004-2005 jne. Kävin tässä vaiheessa miettimään, että taisin sanoa väärän vuoden. Sanoin isosiskon syntymävuoden 2001 sen oikean 2004 tilalta.
Noloa sitten käydä sieltä välistä huutelemaan, että voisitko korjata mun lapseni kohdalle 2004. Uimaope vaan totesi, että 1:stä on onneksi helppo tehdä 4!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en tajuu mikä mua vaivaa ku päästelen ihan ihme juttuja puolitutuille. Suu käy kokoajan ja huomaan puhuvani ihan mitä sattuu. Sellasia valkosia valheita. Kai se on jotain paniikkia mikä iskee vieraiden seurassa.
Jouduin sanomaan kuskille, että ei vaan tule mieleen. Neuvoin sitten risteys risteykseltä perille. Eikä oltu edes baarista tulossa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla meni aina työpaikalla sanat iha sekasi ku tervehdin aamulla työkavereita. Esimerkiksi jos olin mielessäni aikonut sanoa huomenta, ja työkaveri kerkesi ennen mua sanoa mulle moi, niin sekosin sanoissani ja sanoin vahingossa että hoi. Kun taas työkaveri sano mulle että huomenta, ja mää olin aikonut sanoa tälle moi, niin vahingossa sitte sanoin että moimenta.. :D Että hävetti.. :D Tämä siis aamuvuoroon, kuudeksi mennessäni. Johtu varmaan siitäki että ei ollu vielä kunnolla heränny.
Tätini soitti parin päivän kuluttua lapsen syntymästä, ja näin kännykän näytöltä että juu, tätihän se siellä soittaa. Vastasin jotenkin ihmeellisesti tyttönimelläni "Merja Lehtelä", vaikka olin mennyt naimisiin jo vuotta aiemmin, eikä minulla ollut muutenkaan mitään järjellistä syytä vastata rakkaalle tädilleni niin virallisesti. Tervehdys tuli siis pikemminkin näin: "Merja Lehtelä eikun siis Kokkonen - siis Merja tässä vaan, moi!" Että juuri näin :D. Sekä mieheni, minä että tätini purskahdimme niin hillittömään nauruun ettei puhelusta ollut tulla yhtään mitään.
Pari vuotta sitten ollessani raskaana (jolloin olin aivan muissa maailmoissa suurimman osan ajasta enkä muistanut yhtään mitään yhtään mistään) menimme kahville Oulun Amarilloon, joka oli k21. Hädissäni huomasin unohtaneeni henkkarit kotiin ja kuiskasin miehelleni että enhän minä pääse sisään kun ei ole henkkareita ja olen muutenkin 19. Mies katsoi hölmistyneenä minua ja sanoi sitten: "Kulta rakas, ensinnäkin sinä olet 21, toiseksi me juomme kaikki vain kahvia, ja lisäksi sinä olet raskaana. Ehkä se tarjoilija ei kysy meidän henkkareita", ja oikeassahan hän toki oli :-).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työssäni soittelen paljon ihmisille. Usein jää niin ripsu päälle, että kotipuhelimeen vastatessakin tulee sanottua "Maija Kokkonen tässä hei.". Äitini on saanut usein naureskella noille vastauksille.
Saan tosin usein vitsailla hänelle takaisin, sillä hänkin usein vastaa kotikännykkäänsä "Terveyskeskus, päivystys, sairaanhoitaja Koistinen puhelimessa eikuin siis Leena ei kun äiti tai no jotain hei..."
Olin vauvan kanssa neuvolassa ja hoitaja kyseli: "onko äiti sairastanut vesirokon?". Vastasin vähän anteeksipyydellen että mä en kyllä yhtään tiedä, mutta voin vaikka heti soittaa ja kysyä! Hoitaja sitten tarkensi tarkoittaneensa minua, tuoretta äitiä.
Pitäisi vissiin olla neuvolantätien koulutuksessa joku selkokielikurssi juuri synnyttäneitä bimboja silmällä pitäen.
Lisätään siihen päälle se, että nolostun siitä että sokellan mitä sattuu ja sitten alan sekoittamaan niitä sanoja vielä enemmän.
Useimmiten en siis edes puhu vieraille ihmisille, en leikkipuistossa tai missään muuallakaan kun pelkään että möläytän jotain.
No kuitenkin virastoissa ja lääkärillä pitää puhua niille vieraillekin joten sitten niitä möhliä sattuu.
Olin opiskellessani käymässä sos. toimistossa hakemassa toimeentulotukea kun en saanut kesätyöpaikkaa. Siinä sitten kuuluu asiaan että ensikertalaiset käy juttelemassa sen sos.työntekijän kanssa ja siellä sitä sitten istuttiin.
No tämä sitten kysyi että mitenkäs kun opiskelut päättyy vuoden loppuun mennessä että onko suunnitelmat jo valmiina.
Minä sitten nopeasti vastasin että pitää varmaan mennä myymään itseänsä... Samaan aikaan olin ajatellut autoni myymistä ja töiden hakemista. Piti siis sanoa että pitää sitten mennä etsimään töitä.
Siitähän se sitten lähti ja loppuajan yritin epätoivoisesti selittää että en nyt ihan sitä tarkoittanut..
Toinen paha sattui lääkärissä kun etisittiin syytä mahakipuun ja lääkäri kysyi että voisinko olla raskaana. No minun piti sanoa että ei ole mahdollista kun olen ollut pitkään ilman seksiä (1,5vuotta silloin), mutta sanoin että ei ole mahdollista kun olen neitsyt. Sitten aloin tyhmänä vielä selittää että ei kun en oo neitsyt mutta kun on menkat.. -.-
No näitä sattuu..
Olin vauvan kanssa neuvolassa ja hoitaja kyseli: "onko äiti sairastanut vesirokon?". Vastasin vähän anteeksipyydellen että mä en kyllä yhtään tiedä, mutta voin vaikka heti soittaa ja kysyä! Hoitaja sitten tarkensi tarkoittaneensa minua, tuoretta äitiä.
Pitäisi vissiin olla neuvolantätien koulutuksessa joku selkokielikurssi juuri synnyttäneitä bimboja silmällä pitäen.
Just tommosta se on "äiti, jaa, en mää tiiä..." :'D
menin kampaamoon nimeltä "Rasta" varaamaan permanenttiaikaa. Topakkana sitten sanoin kampaajalle, että haluaisin itselleni rastat... Korjasin kyllä tilanteen nopeasti ja vähän naureskeltiin sanavirheelle. En nimittäin ole lainkaan sen näköinen, että minulle sopisi rastat.
ja lukuisia pöllöjä tilanteita on takana, kun lääkärit haluavat tietää allergiani, sairauteni jne. vaikka ihan hyvin lapsesta ja papereista näkevät, että ei ole biolapseni.
Todella älykästä tilittää isän suvun lukihäiriöitä yms...
Me oltiin tapaamassa tulevan kotimme remonttiporukan nokkamiestä ensimmäistä kertaa, ja tottakai käteltiin ja esiteltiin itsemme. Mun mies esitteli itsensä: "Matti Makkonen" (nimi muutettu, toim.huom.), ja minä perässä: "Matti Makkonen". Rupesin sitten vielä hölmönä selittämään että "eikun enhän mä mikään Matti ole vaan tietenkin Maija". Jep jep.