Lue keskustelun säännöt.
Miten kestäisit olla sairaalassa 2,5 kk?
06.11.2024 |
Enkä tarkoita nyt mitään mielenterveyspotilasta. Huonosti kestin, mutta oppipahan arvostamaan terveyttä.
Kommentit (42)
Melkein kolme viikkoakin oli liikaa. En pystynyt juuri muuta kun maata sängyssä ja tuijottaa ikkunasta ulos. Sitten jo näin uniakin että tuijotin ikkunasta ulos. Kyllä siinä meinasi mielenterveys noin lyhyessä ajassa kärsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hohoo helposti! Oon ollut monta vuotta itse töissä siellä niin olen nähnyt miten jotkut mestarit saa ajan kulumaan. Minulle kotoisa ympäristö.
Katsoisin läppäriltä useamman sarjan jotka on vielä katsomatta sekä lukisin paljon kirjoja! Ottaisin lepoloman kannalta. Ei tarviis kokata eikä pyykätä.
Ainoastaan ruokailu huolettaa, olen keliaakikko ja todistanut mm miten säilytetään osastolla gluteenittomia leipiä ja keksejä tavallisten joukossa samassa laatikossa. Miettisin aika tarkkaan, mitä söisin!
Vierailija kirjoitti:
Hohoo helposti! Oon ollut monta vuotta itse töissä siellä niin olen nähnyt miten jotkut mestarit saa ajan kulumaan. Minulle kotoisa ympäristö.
Katsoisin läppäriltä useamman sarjan jotka on vielä katsomatta sekä lukisin paljon kirjoja! Ottaisin lepoloman kannalta. Ei tarviis kokata eikä pyykätä.
Ainoastaan ruokailu huolettaa, olen keliaakikko ja todistanut mm miten säilytetään osastolla gluteenittomia leipiä ja keksejä tavallisten joukossa samassa laatikossa. Miettisin aika tarkkaan, mitä söisin!
Eihän sairaalassa olla terveenä.
Huonosti. Tai no toki riippuu, missä kunnossa olisi. Pisin aika sairaalassa mulla on ollut 3 viikkoa ja vaikka siitä muutaman ekan päviän olinkin tajuton ja sitten reilun viikon letkuissa ja laitteissa kiinni enkä pystynyt vaihtamaan edes asentoa, niin olin sen kolmen viikon jälkeen jo ihan kypsä ja valmis kotiin.
Olisinpa päässyt noin vähällä. Paino tippui sairaalassaolon aikana vähän päälle 10 kg. Ei siinä muuten mitään mutta olin sinne joutuessani 180 cm pitkä 68 kg painava miehenkarju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohoo helposti! Oon ollut monta vuotta itse töissä siellä niin olen nähnyt miten jotkut mestarit saa ajan kulumaan. Minulle kotoisa ympäristö.
Katsoisin läppäriltä useamman sarjan jotka on vielä katsomatta sekä lukisin paljon kirjoja! Ottaisin lepoloman kannalta. Ei tarviis kokata eikä pyykätä.
Ainoastaan ruokailu huolettaa, olen keliaakikko ja todistanut mm miten säilytetään osastolla gluteenittomia leipiä ja keksejä tavallisten joukossa samassa laatikossa. Miettisin aika tarkkaan, mitä söisin!
Eihän sairaalassa olla terveenä.
No sh*t, Sherlock!
Karmeaa taitaisi olla. Viikko on pisin aika, minkä olen ollut. Jos saisi olla omassa huoneessa, niin silloin voisi menetellä. Kerran olin neljä päivää ja sain olla yksin. Melkoinen ero siihen, kun oli viikon kuorsaajan ja yskijän kanssa samassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaalassa oloa varmaan kestäisin mutta en sitä että olisin noin huonossa kunnossa että se vaatisi noin pitkän hoidon.
Rehellisesti sanottuna en olisi varma kestäisinkö. Olin kymmenisen vuotta sitten tapaturman takia yön yli ja meinasi tylsäksi käydä aika. Silloin sentään telkkarista tuli olympialaiset eli oli jotain katsottavaakin. Toivottavasti saisin edes kirjoja luettavaksi ja suoratoistot pyörimään. Hermot siinä sängyssä maatessa kuitenkin menisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hohoo helposti! Oon ollut monta vuotta itse töissä siellä niin olen nähnyt miten jotkut mestarit saa ajan kulumaan. Minulle kotoisa ympäristö.
Katsoisin läppäriltä useamman sarjan jotka on vielä katsomatta sekä lukisin paljon kirjoja! Ottaisin lepoloman kannalta. Ei tarviis kokata eikä pyykätä.
Ainoastaan ruokailu huolettaa, olen keliaakikko ja todistanut mm miten säilytetään osastolla gluteenittomia leipiä ja keksejä tavallisten joukossa samassa laatikossa. Miettisin aika tarkkaan, mitä söisin!
Harmi ettet tiennyt että henkilökuntaa kohdellaan nätimmin kuin tavista. Tavikset on kivuissa ja lääkkeissä sen verran tiiviisti, ettei mikään lukeminen onnistu.
Kestin eristyshuoneessa 4,5 viikkoa. Ei ollut vaihtoehtoa, olin kuolemassa syöpään.
Toivottavasti voit jo paremmin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohoo helposti! Oon ollut monta vuotta itse töissä siellä niin olen nähnyt miten jotkut mestarit saa ajan kulumaan. Minulle kotoisa ympäristö.
Katsoisin läppäriltä useamman sarjan jotka on vielä katsomatta sekä lukisin paljon kirjoja! Ottaisin lepoloman kannalta. Ei tarviis kokata eikä pyykätä.
Ainoastaan ruokailu huolettaa, olen keliaakikko ja todistanut mm miten säilytetään osastolla gluteenittomia leipiä ja keksejä tavallisten joukossa samassa laatikossa. Miettisin aika tarkkaan, mitä söisin!
Harmi ettet tiennyt että henkilökuntaa kohdellaan nätimmin kuin tavista. Tavikset on kivuissa ja lääkkeissä sen verran tiiviisti, ettei mikään lukeminen onnistu.
Mitä siellä sairaalassa tekisi ellei olisi "lääkkeissä" eli lääkityksen tarpeessa?
Jos olisi kuitenkin sellaisessa kunnossa että pystyisi vielä esim. puhelinta selaamaan, niin ei mitään ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Melkein kolme viikkoakin oli liikaa. En pystynyt juuri muuta kun maata sängyssä ja tuijottaa ikkunasta ulos. Sitten jo näin uniakin että tuijotin ikkunasta ulos. Kyllä siinä meinasi mielenterveys noin lyhyessä ajassa kärsiä.
Minäkin yksinäisenä työttömänä näen outoja unia kuten sinä. Mielenterveys kärsii, eikä se edes ole oma vikani kuten ei sinunkaan sairaalajaksosi.
Riippuu miten henkilökunta on valinnut työtapansa. Saako lääkkeitä joista ei tule järkkyjä sivuoireita jo olemassa olevien vaivojen lisäksi, katsooko/huomioiko henkilökunta yksittäistä oiretta joka tulee varoittamatta, pitääkö pissailla sänkyyn vai saako siihen apua... Huonoilla tavoilla kidutusta jo muutenkin hankalassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohoo helposti! Oon ollut monta vuotta itse töissä siellä niin olen nähnyt miten jotkut mestarit saa ajan kulumaan. Minulle kotoisa ympäristö.
Katsoisin läppäriltä useamman sarjan jotka on vielä katsomatta sekä lukisin paljon kirjoja! Ottaisin lepoloman kannalta. Ei tarviis kokata eikä pyykätä.
Ainoastaan ruokailu huolettaa, olen keliaakikko ja todistanut mm miten säilytetään osastolla gluteenittomia leipiä ja keksejä tavallisten joukossa samassa laatikossa. Miettisin aika tarkkaan, mitä söisin!
Harmi ettet tiennyt että henkilökuntaa kohdellaan nätimmin kuin tavista. Tavikset on kivuissa ja lääkkeissä sen verran tiiviisti, ettei mikään lukeminen onnistu.
Tottakai kohdellaan paremmin, itsestäänselvyys! Meillä ainakin pidetään omista huolta <3
En kestäisi. Saan nykyään astmakohtauksen hajusteista, joten mahdollisen huonetoverin vierailijat saattaisivat aiheuttaa pahaa tuhoa hengittämiselleni. Lisäksi sairaaloissa on aina niin lämmin, että saan siellä migreenikohtauksen. Eli olisin koko tuon 2,5 kk mojovassa päänsäryssä ja pahoinvoinnissa ja samaan aikaan kärsisin yhä pahenevista hengitysvaikeuksista. Voi olla, että sairaalaan joutumisen aiheuttanut sairaus tai vamma vain pahenisi noissa oloissa.
Minulla on kokemusta 4 kuukaudesta viime vuodelta. Hyvin kun sain läppärin. Tuli tube-videot tutuksi, samoin jopa 7h päivässä täällä notkuminen. LIsäksi kylläkin aloin miettimään tulevaisuuttani ja tein liiketoimintasuunnitelmaa ym asioita. Toki kuntoutus-hommat välillä keskeyttivät makoilun.
Yritys toimii tänäänkin, nyt toipilaana mutta firma tuottaa n 700€/kk. Pitäisi olla muutama tonni extraa jotta saisi uuden vaihteen päälle. Joulumyyntiin toki nyt satsataan täysillä. Eli en tullut hulluksi, päin vastoin, keskityin paranemiseen ja oman elämän asioiden järjestelyyn. Tuntui ihan lomalta, myös henkisesti, kun pakkastalvi oli vaihtunut lumettomaan kevääseen ihan huomaamatta.
PS. Tubea kannattaa varoa, siihen jää koukkuun henkisesti ja se on todella paha ns aikarosvo. Kyllä täällä AV:llä'kin menee aikaa, mutta onneksi tänne on tullut näitä häiriköitä, jotka saavat mut hermostumaan alta tunnin ja poistun muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohoo helposti! Oon ollut monta vuotta itse töissä siellä niin olen nähnyt miten jotkut mestarit saa ajan kulumaan. Minulle kotoisa ympäristö.
Katsoisin läppäriltä useamman sarjan jotka on vielä katsomatta sekä lukisin paljon kirjoja! Ottaisin lepoloman kannalta. Ei tarviis kokata eikä pyykätä.
Ainoastaan ruokailu huolettaa, olen keliaakikko ja todistanut mm miten säilytetään osastolla gluteenittomia leipiä ja keksejä tavallisten joukossa samassa laatikossa. Miettisin aika tarkkaan, mitä söisin!
Harmi ettet tiennyt että henkilökuntaa kohdellaan nätimmin kuin tavista. Tavikset on kivuissa ja lääkkeissä sen verran tiiviisti, ettei mikään lukeminen onnistu.
Mitä siellä sairaalassa tekisi ellei olisi "lääkkeissä" eli lääkityksen tarpeessa?
Kyse ei ole lääkityksen puutteesta vaan niiden valinnasta. Henkilökunta valitsee itsenäisesti lääkityksen ilman oireiden huomiointia. Siksi siellä ei halua olla jos valintalotto ei osu omalla kohdalla oikeaan. Esim. 1g parasetamolia vs 3g parasetamolia. Kotona voi valita kumman annoksen ottaa, sairaalassa ei voi.
Kyllä sen kestää kuka tahansa kun on pakko.